Moni nuori kantaa korona-aikana huolta vanhempiensa jaksamisesta ja perheen toimeentulosta – vähävaraisten perheiden nuorilla hankalinta

Yli puolet Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyyn vastanneista 13–17-vuotiaista nuorista kokee poikkeusolojen lisänneen yksinäisyyttä.

nuoret
Kertakäyttöiseen kasvomaskiin pukeutunut nuori.
Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyn mukaan koronapandemia on heikentänyt nuorten henkistä hyvinvointia. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Koronatilanne on aiheuttanut monille lapsille ja nuorille huolta vanhempiensa jaksamisesta, mielenterveydestä sekä perheen toimeentulosta.

Huoli vanhemmista käy ilmi Pelastakaa Lapset -järjestön huhtikuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi yli 3 000 eri puolilla Suomea asuvaa 13–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyssä selvitettiin, miten he ovat kokeneet koronapandemiasta johtuvat poikkeusolot.

Erityisen hankalaan asemaan ovat joutuneet vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret.

– Tilanteeseen liittyvä huoli ja hätä on selvästikin vähävaraisten perheiden lapsilla korkeampaa. Perhetausta näkyy siinä, miten lapset ovat kokeneet tämän ajan, lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapset -järjestöstä sanoo.

Vanhempiensa jaksamisesta poikkeusoloissa on huolissaan 37 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista. Vähävaraisten perheiden nuorista vanhempien jaksamisesta on huolissaan vielä selvästi useampi, 62 prosenttia. Osa kokee myös huoltajien stressin vaikuttavan koko perheen ilmapiiriin.

Perheen taloustilanne poikkeusoloissa huolettaa monia nuoria. Kaikista vastaajista perheen taloustilanne huolettaa runsasta viidesosaa, ja lähes yhtä moni kokee perheensä taloustilanteen heikentyneen.

Vähävaraisten perheiden nuoria taloudellinen pärjääminen huolettaa vielä selvästi useammin. Näistä vastaajista yli puolet on perheensä toimeentulosta huolissaan ja lähes puolet kokee perheensä toimeentulon heikentyneen poikkeusolojen vuoksi.

Aino Sarkian mielestä huoli vanhemmista ja perheen toimeentulosta voi olla hyvin suuri taakka lapselle tai nuorelle.

– Vähintäänkin pitäisi pystyä purkamaan huoltaan, ettei se jää lapsen itsensä kannettavaksi, hän sanoo.

Moni kokee korona-ajan lisänneen yksinäisyyttä

Korona-aika on koetellut myös monen nuoren henkistä hyvinvointia. 27 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kokee henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteen vuoksi erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Vähävaraisten perheiden nuorista niin kokee 43 prosenttia.

Yli puolet kyselyn vastaajista, 55 prosenttia, koki vastausajankohtana olevansa poikkeusolojen vuoksi myös aiempaa yksinäisempi.

Nainen seisoo yksin kalliolla.
Useampi kuin joka neljäs kyselyyn vastanneista nuorista kokee henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteen vuoksi erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Henrietta Hassinen / Yle

Nuoret kertoivat tuntemuksistaan huhtikuussa, etäkouluaikana, tehdyssä kyselyssä näin:

"Lähes koko perhe on kotona koko ajan, jonka takia hermot ovat kireällä ja riitoja tulee usein."

"Koen oloni alakuloiseksi ja raskaaksi, kun ei ole nähnyt kavereita eikä voi jakaa kaikkia asioita ja pitää hauskaa niin kuin ennen."

"Suurimmat huoleni ovat kotona, enkä tilanteesta johtuen pysty menemään kaverille yöksi, kuten yleensä tukea tarvitessani menen."

Toisaalta osa nuorista näki korona-ajan parantaneen hyvinvointiaan:

"Koen mielenterveyteni parantuneen reippaasti koulun loppumisen jälkeen."

"Olen alkanut pitää enemmän huolta itsestäni (liikunta, ruokavalio yms), koska siihen on nyt enemmän aikaa."

Etäkouluaikana lapsia ja nuoria jäi ilman lämmintä ruokaa

Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyssä osa nuorista vastasi myös jääneensä etäkouluaikana ilman lämmintä lounasta. Useampi kuin joka kymmenes vähävaraisen perheen lapsi kertoi, ettei saanut lämmintä tai ravitsevaa lounasta päivisin, kun kouluruokaa ei ollut tarjolla.

– Huolestuttavaa tässä on se, että kohta alkaa pitkä kesäloma. Näissä perheissä tilanne voi silloin taas olla sama, Aino Sarkia sanoo.

Pelastakaa Lapset -järjestö painottaa kyselyn pohjalta muun muassa sitä, että hallituksen ja kuntien olisi turvattava lapsiperheiden riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva.

– Meillä on köyhiä lapsiperheitä, eikä siihen ole Suomessa tarpeeksi tehokkaasti puututtu. Päättäjien suuntaan viesti on, että toimeentulon pitäisi olla kunnossa, Aino Sarkia sanoo.

Järjestö korostaa myös esimerkiksi riittävien mielenterveyspalvelujen varmistamista, niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin. Myös matalan kynnyksen digipalveluita olisi oltava riittävästi tarjolla.

– Mielenterveyspalvelut ovat ennen tätä tilannettakin olleet aivan riittämättömät. Nyt on ollut paljon puhetta siitä, että käyntejä on siirretty. On huolestuttavaa, jos apua ei saa silloin, kun sitä oikeasti tarvitsee, Aino Sarkia sanoo.

Pelastakaa Lapset ry teki Lapsen ääni 2020 -kyselyn verkossa 6.–26. huhtikuuta. Kyselyyn vastasi 3 129 eri puolilla Suomea asuvaa 13–17-vuotiasta nuorta. Arviot perheen taloudellisesta tilanteesta perustuvat nuorten omiin kokemuksiin huoltajiensa tulotasosta. Osa kuvaili tilannetta myös kyselyn avoimessa vastauksessa.

Lue myös:

Kouluterveydenhuollon käynnit romahtivat, kun oppilaat siirtyivät etäopetukseen – "Lapset ja nuoret jätettiin aika yksin"

Kyselytutkimus: Nuoret kokevat huonoa omaatuntoa kännykän käytöstä ja pelkoa kaverisuhteiden kestävyydestä korona-aikana