Koronajutut alkavat kyllästyttää – yhä useampi sanoo väistelevänsä uutisia säästyäkseen mielipahalta

Koronan rinnalle kaivataan jo muita aiheita, toivoa ja tulevaisuudenuskoa.

koronavirus
Kuvassa nuoret katsovat kannettavaa tietokonetta.
Pandemian alkuvaiheessa koronavirusuutisia janottiin, mutta nyt kasvava joukko näkee paljon vaivaa välttyäkseen näkemästä niitä. Kuvituskuva.Jussi Nukari / Lehtikuva

Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa.

Pelkkää koronaa, eikä mitään muuta, ei varsinkaan mitään positiivista. Tuntuu ylidramatisoinnilta ja paisuttelulta. Jankataan samaa, kun uutta tietoa ei ole.

Suunnilleen näin voi summata vastaukset, joita Yle Uutiset sai kysyessään Instagram-seuraajiltaan Menikö ohi? -jutussa (siirryt toiseen palveluun), onko korona-aika saanut heidät kaihtamaan uutisia, ja jos on, niin miksi.

Vastaajia oli lähes 7000. Heistä 70 prosenttia ilmoitti välttelevänsä uutisia nimenomaan koronan takia.

Instagram-kysely ei tietenkään edusta kattavaa otosta kansasta, eikä täytä luotettavan tutkimuksen kriteereitä. Sen vastaukset kuitenkin heijastelevat hyvin laajempia tuntoja – ainakin niitä, joita tunnetaan Isossa-Britanniassa.

Mittareiden mukaan korona yhä kiinnostaa suomalaisyleisöä. Helsingin Sanomien, Yle Uutisten ja Iltalehden uutisten päätoimittajat kertovat myöhemmin tässä jutussa, millä ehdoilla.

koronapuhekuplat
Ylen Insta-seuraajien kommentteja koronauutisointiin. Jyrki Lyytikkä / Yle

Uutiskiihko vaihtui uutisuupumukseen

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti tekee pitkää seurantatutkimusta (siirryt toiseen palveluun), jossa kysellään säännöllisesti, miten ihmiset navigoivat koronavirusta koskevan tiedon, valeuutisten ja huhujen viidakossa.

Viimeisin kysely toteutettiin toukokuun toisella viikolla, jolloin Isossa-Britanniassa uutisoitiin olevan Euroopan korkeimmat koronakuolleisuusluvut. Tutkimusajankohtaan osui myös pääministerin puhe, jossa hahmoteltiin suuntaviivoja koronarajoitusten purkamiselle.

Isoja uutisia siis, mutta yhä harvempaa brittiä kiinnostavia. Useampi kuin joka viides kertoo välttelevänsä koronauutisia aina tai usein.

Pandemian alkuvaiheessa koronauutisia janottiin, mutta nyt kasvava joukko näkee paljon vaivaa välttyäkseen näkemästä niitä. Uutiskiihkoa on seurannut uupumus.

Liika on monelle liikaa

Reuters-instituutin tuoreimman kyselyn vastaajista 59 prosenttia kertoi välttelevänsä koronauutisia ainakin joskus. Osuus oli kasvanut kuukaudessa kymmenen prosenttiyksikköä.

Keskeisin syy koronauutisten välttelyyn on kyselyn mukaan huoli siitä, miten uutisointi vaikuttaa omaan mielialaan.

Sama näkyy selvästi myös Ylen Instagram-kyselyn avoimissa vastauksissa: spekulaatiot ahdistavat, kun varmaa tietoa puuttuu, uutisista tulee surullinen olo ja huonojen tulevaisuudennäkymien toistelu luo negatiivista energiaa ja voimattomuuden tunnetta.

Suuri osa Instagram-kommentoijista kertoo kyllästyneensä saman asian jankuttamiseen. Reuters-instituutin kyselyssä kolmannes vastaajista kertoi välttävänsä koronauutisia siksi, että niitä on kerta kaikkiaan liikaa.

Lähes yhtä suuri osuus vastaajista kertoi, ettei luota uutisiin. Brittiyleisö kertoo karttelevansa erityisesti perinteisiä uutissivustoja.

koronapuhekuplat
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalaisyleisö on uskollista

Suomi ei kuitenkaan ole Iso-Britannia.

Ainakaan Yleisradiossa, Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä ei ole tapahtunut ahdistuksesta, kyllästymisestä tai mistään muustakaan johtuvaa yleisön joukkopakoa – ei edes koronauutisten osalta. Päin vastoin.

Perinteiset uutismediat ovat koko alkuvuoden ajan keränneet Suomessa ennätysyleisöjä ja pito on pysynyt.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mielestä korona-aika on ollut testi laadukkaasti tietoa käsitteleville journalistisille viestimille. Niemen mukaan testi on läpäisty, koska faktapohjaisen tiedon välittämisellä on ollut suurempi arvo kuin koskaan.

– Jos laatutaso ei olisi vastannut yleisön odotuksia, se näkyisi luottamuksen katoamisena ja kävijämäärien vähenemisenä. Sellaisia merkkejä ei ole ollut. Toivon, että tästä jää sellainen muistijälki, että laadukkaat tiedotusvälineet korvaavat jatkossakin huhuja ja valeuutisia levittäviä tahoja.

