1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kultaranta

Yle seurasi: Kansalaiset kysyivät presidentiltä Linnan juhlista ja hyvinvointivaltiosta – Niinistö: Uskon että perusrakenteet säilyvät

Presidentti Sauli Niinistö vastasi Kultaranta-keskusteluihin lähetettyihin kysymyksiin Radio Suomen lähetyksessä.

Presidentille tuli sunnuntain Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kansalaisilta yli tuhat kysymystä. Kysymyksiä perattiin tänään tunnin lähetyksessä Radio Suomessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sunnuntain Kultaranta-keskustelujen yhteydessä kansalaiset esittivät presidentti Sauli Niinistölle kysymyksiä sekä etukäteen että lähetyksen aikana WhatsAppissa ja Ylen chatin välityksellä.

Kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan. Ensimmäiset kysymykset ovat henkilökohtaisia. Keskustelun juonsi Juha Blomberg.

Miten presidentti pärjää pandemian keskellä?

Sauli Niinistö: Kiitos kysymästä! On pärjäilty eikä paljon muuta mahdollisuuta olekaan kuin pärjätä. Poikkeuksellinen tilanne yllättää. Sitä löytää itsestään ominaisuuksia ja sopeutuu oloihin, joita olisi pitänyt mahdottomina.

Alkuvaiheessa kyllä kylmäsi, kun Italiassa ja Espanjassa tauti levisi. Mietti, noinko väistämättömästi se leviää Suomeenkin. Pikkuhiljaa tämä tunnelma on rauhoittunut, ja tartuntaluvut ovat pysyneet siedettävinä erittäin ikävistä tapauksista huolimatta.

Sitten siirrytään maailmanpolitiikkaan.

Vaikuttaako koronakriisi maailmanpolitiikkaan?

Sauli Niinistö: En usko, että korona aiheuttaa suurta mutkaa suuntaviivoihin, mutta se saattaa kiihdyttää vauhtia. Esimerkiksi Kiina. Jos Kiina saa taloutensa pyörähtämään käyntiin etuajassa verrattuna muihin maihin, se vahvistaa Kiinan asemaa maailmanlaajuisesti.

Toisaalta vuoropuhelu Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on aika lailla tiukentunut. Kansainvälisillä kentillä, kuten YK:ssa ja terveysjärjestö WHO:ssa, asenteet ovat tiukassa ja syntyy helposti pattitilanne, jossa mitataan, kumpi kovempi luu.

Venäjän tilanne on hiukan toinen. Siellä pandemia leviää kovaa tahtia ja toisaalta öljyn hinnan kova lasku aiheuttaa varmasti päänsärkyä. Näyttää vähän siltä, että Venäjä joutuu tietyllä tavalla keskittymään omiin asioihinsa, vaikka ei ole katoamassa.

Pelastaako pohjoinen etelän EU-maat ikuisilla lainoilla?

Onko meneillään EU:n alueen varallisuuden uusjako, jossa pohjoiset pelastavat etelän maat?

Sauli Niinistö: En usko, että tässä tapahtuu ainakaan tuollaista pohjoisesta etelään olevaa talouden uudelleenjärjestämistä. Etelässä ollaan syvissä vaikeuksissa, mutta niin ollaan vähän pohjoisessakin. Kyllä tässä taidetaan niukkuutta enemmän olla jakamassa.

Tässä eurooppalaisessa kokonaisuudessa, jossa yhteisvastuuta on otettu ennenkin – ja luulen että tämäkin vaihe siihen johtaa – on kuitenkin minun mielestä syytä olla aika varovainen.

Ja sitten toisaalta pyrkiä kaikin tavoin liikkeelle siitä, että ne jotka ovat lainoja saaneet, kykenevät itse kehittämään omaa talouttaan niin, että ne niistä selviävät.

Murentuuko hyvinvointivaltio?

Onko meillä koronan jälkeen veroilla tuotettua koulutusta ja terveydenhoitoa, hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa?

Sauli Niinistö: Valtiovarainministerinä (1996–2003) jouduin vastaamaan tavan takaa kysymykseen, kuinka kauan Suomessa voidaan säilyttää hyvinvointivaltio. Sen jälkeen tässä on kestetty paljon, ja aikaa on kulunut.

Uskon, että keskeiset perusrakenteet, joihin kuuluvat koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva, ne saadaan pidettyä yllä, ja on pakkokin.

Mitä sitten tulee näiden maksuttomuuteen tai maksullisuuteen, se on eduskunnan käsissä.

Siirrytäänkö länsimaissa koronan jälkeen nykyistä matalampaan elintasoon, matkustamiseen tai kuluttamiseen?

Sauli Niinistö: Koronan aikana varmasti moni on miettinyt, mikä elämässä on tärkeintä. Ja päätynyt siihen, ettei se välttämättä ole vilkas matkustelu tai kova kuluttaminen.

