Verkkouutisten tyypillinen kommentoija on keski-ikäinen mies, joka kokee olevansa asiallinen – tutkija havaitsi jännän yhdistävän piirteen

Tampereen yliopiston tutkija Veera Kangaspunta on kiinnostunut siitä, mikä saa ihmiset kommentoimaan verkkouutisia. Syitä on monia.

keskustelu
Tietokone on pöydällä, käsi käyttää hiirtä
Verkkouutisten tyypillinen kommentoija on keski-ikäinen mies, mutta ei läheskään aina vihainen. Ainakaan omasta mielestään. Laura Mainiemi / Yle

Vihaista provosointia, väärinymmärtämistä, ilkeää trollausta. Keski-ikäisen valkoisen miehen hallintaa.

Monen ennakkokäsitys verkkokommentoinnista on ehkä synkkä, mutta se ei ole läheskään koko totuus.

Tampereen yliopiston tutkija Veera Kangaspunta tutkii verkkouutisten kommentointia ja näkee siellä monia eri sävyjä.

– Pelkkien alustavien tilastojen perusteella voitaisiin yleistää, että keskivertokommentoija on keski-ikäinen mies, mutta tässä ei todellakaan ole koko totuus, Kangaspunta sanoo.

Huhtikuun puolivälissä avattuun kyselytutkimukseen vastanneiden kirjo on ollut tutkijan mukaan ilahduttava.

– Kaikenikäisiä, sekä naisia että miehiä, erilaisista koulutustaustoista ja ennen kaikkea hyvin erilaisia median seuraajia.

Kysely on auki kesäkuun loppuun asti ja se löytyy täältä (siirryt toiseen palveluun). Tutkija toivoo mahdollisimman paljon vastaajia, että kommentti-ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin.

Suurin osa sanoo kommentoivansa asiallisesti

Jo tässä vaiheessa on selvää, että kommentointiin liittyy paljon kiinnostavia puolia. Veera Kangaspunta on seurannut esimerkiksi syöpäsairaaseen Janita Lukkariseen liittyvien uutisten kommentointia. Hänen mukaansa myötätunnon osoittaminen syöpäsairaalle julkisuuden henkilölle näyttäisi olevan monelle kommentoijalle hyvin tärkeää.

– Myötätunnon osoittaminen on esimerkki siitä, että meillä on monia syitä kommentoida uutisia verkossa.

Tutkimuksessa on havaittavissa yksi mielenkiintoinen piirre, joka yhdistää kommentoijia. Kyselyssä esitetään väite, että pyrin kommentoimaan asiallisesti. Suurin osa on samaa mieltä.

– Ihmiset pääsääntöisesti kokevat, että he kommentoivat asiallisesti. Tämä on ristiriidassa sen ennakkokäsityksen kanssa, että verkossa ei kommentoitaisi asiallisesti.

Tutkijan mukaan ihmiset tulkitsevat eri tavalla, mikä on asiallista kommentointia. Toinen voi kokea, että hän puhuu asioista niiden oikeilla nimillä, kun toisen mielestä sama kommentti on asiaton.

Tutkija ei ota kantaa, miksi ihmisten kuuluisi kommentoida. Kangaspunta kokee, että kysely on tarjonnut mahdollisuuden tutustua kommentoijiin aivan uudella tavalla ja ikään kuin kuulla heidän äänensä.

Tutkija on kiinnostunut kaikenlaisesta kommentoinnista. Emme edes aina laske itseämme uutisten kommentoijiksi, vaikka kommentoisimme satunnaisesti esimerkiksi kaveriemme jakamia uutisia sosiaalisessa mediassa

– Ilmiön tutkimisen kannalta on yhtä relevanttia kuulla, jos kommentoi viihdyttääkseen itseään tai jos kommentoi yhteiskunnallisen vaikuttamisen takia.

Trollausta vai vaikuttamista?

Osa kommentoijista kommentoi hoitaakseen päivittäisen kansalaisvelvollisuuden tai tuodakseen esille vaihtoehtoisen tiedon.

Nämä kommentoijat haluavat usein muuttaa toisten mielipiteitä ja omaa näkemystä tuodaan esille yhä uudestaan. Toiset voivat pitää heitä tästä syystä trollaajina, vaikka he itse mieltävät vain tuovansa esille asioita.

Tutkimus ei käsittele organisoitua trollausta, mutta on kiinnostunut tavallisista ihmisistä, jotka toimivat näin.

Kyselyyn vastaajat ovat myös kuvanneet varsin rehellisesti kommentoivansa, koska muiden provosoiminen on huvittavaa.

– Ihan läpällä heittää jotain ja katsoo, miten muut siihen reagoi.

Tietyt aiheet saavat aikaan kuumaa keskustelua. Maahanmuutto on yksi tällainen aihe. Tutkijan käsityksen mukaan paksunahkaisuus ja ignooraamisen taito, eli taito jättää asioita ilman huomiota, ovat lisääntyneet.

– Oma tuntuma on, että ainakin osa ihmisistä on oppinut ohittamaan kaikkein provosoivimmat kommentit. Jos me haluamme keskustella jostakin aiheesta, pystytään valitsemaan ne teemat tai kommentit.

Korona herättää keskustelua

Koronauutiset ovat lisänneet tutkijan havainnon mukaan kommentointia. Tähän on loogisia syitä.

– Olemme enemmän koneella, koska ihmiset ovat etätöissä ja on aikaa osallistua keskusteluihin.. Joidenkin ahdistusta voi helpottaa, kun voi keskustella muiden kanssa.

Voit kommentoida juttua 26.5. kello 22. asti.