Suomi on pieni kukkien suurvalta: Kukkia ostetaan satasella vuodessa – korona-aikana maailmankauppa ei ole ruusuilla tanssimista

Suomalainen nuori saa varmasti valmistujaisruusunsa, hollantilainen kukkatukkuri lupaa.

kukat
Kukkia torikojuissa Hakaniemen torilla.
Kukkaloisto on juhlaviikonvaihteen ja lomien alkaessa runsaimmillaan. Helsingin Hakaniemessä torikauppa on vilkastumassa koronarajoitusten jälkeen. Jani Saikko / Yle

Hollantilaisen suuren Royal Flora Holland -kukkatukun lehdistösihteeri Michel van Schie muistaa tämän kevään lopun ikänsä.

Yli sata vuotta toimineen huutokauppakamarin pihalla ja halleilla Naaldwijkissä pyörivät maaliskuussa ostajien sijaan kauhakuormaajat. Pilaantuvia kukkia kasattiin jäterovioihin. Näky järkytti kukka-alan ammattilaista poikkeuksellisuudessaan.

– Kevät tulee. Sen tiesi, mutta se olikin ainoa varma asia poikkeusajan alussa. Kukkien tuhoaminen otti sydämestä kaikkialla alalla toimivia, kertoo van Schie Ylelle puhelinhaastattelussa.

Kuvassa tuhotaan leikkokukkia Hollannissa.
Leikkokukkia tuhottiin Hollannin Aalsmeerissa maaliskuun puolessa välissä. Hollannin kautta kulkee 40 prosenttia maailman kukista, ja koronavirustilanne on vaikeuttanut bisnestä huomattavasti.Lex Van Lieshout / EPA

Hollannin kautta kulkee 40 prosenttia maailman kukista. Esimerkiksi Royal Flora Holland järjestää vuosittain neljä jättihuutokauppaa.

Kun koronavirus alkoi levitä Euroopassa, rajat sulkeutuivat. Leikkokukat eivät kestä kylmäsäilytyksestä huolimatta pitkää varastointia. Kukat kuihtuvat viikoissa.

Rajasulku vei kukkavuoret jätteeksi

Michel van Schie kertoo, että ensimmäiseksi vienti tyrehtyi Italiaan, jossa koronapandemia pääsi valloilleen jo maaliskuun alussa, ensimmäisenä Euroopan maista. .

Hollannin maatalousministeriön maakohtaisen myyntinäkymiä tarkastelevan (siirryt toiseen palveluun) raportin mukaan jopa 50 000 hääjuhlaa jouduttiin keväällä perumaan Italiassa muista perhejuhlista puhumattakaan.

Hieman myöhemmin Yhdysvallat asetti eurooppalaisille matkustusrajoituksia. Kuluttajien luottamus markkinoihin katosi ja pahimmillaan kukista täytyi tuhota 70–80 prosenttia.

– Vaikka tuottajat toivat myyntiin vain vajaan kolmanneksen normaalista, kauppa oli hankaluuksissa. Hinta nousi, mutta toimitukset tyrehtyivät, selvittää van Schie.

Hollanti sekä vie että tuo kukkia. Alankomaiden ohella suuria tuojamaita ovat Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Venäjä.

Myös osa kehittyvistä maista saa merkittävän osan tuloistaan kukista. Koronakriisin seurauksena Kolumbian, Ecuadorin, Kenian ja Etiopian vienti sakkasi.

Ecuador ja Kenia tuottavat ruusuja, Kolumbia liljoja ja krysanteemeja. Orkideakauppaa hallitsee Thaimaa.

Kuvassa on kenialainen työläinen kasvihuoneessa ruusujen keskellä.
Kenialainen kukkatyöläinen on ketjun alussa, hollantilainen tukkuri sen keskellä ja suomalaiset kukkakaupat ketjun lopussa. Kuva Kenian Naivashasta kasvihuoneesta vuodelta 2013.AOP

Esimerkiksi Keniassa kausityöläiset tekevät puolet vuodesta töitä kukkatiloilla. Palkka on noin 70 euroa kuukaudessa.

Keväällä arviolta 150 000 ihmistä jäi työttömäksi, kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters itäisen Afrikan taloustilanteesta. Kukkia on tuhottu myös niiden kasvatusmaissa.

