1. yle.fi
  2. Uutiset

Vääntö puheenjohtajuudesta nielaisi yli tunnin hyvinvointiyhtymän päättäjiltä – Kuntaliitto etsii keinoja parantaa kuntien sote-yhteistyötä

Vallanjako sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteossa tökkii edelleen Päijät-Hämeessä. Riitaisa yhtymäkokous kielii ongelmista omistajaohjauksessa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
Lakikirja pöydällä
Kuntalakia luettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksessa maanantaina.Sini Ojanperä / Yle

Kunnilla on entistä vähemmän rahaa sote-palveluihin, mutta niiden pitäisi olla laadukkaita ja riittäviä. Etenkin laajoissa sote-yhtymissä koetaan, että yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on näillä ehdoilla hankalaa. Omistajien yhteisen tahdon toteuttamiseen kaivataankin nykyistä parempia välineitä.

Yhteistä päätöksentekoa on harjoiteltu esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, joka järjestää lähes kokonaan maakunnan sote-palvelut. Viimeisin osoitus kuntien välisen vallanjaon hankaluudesta nähtiin maanantaina Lahdessa pidetyssä yhtymäkokouksessa. Jo ennakkoon tiedossa oli, että kunnat olivat eri mieltä siitä, kuuluuko puheenjohtajuus suurimmalle maksajalle eli Lahdelle vai jollekin pienemmistä jäsenistä.

Yhtymäkokous luotiin yhtymävaltuuston tilalle viime vuonna. Asiasta sovittiin hyvinvointiyhtymän perussopimuksessa. Sopimuksessa ei kuitenkaan otettu huomioon ihan kaikkea. Siinä on heikkouksia, jotka kääntävät järjestelmän itseään vastaan.

Jari Salonen
Kokoomuksen Jari Salonen oli Lahden ehdokas yhtymäkokouksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaa ei kuitenkaan valittu ollenkaan.Sini Ojanperä / Yle

Heikkoudet kulminoituivat yhtymäkokouksen nyt toistamiseen puheenjohtajavalintaan. Suurin omistaja Lahti katsoo, että puheenjohtajuus kuuluu sille sen vuoksi, että Lahdella on vähemmistö yhtymähallituksessa.

Yhtymäkokouksen puheenjohtajilla olisi edes läsnäolo-oikeus yhtymähallituksessa. Muut pienemmät jäsenkunnat puolestaan katsoivat, että niiden pitää saada puheenjohtajuus, koska Lahdella on jo ote nuijasta yhtymähallituksessa.

Koska sopimuksessa lukee, että Lahti ei voi yhtymäkokouksessa päättää mistään ilman vähintään kolmen kunnan tukea, syntyy pattitilanteen mahdollisuus.

Mistä parhaat lääkkeet soten kasvukipuihin?

Päijäthämäläiset eivät kipuile sote-päätöksenteon kanssa yksin. Kunnat nostivat viime vuoden lopulla tehdyssä Kuntapulssi-kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) (Kuntaliitto) esiin ongelmia laajojen sote-kuntayhtymien omistajaohjauksen toimivuudessa, talouden ja tavoitteiden yhteensovittamisessa sekä jäsenkuntien välisen yhteisen tahdon muodostamisessa.

Tämän vuoksi Kuntaliitto etsii nyt maanlaajuisesti hyviä käytäntöjä sote-yhtymien omistajaohjaukseen. Selvityksessä muun muassa tarkastellaan sote-yhtymien perussopimuksia, tehdään kyselytutkimus ja haastatellaan tarkemmin viiden alueen päättäjiä sekä virkamiehiä. Tarkemmat haastattelut tehdään Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Keski-Uudellamaalla ja Vaasan sairaanhoitopiirissä.

Mitään ihmelääkettä päätöksenteon pulmiin ei odoteta löytyvän, sillä kunnilla on vastakkaisia näkemyksiä sekä keskenään että kuntayhtymien kanssa. Samaan aikaan talouspaineet ovat entistä kovemmat, mutta palvelujen pitäisi olla laadukkaita ja kattavia.