Vaikutus omaan arkeen kiinnostaa yhä

Koronauutisia on ollut kevään ajan valtavasti, koska niitä on tarvittu.

Kun kyse on ollut ihmisten omasta ja heidän läheistensä terveydestä, on viruksesta haluttu tietää kaikki mahdollinen, summaa Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.

–Koronauutisten osuudesta on käyty jatkuvaa itsekriittistä keskustelua. Analytiikan mukaan kysyntää on ollut, ja siksi on pitänyt olla myös tarjontaa. Tämä on ollut globaalillakin mittapuulla valtava uutistapahtuma, ja uutistoimitusten tehtävä on tarjota tietoa, eikä pimittää sitä.

Yleisön väsymistä suoraan virukseen liittyviin, päivitystyyppisiin uutisiin on kuitenkin ollut jo viikkojen ajan havaittavissa. Silti esimerkiksi se kiinnostaa, miten korona vaikuttaa lasten kesäleireihin, asunnonvaihtoon, toimeentuloon ja arjen sujumiseen.

Koronauutisten rinnalle kaivataan koko ajan enemmän aiheita, jotka eivät millään tavalla liity virukseen tai poikkeusoloihin. Helsingin Sanomien Kaius Niemen mielestä se on täysin luonnollista: kesä koittaa ja lomat lähestyvät.

– Vaikka riskejä on edelleen, on tilanne joiltain osin helpottunut ja yhteiskunta alkanut avautua. Silloin muut aiheet alkavat tuntua relevanteimmilta.

Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen huomauttaa, että myös virus ja sen aiheuttama sairaus kiinnostavat edelleen valtavasti, kun on jotain oikeasti uutta kerrottavaa.

– Se voi esimerkiksi olla uutta tutkimustietoa viruksesta tai taudista, uutinen siitä, miten koronavirukseen liittyviä rajoituksia puretaan, tai tieto siitä, mihin tänä kesänä voi turvallisesti matkustaa.

koronapuhekuplat
Jyrki Lyytikkä / Yle

Toivolle on oltava tilaa

Uutishuoneissa löytyy ymmärrystä ihmisten halulle suojella itseään ikäviltä uutisilta.

Ylen Riikka Räisänen huomauttaa, että negatiivinen sävy uutisoinnissa on kestokritiikin aihe. Se nousee esiin kaikissa pitkittyvissä kriiseissä sodista ilmastonmuutokseen. Korona ei ole sikäli poikkeus.

– Vaikeat ja kipeät asiat aiheuttavat pahaa oloa, mutta journalismin tehtävä on kertoa vaikeista ja kipeistä asioista rehellisesti. Pehmentely ei muuta niitä helpommiksi.

Jotta ihmiset voivat muodostaa mielipiteensä koronan kaltaisesta kysymyksestä, on siitä uutisoitava rehellisesti, kiihkotta ja neutraalisti, huomauttaa Iltalehden Perttu Kauppinen.

Suomalainen media ei ole hänen mielestään syyllistynyt koronauutisissa mässäilyyn tai ylilyönteihin.

– Jos media pyrkii uutisoimaan koronasta vain positiivisista ja voimaannuttavista näkökulmista, se ei enää kovin pitkään ole lukijoiden silmissä luotettava. Suomessa on pääsääntöisesti pidättäydytty esimerkiksi ylenmäääräiseltä koronaan kuolleiden ihmisten tarinoiden kuvaukselta, Kauppinen toteaa.

koronapuhekuplat
Jyrki Lyytikkä / Yle

Voimattomuuden tunteen välttämiseksi Helsingin Sanomissa lanseerattiin heti korona-ajan alkuvaiheessa Suomi auttaa -kampanja (siirryt toiseen palveluun). Raskaiden uutisten rinnalle tarvittiin selviytymisstrategioita ja yhteisöllisyyttä, Kaius Niemi kuvailee.

– On tärkeää, että koronaliitännäisten aiheiden kirjo on riittävän leveä. Terveyteen, talouteen, kansainväliseen politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyvien aiheiden lisäksi on koko ajan tehty juttuja, jotka keskittyvät arkeen ja tulevaisuuteen, ja siihen, mitä voi tehdä, etteivät ihmiset jäisi yksin.

Ylen Riikka Räisäsen mielestä Reuters-instituutin kysely on tärkeä viesti siitä, että median pitää muistaa antaa eväitä myös toivolle. Kielteiseen keskittymisestä seuraa negatiivisuusharha, vääristynyt kuva maailmasta.

–En tarkoita, että pitäisi kertoa mitään hilipatipippaa, vaan oikeita hyviä uutisia. Tästäkin kriisistä ihmiskunta selvinnee, ja tästäkin kriisistä voi seurata myös jotain hyvää. Ihmiset auttavat toisiaan, rokotteita kehitetään, löytyy uusia tapoja toimia. Vaikka talous on kuralla ja työpaikkoja katoaa, niin jossain ihmiset myös toipuvat ja uusia työpaikkoja syntyy.

Lue lisää:

Verkkouutisten tyypillinen kommentoija on keski-ikäinen mies, joka kokee olevansa asiallinen – tutkija havaitsi jännän yhdistävän piirteen

Koronavirus aiheuttaa stressiä ja huolta, vaikka välitöntä tartuntavaaraa ei olisikaan

Oletko vältellyt koronauutisia mielipahan vuoksi? Keskustelu on auki torstaihin kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus