Kun yksi alastonkuva jumitti opinnot – Mikko Kellokumpu on Suomen ensimmäinen nettiylioppilas, hän kävi etälukion yli 20 vuotta sitten

Opiskelun työkaluina olivat puhelin sekä rätisevä nettiyhteys pöytätietokoneessa.

Internet-lukio
Lehtileike vuodelta 2000 ja Mikko Kellokumpu ylioppilaslakki päässään
Suomen ensimmäisen nettiylioppilaan opintoja seurattiin myös paikallisessa lehdessä. Muita kuvallisia muistoja Mikko Kellokummulla nettilukioajoilta juuri olekaan. Mikko Kellokummun kotialbumi

Vuonna 1997 maailma oli hyvin erilainen kuin nyt. Youtubea ei oltu keksitty ja nettiin otettiin yhteys pöytätietokoneelta lankapuhelimen ja modeemin kautta. Matopeli oli kuuminta hottia juuri ilmestyneessä Nokian 6110 kännykässä.

Tuona vuonna kemijärveläinen Mikko Kellokumpu näki televisiosta haastattelun, jossa puhuttiin tulevaisuuden lukiosta. Kellokumpu oli tuolloin 35-vuotias ja kiinnostui internetin välityksellä käytävistä lukio-opinnoista siinä määrin, että otti yhteyttä Mikkelin Otavan Opistoon. Sinne oltiin juuri perustettu maamme ensimmäinen Nettilukio ja kaupan alalla silloin työskennellyt Kellokumpu haki oppilaaksi.

– Peruskoulu meni minulla huonosti eikä opiskelu maistunut kauppakoulussakaan. Vasta työelämässä useamman vuoden oltuani heräsi ajatus, että haluan sivistää itseäni, Kellokumpu sanoo.

Koronakevät viimeistään nosti etäopinnot kaikkien huulille. Vaikka tekniikkaa ja oppimateriaaleja on verkossa ollut jo kauan, teetti koulujen sulkeminen digiloikan yhdessä yössä.

Moni koulu ei ollut valmistautunut pelkkään etäopiskeluun ja turvautui samoihin metodeihin, joita Mikko Kellokumpu käytti jo 20 vuotta sitten. Nyt sähköpostin ja puheluiden tilalla olivat wilma- ja whatsapp-viestit ja videopuhelut.

"Kemijärvi ei ollut suoranainen Piilaakso"

Syksyllä 1997 Kellokumpu aloitti nettilukion ensimmäisten oppilaiden joukossa. Opiskeluvälineenä oli muhkea pöytätietokone, tai telkänpönttö, kuten hän itse laitetta kuvailee, sekä modeemilla toimiva nettiyhteys.

– Asuin koko opintojen ajan Kemijärvellä, mikä ei siihen aikaan ollut suoranainen Piilaakso. Rätisevän modeemin kautta nettiyhteys pätki jatkuvasti. Työpäivän jälkeen taistelin tekniikan kanssa kaksi tuntia koneen ääressä, eivätkä tehtävät edistyneet yhtään.

Jos etätöitä tänä päivänä tekevä ihminen taistelee tekniikan ja pätkivien yhteyksien kanssa, voi vain kuvitella millaisia ongelmat olivat yli 20 vuotta sitten. Kännyköissä ei ollut nettiyhteyksiä eikä sitä kännykkääkään joka taskusta löytynyt tuohon aikaan.

Kesken nettilukio-opintojensa Kellokumpu eli muutaman kuukauden ilman nettiyhteyttä muuton vuoksi.

– Kun tauon jälkeen taas sain nettiyhteyden, sähköpostini oli sekaisin ja se vain vastaanotti viestejä eikä suostunut lähettämään niitä. Oli se muutenkin hankalaa käydä koulua sähköpostin välityksellä aikana, jolloin sähköpostit vasta tulivat laajemmin ihmisten käyttöön.

Mikko Kellokumpu ylioppilaslakki päässään
Mikko Kellokumpu on iloinen siitä, että opiskeli aikuisena ylioppilaaksi ja nimenomaan netin välityksellä. Mikko Kellokummun kotialbumi

Yksi tekninen pulma on jäänyt Kellokummun mieleen ylitse muiden.

– Kaverini lähetti alastoman naisen kuvan sähköpostiini liitetiedostona. Se oli hänen mielestään hauska pila, mutta minulla meni koko posti aivan tukkoon. Lopulta jouduin soittamaan operaattorille, että hän poistaisi kuvatiedoston ja pääsisin taas jatkamaan opintoja, Kellokumpu kertoo nauraen.

Netin mahdollisuudet nähtiin hyvissä ajoin

Otavan Opisto oli jo ennen nettilukiota toiminut etäoppimiskeskuksena ja valmiudet verkko-opintojen aloittamiseen olivat olemassa. Opiston rehtorina toimi tuolloin 1990-luvulla Hannu Linturi, jolla oli katse tiukasti tulevaisuudessa.

– Meidän seitsemän hengen porukkamme näki netin mahdollisuudet vahvemmin kuin moni muu. Teimme yhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Siellä oli virinnyt jo ajatuksia siitä, että verkosta tulee keskeinen väline tulevaisuudessa, Linturi kertoo.

Linturi kertoo, että ensimmäiset pari vuotta nettilukion suhteen oli oikeastaan odottelua. Internet oli harvojen lystiä ja verkko-opinnot aivan mysteeri suurimmalle osalle väestöstä.

Toisen opintovuoden jälkeen opiskelijamäärät lähtivät jyrkkään kasvuun. Syynä oli se, että nettilukion tietopankkiin ostettiin kaikkien aikaisempien ylioppilaskirjoituksien kysymykset.