Voi silti olla, että koronan jälkeen, kun muutama kuukausi on kulunut, vanhat rutiinit ja niihin palaaminen tuntuu ainoilta normaaleilta. Toivottavasti tästä ajasta kuitenkin kriittisyyttä jää jäljelle.

Miten näette puolustusvoimien merkityksen tässä siviilikriisinhallinnan osana?

Sauli Niinistö: Puolustusvoimat on ollut koronakriisissä mukana taustalla antaen huomattavan määrän virka-apua. Se merkitsee suurta resurssia, joka todella toimii, kuten on nähty. Puolustusvoimat ei ole siviilielämästä irrallaan.

Mitä tästä kriisistä on voinut oppia?

Sen, että ei edes huikeasti kehittynyt maailma ole täysin vapaa näistä uhista, jotka tasapuolisesti kohdistuvat joka ainoaan ihmiseen. Luulen että se on hyvä oppi meille kaikille.

Viisi tärkeintä haastetta johon Suomen pitäisi vastata?

Sauli Niinistö: Ensimmäinen on tämä nykyinen haaste, sekä terveyden että talouden puitteissa.

Myös toinen liittyy koronaan: positiivisten oppien muistaminen, sen erotteleminen, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Kolmantena tulisi paneutua entistä tarmokkaammin siihen, kuinka pidämme kaikki mukana. Puhutaan esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä ja mielenterveysongelmista.

Neljäs on se, miten työ järjestetään jatkossa ja miten työllisyyttä pyritään parantamaan.

Viidenneksi: olisikohan se sote (sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus) hyvä saada loppuun?

Entä miten Linnan juhlat järjestetään? Ketkä saavat kutsun?

Sauli Niinistö: On selvää että koronataistelun esirintaman väki huomioidaan. Traditioihin kuuluu, että muutakin väkeä on, sikäli kun on.

Minä en ole ollenkaan vakuuttunut, että voitaisiin olla varmoja, että Linnassa juhlitaan.

Kyllä meidän on syytä seurata tilannetta tarkkaan.

Milloin voimme toivottaa turisteja taas tervetulleiksi?

Voisiko esimerkiksi Schengen-maista avata rajoja?

Tietysti kaikki liikkuminen lisää riskiä. Se nähtiin taudin alkuvaiheessa. Aika vaikea olisi alkaa tehdä maiden listaa, mistä saa tulla ja mistä ei. Toisaalta en usko, että turistitulviinkaan on halukkuutta.

Matkailun palvelusektorin kannalta: entäpä jos suomalaiset käyttäisivätkin suomalaisia palveluja, eivätkä matkustaisi täältä pois?

Mitä hyvää korona on tuonut, vai onko kaikki vain huonoa?

Sauli Niinistö: Se liittyy pakkoon pysähtyä hetkeksi, jäädä miettimään, mikä on todella tärkeää sekä oman elämän kannalta että läheisten kannalta.

Toinen hyvä asia liittyy yhteisvastuun tunteeseen. Monella heräsi tunne, miten voin auttaa niitä joiden tilanne on ahtaampi kuin minun. Se on hyvä asia.

Pitäisikö Suomella olla strateginen kertomus, narratiivi, kun menemme kohti 2030-lukua?

Mitkä ovat ne reunaehdot, joilla pidämme yhteiskunnat toimivana? Ja samalla mietimme hyvin tarkkaan, miten rajat ylittäviä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta hoidetaan ja vähintään yhtä tärkeitä ovat ne asiat, jotka liittyvät rauhan tilan takaamiseen.

Pitäisi olla kahdenlainen strategia: varmistaa omat lähtökohdat ja valinnat sekä laajentaa hyviä ajatuksia globaalisti.

Miten presidentin suhteet hallitukseen ja eduskuntaan sujuvat?

Onko ollut jännitteitä, kuten julkisuudessa on kerrottu?

Julkisuudessa kyllä esiintyi eräs korkean tason henkilö, joka kuvaili jännittyneen keskustelun TP-utvan (presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan) kokouksessa.

Ongelma oli, ettei koko asiaa käsitelty siellä – saati, että muuten olisi korotettu ääniä. Tällainen väite kuitenkin jättää väärän mielikuvan.

Kyllä tässä on ihan asiallisesti edetty, jopa eduskunnan kanssa kyetty pitämään videoyhteyksin yhteyksiä.

Eli asiat ovat kunnossa?

Ainakin minun sisäisessä piirissäni näyttää siltä.

Lue myös:

Kultaranta-keskustelut: Lähtevätkö EU-maat poteroistaan ja päästäänkö ikinä järjestyksen tielle?

Presidentti Niinistö otti kantaa EU:n taloudellisen yhteisvastuun kasvattamiseen: Euroalueen olisi luovuttava tukipaketeista

Video: Mitä jäi käteen Kultaranta-keskusteluista - "Tässä presidentti on palannut vanhaan valtiovarainkamreerin rooliin"