Pääministeri Marin avaa Suomen vaatimuksia Saksan ja Ranskan esittämälle rahastolle – "Ei voi olla kyse avoimesta valtakirjasta"

Euroopan komissio antaa oman ehdotuksensa talouden elvytyksestä keskiviikkona.

Euroopan unioni
Sanna Marin
Pääministeri Sanna Marinin mukaan Suomi on puhunut Euroopan unionissa lainaperusteisuuden puolesta. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Saksan ja Ranskan ehdotus 500 miljardin euron elpymisrahastosta saa keskiviikkona tarkemman muodon, kun komissio antaa oman elvytysehdotuksensa.

Suomi haluaa, että uuden välineen kautta myönnettävälle tuelle asetetaan tiukkoja ehtoja, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.).

Saksan ja Ranskan ehdotuksen mukaan rahaa jaettaisiin jäsenmaille seitsenvuotisen rahoituskehyksen kautta nimenomaan tukina, eikä lainoina.

Merkittävää olisi se, että elpymisrahastoa rahoitettaisiin yhteisellä lainanotolla.

– Kun toimintaympäristössä tapahtuu näin merkittäviä muutoksia, on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista. Kuitenkin on tärkeää, että nämä välineet ovat tarkkarajaisia ja läpinäkyviä. Suomessa eduskunta lopulta päättää voidaanko lähteä mukaan ja minkälaisiin välineisiin, Marin sanoi maanantaina.

Marinin mukaan hallitus ottaa tarkemmin kantaa, kun komissio on antanut esityksensä. Päätökset yhteisestä rahankäytöstä tehdään EU-maiden kesken yksimielisesti.

"Koronakriisi yllättänyt kaikki"

Marinin mukaan Suomi on puhunut lainaperusteisuuden puolesta, minkä hän kertoo tuoneensa esiin komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille heidän puhelinkeskusteluissaan.

Suomi ei kuitenkaan ollut mukana tiukinta linjaa ajaneiden maiden Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Ruotsin yhteisessä kannanotossa.

– Suomen lähtökohtana on ollut, että jokainen maa vastaa omista veloistaan ja omasta taloudestaan. Suomessa budjettivaltaa käyttää eduskunta, ja tätä on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa. Tilanne kokonaisuudessaan on kuitenkin erittäin haastava. Koronakriisi on yllättänyt kaikki maailman ja Euroopan maat, Marin sanoo.

Hän ei ottanut vielä maanantaina kantaa elpymisrahaston kokoon.

– On väline ja kokoluokka mikä tahansa, sille pitää asettaa myös tiukkoja ehtoja. Sen pitää edistää yhteisiä tavoitteita ja kunnioittaa niitä sääntöjä, joihin olemme yhdessä sitoutuneet. Minkäänlaisesta avoimesta valtakirjasta ei voi olla kyse.

Yhteisiä tavoitteita ovat hänen mukaansa vihreä kasvu, digitalisaatio, kilpailukyky, teollisuuden uudistuminen ja elinvoiman vahvistaminen.

Lue aiheesta lisää:

Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Ottavatko EU-maat yhteistä velkaa unionin budjettiin? Valtiovarainministeri Kulmuni: Saksan ja Ranskan esitys ei toteudu sellaisenaan

Saksa ja Ranska ehdottavat EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa – Rahastosta annettaisiin lainojen sijaan avustuksia jäsenmaille