– Kirjoitusten alla opiskelijat hakivat näitä tietoja ja samalla myös muiden palvelujen käyttö lisääntyi, Linturi sanoo.

Oppimateriaalit oli luotava tyhjästä

Koska verkossa ei tuolloin ollut mitään valmista oppimateriaalia, tekivät Linturi työryhmineen pioneerityötä luodessaan kaiken tyhjästä. Sähköiset materiaalit olivat aluksi lähinnä tekstiä. Myös erilaisia sovelluksia ja oppimisalustoja kehiteltiin ja testattiin. Vasta myöhemmin käyttöön tulivat verkkovideoiden ja videopuheluiden käyttö oppimisen tueksi.

Alkuvuosina netissä lukiota kävi vain muutamia kymmeniä oppilaita eri puolilta Suomea. Nykyään, 20 vuotta myöhemmin, nettilukion opiskelijamäärä on kasvanut yli tuhanteen uuteen opiskelijaan vuodessa. Opintoja suoritetaan eri puolilla maapalloa.

– Meillä on opiskelijoina ihmisiä, jotka syystä tai toisesta asuvat ulkomailla. On kilpaurheilijoita ja nuoria, jotka ovat vanhempien töiden vuoksi maailmalla, Hannu Linturi kertoo.

Magnan paperit taskuun ja sarjakuvia lukemaan

Myös Kellokumpu teki ensimmäisenä nettiylioppilaana pioneerityötä erilaisten sovellusten testaamisessa. Syrjäinen sijainti Kemijärvellä ja huono nettiyhteys muokkasivat lopulta opinnot uomiinsa. Välineiksi valikoituivat sähköposti ja puhelin.

– Vähitellen viis veisasin uusimmista sovelluksista toimimattomissa koneissa ja pääsin esseiden kirjoittamisen makuun. Opiskelu alkoi edetä ja tulosta tuli loppua kohden aivan valtavalla vauhdilla.

Ensimmäisenä vuonna Kellokummun opinnot eivät juuri edenneet ja lukion kursseista hän sai suoritettua kokonaiset kolme kappaletta. Toisena vuonna kursseja kertyi kymmenen ja loput opinnot hän rutisti kasaan viimeisenä vuonna ennen ylioppilaskirjoituksia.

Kellokumpu palautti esseet ja matematiikan tehtävät sähköpostilla opettajille. Ohjeistusta hän sai tehtäviinsä joko puhelimitse tai sähköpostilla. Kielten suulliset tehtävät hoituivat puhelimen välityksellä.

Lukio ilman kokeita

Nettilukiossa opiskelua ei ole sidottu lukukausiin tai jaksoihin, eikä kokeitakaan pidetä. Osaaminen osoitetaan esimerkiksi oppimistehtävien ja -päiväkirjojen avulla.

Kellokumpu teki koko lukion aikana muutaman tentin. Ne järjestettiin paikallisella kansalaisopistolla, jonne koe lähetettiin paperipostina kirjekuoressa. Koetilanne oli valvottu ja vastauspaperi lähetettiin paluupostilla Otavan Opistolle.

Vaikka lukion opinnot Kellokumpu suoritti netissä, itse ylioppilaskirjoitukset hän teki Otavan Opistolla Mikkelissä.

– Kun oli koko lukion tehnyt tehtäviä tietokoneella, oli iso hyppäys tehdäkin kirjoitukset kynällä ja paperilla. Varmasti olisin saanut enemmän itsestäni irti jos ylioppilaskokeet olisi voinut tehdä siihen aikaan tietokoneella, Kellokumpu sanoo.

Hän kirjoitti magnan paperit ja päätti kirjoitusten jälkeen ettei lue enää elämässään muuta kuin Aku Ankkaa. Toisin kuitenkin kävi.

Yliopisto-opinnot imaisivat mukaansa

Ei Mikko Kellokumpu lopulta tyytynyt sarjakuvien lukemiseen ylioppilaslakin saatuaan. Lukion jälkeen hän aloitti kasvatustieteen opinnot avoimessa yliopistossa. Suurin osa yliopiston perusopinnoistakin sujui netissä.

– Kun oli kerran oppinut sen esseen kirjoittamisen, oli helppo siirtyä yliopisto-opiskelijaksi, Kellokumpu sanoo.

Puolet maisterintutkinnosta sujui avoimessa yliopistossa, jonka jälkeen hänet hyväksyttiin Lapin yliopistoon opiskelijaksi. Pääasiallisesti työn ohella opintojaan suorittanut Kellokumpu valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2006. Pro gradu -tutkielma käsitteli Otavan Opiston nettilukiota.

Opiskeluinto on jatkunut näihin päiviin saakka. Kellokumpu työskentelee kuntouttavan työtoiminnan säätiössä koulutusvalmentajana ja työn ohella tekeillä on väitöskirja lähidemokratiasta. Se on raskasta ja väsyttävää, ja Kellokumpu vakuuttaa lopettavansa opiskelemisen kunhan tohtorikoulutus on valmis.

– Minä aina sanon kun jostain valmistun, että nyt heitän kirjat seinään. Vielä en ole heittänyt, mutta nyt tuntuu oikeasti siltä että väitöskirjan jälkeen en halua enää opiskella. Vaikka eihän näin saisi sanoa, Mikko Kellokumpu sanoo nauraen.

1.6.2020 kello 9:36 korjattu Nokian kännykkämalli sekä Mikko Kellokummun maisteritutkinnon valmistumisvuosi.

Lue lisää:

Suomalainen nettiopetus täyttää 20 vuotta – Tulevaisuudentutkijan visio osui oikeaan

Koko lukio verkkokursseina

Etäopiskelija tarvitsee vertaistukea