Mikko "Peltsi" Peltola rakentaa poikaskivikoita uhanalaiselle meritaimenelle Vantaanjokeen – kunnostustöillä on onnistuttu vahvistamaan taimenen kantaa

Peltola kertoo tekevänsä 5 000 euron lahjoituksen rakkaudesta jokiluontoon ja vaelluskaloihin.

meritaimen
Rakkaus meritaimeniin houkutteli vapaaehtoistyöhön salaiselle purolle
Rakkaus meritaimeniin houkutteli vapaaehtoistyöhön salaiselle purolle

Vaelluskalojen elinoloja parannetaan tavallisimmin vapaaehtoisten talkoissa. Yksi näistä vapaaehtoisista on tunnettu juontaja Mikko "Peltsi" Peltola, joka lahjoittaa itse 5 000 euroa Virtavesien hoitoyhdistykselle eli Virholle. Summalla parannetaan uhanalaisen meritaimenen elinoloja Vantaanjoessa.

– Yksityinen raha on tärkeää, koska kunnostukseen käytettävät materiaalit ovat kalliita, Peltola kertoo.

Elinoloja parannetaan muun muassa rakentamalla poikaskivikoita.

– Kannetaan kiviä jokeen, että saadaan taimenelle parempia kutupaikkoja, Peltola sanoo.

  • Suoran lähetyksen tallenteessa Mikko "Peltsi" Peltola rakentaa meritaimenelle poikaskivikoita Vantaanjoen sivujokeen, joka sijaitsee noin 100 kilometriä merestä. Uhanalaisten meritaimenten tulevaisuuden turvaamiseksi tarkkaa paikkaa ei kerrota. Paikalle löysi toimittaja Tuulia Thynell.

Yksityiset lahjoitukset ovat tärkeitä myös EU-rahoituksen takia. Sen saamisen edellytys on, että Virtavesien hoitoyhdistys panee kunnostamiseen myös omaa rahaa, eli juuri lahjoituksina tullutta rahaa.

Vantaanjoen vesistön kunnostukseen uppoaa vuosittain noin 80 000 euroa.

Mikko "Peltsi" Peltola
Voit katsoa koko suoran tästä.

Vantaanjoen yläjuoksun kutupaikoissa polski loppuvuodesta 2019 enemmän meritaimenia kuin aiempina vuosina. Virtavesien hoitoyhdistys on kunnostanut Vantaanjokea pitkäjänteisesti noin 20 vuoden ajan. Virhon Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm kertoo, että vuosien aikana on saatu tuloksia.

– Vantaanjoen vesistö, ei siis pelkkä Vantaanjoki, on elpynyt. Alajuoksulla on istutettuja kaloja, yläjuoksulla luonnonkaloja, jotka lisääntyvät hyvin.

Vantaajoen vesistön kunnostamisella on ollut meritaimenelle suuri merkitys. Vielä runsas vuosi sitten meritaimen oli äärimmäisen uhanalainen laji. Suojelutoimilla on onnistuttu nostamaan se erittäin uhanalaiseksi.

– Toimintamme Vantaajoen vesistössä on varmasti vaikuttanut siihen, että tilanne on parantunut. Ja muissakin vesistöissä on tehty hyvää kunnostustyötä, Stenholm sanoo,

Meritaimenten kutupuuhia vuodelta 2014.

Voit keskustella aiheesta 27.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tuliko Vantaanjoen uudesta uomasta vaelluskalojen nousueste?

Vantaanjoen taimenet huolettavat viranomaisia