– Toivon mukaan ainakin jotakin hyviä käytäntöjä pystyttäisiin tuomaan esille, jottei joka alueella tarvitse tehdä samoja virheitä, toteaa kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä yhteistä päätöksentekoa on harjoiteltu jo pitkään erikoissairaanhoidon osalta entisessä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä ja pienemmissä perustason sote-yhtymissä. Vaikeusaste nousi, kun kunnat perustivat molemmista huolehtivan hyvinvointiyhtymän kolmisen vuotta sitten.

Paineet tehdä yhteistyötä ja sovittaa pienten kuntien ja isojen keskuskaupunkien intressejä yhteen ovat yhä kovemmat, koska rahaa on entistä vähemmän käytettävissä. Valtakunnallista sotea odotetaan edelleen, joten yhteispelin taso ennen sitä voi ratkaista paljon. Huonosti toimivat poliittiset rutiinit vaikeuttavat rahankäyttöä.

Pekka Komu
Puheenjohtajakiistan lopputulemana oli Lahden Pekka Komun (sd.) valinta yhtymäkokouksen varapuheenjohtajaksi.Sini Ojanperä / Yle

– Se tulee pitkän päälle todella kalliiksi. Keskeistä olisi pyrkiä löytämään kuntien yhteistä näkemystä ja alueellista ajattelua eli ei sitä, että näitä asioita tarkastellaan sieltä oman kunnan näkökulmasta aina, kehityspäällikkö Majava toteaa.

Päijät-Hämeen yhtymäkokousesimerkki kiteyttää, mihin voidaan päätyä. Majava ounastelee, että yhtymäkokousmalli kiinnostaa muitakin laajoja sote-yhtymiä.

Huono perussopimus uusiksi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän maanantain yhtymäkokoukselle valittiin lopulta lahtelainen varapuheenjohtaja, demareiden Pekka Komu. Välissä tavattiin kuntalakia ja perussopimusta, että olisiko puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitänyt valita samalla äänestyksellä vai ei.

Lopputulema oli, että puheenjohtajaa ei saatu valittua, koska ehdokkaiden taakse ei tullut tarvittavaa enemmistöä. Varapuheenjohtaja valittiin esityksen perusteella. Menettelyyn tyytymättömät voisivat valittaa, mutta prosessi olisi todennäköisesti pitkä ja turha.

Pienen reuna-alueella sijaitsevan Padasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Räsänen (kok.) olisi halunnut puheenjohtajuuden jollekin muulle kuin Lahdelle. Siitä sekä hän että lahtelaisedustajat ovat yhtä mieltä, että perussopimusta on syytä muuttaa.

– Siellä no valuvika, joka pitää korjata. Perussopimus on hybridimalli, jossa on yhdistetty yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen käytäntöjä. Minäkin olen ollut mukana tekemässä sopimusta ja sääntöjä, ja me emme onnistuneet, toteaa Räsänen (kok.)

Antti Räsänen
Padasjoen Antti Räsänen (kok.) pitää hyvinvointiyhtymän perussopimuksen uusimista välttämättömänä. Sini Ojanperä / Yle

Vaikka säätämistä on, Päijät-Hämeessä on edistytty yhtymän kolmen vuoden historian aikana erikoissairaanhoidon ja perustason palvelujen yhteisessä toteutuksessa. Yhtymäkokouksen varapuheenjohtaja Pekka Komu (sd.) ei usko esimerkiksi puheenjohtajuuden jaon juuri kiinnostavan yhtymän asiakkaita.

– Eihän tämä ole sellainen asia, joka koskettaa arkipäivässä ihmisiä. Ne oikeat asiat on muita, ja niistäkin keskusteltiin tänään aika paljon tuolla. Poliittinen paikkajako on oma maailmansa, toteaa Komu.

Toisaalta ainakin osa poliitikoista perusteli kantaansa puheenjohtajuudesta juuri sillä, että he haluavat oman kuntansa asukkaiden – eli äänestäjiensä – edun tulevan esille.

Lue myös:Mehiläinen, Pihlajalinna vai Terveystalo – kumppanuus yhteisyritykseen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kanssa on kolmen kauppa

Tässäkö ratkaisu perusterveydenhoidon ahdinkoon? Päijät-Hämeeseen suunnitteilla Suomen laajin yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa

Lue seuraavaksi