Kenialainen kukkatyöläinen on vientiketjun alussa, hollantilainen tukkuri sen keskellä, suomalainen kukkakauppa sen lopussa. ** **

Suomen kukkakauppiasliiton puheenjohtaja Taina Hinskala avaa tuonnin lukuja. Esimerkiksi ruusuja tuodaan Suomeen Afrikasta, kuten juuri Keniasta.

– Leikkokukkien viljely on Suomessa nykyään hyvin satunnaista ja paikallista, lähinnä ehkä jonkin tarhan oman kukkakaupan myyntiin niitä tulee. Tulppaaneista on tänä keväänä 90 prosenttia ollut kotimaista tuotantoa, iloitsee floristi Taina Hinskala.

Tilastografiikka kukkakaupan tuonnin arvosta.
Harri Vähäkangas / Yle

Suomalainen käyttää kukkiin vuodessa noin 105 euroa, kertoo Hinskala. Luvussa on mukana ruukkukukat ja leikkokukat. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on kukkakansaa, vaikka kokonaistuonnin arvo on moneen muuhun valtioon verraten pieni.

– Osuudesta on ruukkukukkia noin 60 prosenttia ja leikkokukkia 40 prosenttia. Ruukkukukkia on enemmän myös siksi, että suomalaiset ovat innokkaita laittamaan ryhmä- eli kesäkukkia ja amppeleita. Eri sesonkeina myydään myös eri ruukkukukkia.

Joulutähdet, tulilatvat, hyasintit ja atsaleat ovat usein kotimaisia, selvittää Taina Hinskala.

Kuvassa viljelijä tuhoaa pellollaan olevia kukkia.
Kukkia jäi terän alle myös pelloilla toimitusten jumiuduttua keväällä. Sem Van Der Wal / EPA

Kevään mittaan asiakkaat ovat Hinskalan mukaan löytäneet kukkien verkkokaupan. Arkeen on koko kriisin ajan haettu pientä kauneutta ja piristystä kukista. Kesän juhlakausi on alkamassa kevättalvea avonaisemmassa yhteiskunnassa.

Suomessa on muihin maihin verraten vahva puutarhakulttuuri. Pihat ovat isoja.

– Tämä saattaa osittain hälventää pelkkien leikkokukkien käyttöä. Lahjaksi ostetaan paljon hyödyllisiä kukkalahjoja leikkokukkien sijaan. Se on kyllä hyvin käytännöllistä..

Suomalaiset käyttävät Taina Hinskalan mukaan eteläiseen naapuriin Viroon nähden kaksinkertaisesti, ehkä kolminkertaisesti rahaa kukkiin.

– Ruotsi on edellä kaikessa rahankäytössä noin 10–20 prosenttia. Siihen sisältyvät myös kukat. Yhdysvaltain suuria tuontilukuja selittää maan koko, mutta myös panostus juhliin ja näyttäviin kukka-asetelmiin.

Kuvassa kukat odottavat tuhoamista Hollannin Aalsmeerissä maaliskuussa.
Nämä kukkalastit päätyivät jätteeksi Hollannin Alsmeerissa maaliskuussa. Lex Van Lieshout / EPA

Royal Flora Holland -tukun Michel van Schie suhtautuu kukkateollisuuden tilanteeseen nyt hieman rauhallisemmin.

Hollannissa hallitus tuli yritysten tueksi, mutta tulot ovat silti noin viidenneksen viime vuotista alhaisemmat.

Globaalin kukkateollisuuden suurelle toimijalle, Royal Flora Hollandille menetykset ovat 400–450 miljoonaa euroa maaliskuun puolivälin jälkeen. Näitä lukuja kestää kuroa umpeen.

– Korona vaikuttaa Hollannin koko talouteen. Kuljetukset ovat normalisoituneet viime viikkoina, rahtikoneita ja merikuljetuksia on liikenteessä. Suomalainen nuori saa varmasti valmistujaisruusunsa, ehkä lajikkeita on tarjolla hieman vähemmän kuin muina vuosina, lupaa van Schie.

Juttuun on saatu taustatietoa myös toiminnanjohtaja Jyrki Jalkaselta Kauppapuutarhaliitosta.

Lue myös:

Corona Virus is Crushing the Global Flower Market (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Reuters