Joukko suomalaisia matkusti Länsi-Afrikkaan ripulitutkimukseen – iso osa sai ripulin, mutta rokote esti yli puolet vakavimmista ripulitaudeista

Tärkein tavoite on suojella kehitysmaiden alle viisivuotiaita lapsia, joille ripuli on usein kuolemantauti.

rokotteet
Miehestä vessanpöntöllä näkyvät jalat ja kädet, joilla vetää vessapaperia rullasta.
Ripuli on monen ikävä muisto ulkomaanmatkalta. KuvituskuvaRex Features / AOP

Heinäkuussa 2017 joukko suomalaisia matkusti Beniniin Länsi-Afrikkaan lomaillakseen paikassa, jonne harva tulee turistina lähteneeksi. Puolentoista vuoden aikana Grand Popon kalastajakylässä kävi kaikkiaan 729 suomalaista samalla asialla.

Pelkästään eksoottisia maisemia ihailemaan eivät matkalaiset olleet lähteneet, vaan kunkin puolitoistaviikkoinen matka oli osa ripulirokotetutkimuksia.

Joka toiselle tiputettiin suuhun rokotetta, toisella puolikkaalla valmiste oli lumetta. Tutkijatkaan eivät tienneet, kuka sai mitä kaksoissokkotutkimuksessa, jolla selvitettiin rokotteen turvallisuutta ja immuunivasteen syntymistä sekä suojatehoa.

Nyt tutkijoilla on kertoa päätuloksia. Päätutkija, infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta, pitää niitä lupaavina. Rokote antoi 56-prosenttisen suojan kaikkein vaikeimpia ripulitauteja vastaan niiden aiheuttajista riippumatta, hän kertoo.

Rokote on varsinaisesti kehitetty suojaamaan ETEC-ripulikolibakteerilta, joka on kehitysmaissa erittäin tavallinen niin pikkulasten kuin matkailijoiden ripulin aiheuttaja.

Tutkimusten tavoitteeksi oli asetettu 70 prosentin suojateho ripulitaudeille, joiden aiheuttaja olisi pelkästään ETEC. Tavoite jäi Kanteleen mukaan saavuttamassa osin varmaankin siksi, että Grand Popon matkailijat altistuivat samanaikaisesti suurelle määrälle muitakin ripulibakteereita.

Se näkyy tuloksissa suurena määränä sekainfektioita, arvioi Kantele. ETEC oli mukana 75 prosentissa vakavimmista ripulitapauksista.

Ripulin sai kaikkiaan 61 prosenttia suomalaisista.

Ripuli on monissa paikoissa melkein väistämätön

Perinteisillä menetelmillä ripuli on vaikea tai jopa mahdoton välttää, jos alueen viruskuorma on suuri, Anu Kantele sanoo.

Sen on saanut moni huomata esimerkiksi Intian-matkallaan.

Käsiä voi pestä ja ruokansa ja juomansa voi valikoida tarkkaan, mutta koska matkallakin on pakko syödä ja juoda, todellinen hyöty on rajallinen. Tutkimuksissakaan siitä ei juuri ole saatu näyttöä.

Suhteessa siihen ripulirokote olisi matkailijoille valtavan hieno juttu, Kantele sanoo.

– Vaikka rokote on kehitetty ETECiä vastaan, sillä saa 56 prosentin suojan kaikilta vakavimmilta ripuleilta, aiheuttajasta riippumatta. Senhän ainakin minä juuri haluaisin tietää, jos lähtisin matkalle.

Anu Kantele
Professori Anu KanteleAnniina Wallius / Yle

Anu Kantele on kiinnostunut tutkimuksessa myös antibioottien käytöstä ja tropiikissa saaduista vastustuskykyisistä bakteereista. Niiden katoamista elimistöstä seurattiin Beninissä käyneiden kotiinpaluun jälkeen.

– Matkoilla käytetään antibiootteja eniten ripulin hoitoon. Sekä ripuli että antibiootti altistavat vastustuskykyisille bakteereille. Jos voidaan estää ripulia, voidaan samalla estää antibioottien käyttöä. Sillä tavalla ne kulkevat käsi kädessä. Ne ovat tavallaan saman kolikon eri puolia.

Beninissä rokotteen saaneet turvautuivat antibiootteihin ja muihin ripulilääkkeisiin selvästi harvemmin kuin verrokit. Sekin kertoo osaltaan, että rokote suojaa vaikeimmalta ripulilta, Kantele sanoo.

Rokote torjuu bakteerin tarttumista ja toksiinia

Suojatehon lisäksi rokotetutkimuksissa pitää osoittaa, että rokote on turvallinen ja se herättää elimistössä immuunivasteen. Beninin tutkimuksissa molemmat tavoitteet täyttyivät.

Jo aiemmissa tutkimuksissa oli saatu hyviä tuloksia rokotteen sietämisestä, ja Beninissä se vahvistui. Rokotettujen ja lumeryhmäläisten välillä ei ollut havaittavissa lainkaan tilastollista eroa haittavaikutuksissa.

Immuunivastetta puolestaan tutkitaan mittaamalla vasta-aineita, joita elimistössä muodostuu. Rokotteen pitää osua maaliin.

Anu Kanteleella on hauska vertaus: koira. Jos elimistömme tekisi sille vasta-aineita, niitä syntyisi hännälle ja tassulle, korvalle ja kuonolle. Jos vasta-aineen pitäisi estää koiraa puremasta, sen täytyisi kohdistua kuonoon. Kaikki muut olisivat suojan kannalta turhia.

Ripulirokotteen tavoitteita on kaksi. Ensimmäinen ovat vasta-aineet bakteerin runkoa vastaan, jotta bakteeri ei pääsisi tarttumaan suolen limakalvoon ja lisääntymään siellä.

Jos bakteeri kuitenkin pääsee riehaantumaan, rokotteella pyritään herättämään vasta-aineita bakteerin tuottamaa toksiinia eli myrkkyä vastaan. Myrkky saa ihmisen ripuloimaan.

– Molempia vaikutuksia tarvitaan, Kantele summaa.

Vuosien työ takana, vuosia edessä

Ruotsalaisen Scandinavian Biopharma -yhtiön rokotehankkeessa ovat mukana Göteborgin ja Helsingin yliopistot, Helsingin yliopistollinen sairaala sekä kansainvälinen tutkimuslaitos PATH, (siirryt toiseen palveluun) jonka tavoitteena on pelastaa etenkin lapsia ja naisia köyhissä maissa.

Anu Kantele laskee, että rokotteen kehittämiseen on mennyt laskutavasta riippuen 10–20 vuotta. Jos Beninin-tulokset olisivatkin osoittaneet, ettei rokotteella ole tehoa, pitkä ja tavattoman kallis kehitystyö olisi loppunut siihen.

Nyt voidaan Afrikassa hyvillä mielin edetä lasten suojatehotutkimukseen ja vielä yhteen aikuisilla tehtyyn tehotutkimukseen, sanoo Kantele.

Sambiassa tutkitaan rokotteen lopullista muotoa. Kantele ei ryhdy ennustamaan, koska se on saatavilla Suomessa ja muualla.

– Monta vuotta siihen joka tapauksessa vielä menee, se on selvää, hän sanoo.

Mikroskooppikuva bakteerista
Pieni ja vaatimattoman näköinen ETEC on ärhäkkä ripulibakteeri. Scott Camazine / Alamy/ AOP

Kantele ei ole lähdössä Sambiaan eikä sitä ennen Gambiassa tehtäviin tutkimuksiin mutta sanoo, että jo kertyneessä aineistossa on monenlaista purkamista vuosikausiksi.

– Luvassa on paljon perustietoa ja perusymmärrystä monista asioista. Sitä pidän tosi arvokkaana. Uskon, että se auttaa ETEC-rokotteen lisäksi muidenkin suun kautta annettavien rokotteiden kehittelyä.

Viime kädessä hyötyjinä ovat kehitysmaiden lapset, joille ripuli usein on hengenvaarallinen tauti.

Bangladeshissa tehdyssä kokeissa lapset eivät saaneeet haittavaikutuksia ja heidän immuunivasteensa oli jopa parempi kuin Ruotsissa tehdyissä aikuisten kokeissa.

– Kyllä minä kovasti uskon ja toivon, että rokote päätyy kehitysmaitten lapsille. Sehän on kuitenkin ensisijainen tavoite. Suun kautta annettuna se on nopeampi, halvempi ja kätevämpi antaa kaikille sitä tarvitseville, sanoo professori Anu Kantele.

Katso Yle Areenasta: Ripulireissaajan päiväkirja

Lue lisää:

Rokotetutkimus rullaa Afrikassa suomalaisvoimin – vapaaehtoinen Kirsi Makkonen "hurahti Beniniin"