Hornet-hävittäjien korvaaminen uusilla hävittäjillä jakaa puolueita – vasemmistoliitto lykkäisi ja supistaisi hankintaa 

Hallituksen on tarkoitus päättää noin kymmenen miljardin euron hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

hävittäjät (lentokoneet)
Suomen ilmavoimien F/A-18 hävittäjä lentonäytöksessä Helsingin yllä
Ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä herättää ristiriitoja hallituksessa ja eduskunnassa.Kristoffer Söderlund / Yle

Koronakriisi aiheuttaa Suomen talouteen kymmenien miljardien eurojen menetykset. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan hävittäjähankinnan lykkääminen on suosituin keino koronakriisin vaurioittaman valtion talouden tasapainottamisessa.

Koronaoloissa parlamentaarinen yhteisymmärrys Hornet-hävittäjien korvaamisesta uusilla monitoimihävittäjillä rakoilee.

Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus peri ohjelmansa Antti Rinteen (sd.) hallitukselta. Hallitusohjelmassa todetaan, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti ja hankintasopimus solmitaan vuonna 2021.

Hallituksen vasemmalla laidalla noin kymmenen miljardin euron hävittäjähankinta ei ole läpihuutojuttu.

– Meidän mielestämme hävittäjähankintaa voidaan lykätä ja sen lisäksi hävittäjähankinnan kokoluokkaa voidaan miettiä alaspäin, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki linjaa.

Paavo Arhinmäki ja Markus Mustajärvi eduskunnassa 5.3.2020
Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Pavo Arhinmäki ja puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (kuvassa vasemmalla) ovat valmiita supistamaan hävittäjähankintaa.Pekka Tynell / Yle

Ylen puolueille ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja tekemässä kyselyssä vasemmistoliiton lisäksi SDP, vihreät ja perussuomalaiset vastasivat, että hävittäjiä voitaisiin hankkia myös vähemmän kuin nykyiset 64 konetta.

Koronapandemian kriisitunnelmissa pääministeripuolue SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman muotoilee tarkan euron politiikan maltillisemmin kuin hallituskumppani, vasemmistoliiton Arhinmäki.

– Tämä parlamentaarinen yhteisymmärrys koskee suorituskykyä ei hävittäjämäärää. Kun hanke menee eteenpäin, niin täytyy katsoa, että saamme sen yhdessä linjatun suorituskyvyn niin pienillä kustannuksilla kuin mahdollista, Lindtman muotoilee.

Antti Lindtman eduskunnassa 23.10.2019
SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman haluaa ilmavoimille vahvan suorituskyvyn mahdollisimman pienillä kustannuksilla.Pekka Tynell / YLE

Valtiovarainministeriötä vartioivan keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen korostaa, että koko maan puolustaminen on hintansa arvoista.

– Ei pidä ruveta lykkäämään Hornettien korvaamista. Tämä on pitkään valmisteltu projekti. Kyllä Suomen itsenäisyydestä ja puolustuksesta pitää huolehtia kaikkina taloudellisina aikoina, Kurvinen huomauttaa.

Keskustan Kurvinen ei ole valmis tinkimään myöskään hävittäjien lukumäärästä, jos ja kun koko Suomea halutaan puolustaa.

Antti Kurvinen eduskunnassa 5.3.2020
Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen ei ole valmis lykkäämään hävittäjähankintaa.Pekka Tynell / Yle

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio muistuttaa, että nykyinen eduskunta ei ole vielä ottanut kantaa hävittäjähankintaan.

– Perussuomalainen eduskuntaryhmä on edellisellä vaalikaudella sitoutunut siihen, että korvaava järjestelmä tehdään seitsemän, kahdeksan miljardin euron hintaan. Mutta nykyinen eduskuntaryhmä ja istuva eduskunta eivät ole vielä päättäneet, miten tässä edetään. Se päätös on edessä, Tavio toteaa.

Ville Tavio Sannfinländarna
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio arvioi, että hävittäjähankinnasta pitää vielä keskustella eduskunnassa.Yle/Nora Engström

Voit osallistua keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle-tunnuksella. Keskustelu on auki tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ylen kysely: tällaisella "kipupaketilla" suomalaiset lähtisivät pelastamaan taloutta – hävittäjät suosituin leikkauskohde

Suomi käyttää hävittäjiin todennäköisesti kaikki kauppaan varatut 10 miljardia euroa

Analyysi: Hävittäjähankintoihin ilmakuoppia eduskuntavaaleista – Vasemmisto ja vihreät samassa leirissä turvallisuuden kiistakysymyksissä