Virtaa villiyrteistä

Kevät ja alkukesä on paras aika hortoilla. Toisin sanoen kerätä hortaa eli villiyrttejä ruoaksi.

Hortoilun voi aloittaa horsmasta, eli helposti tunnistettavasta maitohorsmasta. Laulun mukaan sitä kutsutaan myös rentun ruusuksi.

Horsman kaikki osat ovat syötäviä, mikä koskee monia villikasveja. Juurista voi tehdä kahvinkorviketta ja kukista juomaa. Lehdissä on paljon C-vitamiinia ja karoteenia.

Nuoria horsman versoja voisi kutsua köyhän miehen parsaksi. Paista varret voissa ja herkuttele.

Villiyrttejä ei tarvitse lähteä kauas hakemaan. Oma kotipiha, metsät ja niityt, kaikkialla puskee ilmaista herkkuruokaa. Mutta muista poimia vain puhtaita kasveja.

Vuohenputken lehtiä voi käyttää salaatteihin, keittoihin ja ohukaisiin. Tai pestoon.

Kerää vain lajeja, jotka tunnistat! Vuohenputken voi sekoittaa muihin sarjakukkaiskasveihin, joista jotkut ovat erittäin myrkyllisiä. Kasvien tunnistamista voi opetella esimerkiksi mobiilisovellusten avulla.

Koivunlehdet sopivat salaattiin ja keittoihin, teehen ja yrttijuomiin. Nuoria koivunlehtiä voi napostella suoraan puusta.

Ellei olla omalla pihalla, kuten tässä, vaaditaan maanomistajan lupa kuusenkerkkien poimimiseen. Viitamiinipitoiset vuosikasvaimet sopivat teehen. Niistä voi myös tehdä siirappia ja ne voi pakastaa.

Nokkonen on Suomen villivihannes numero yksi. Se sisältää runsaasti rautaa, C-vitamiinia ja kivennäisaineita. Sitä voi käyttää pinaatin tapaan, mutta sen ravintoarvo on vielä parempi.

Nokkosesta on moneksi. Käyttökohteita ovat esimerkiksi ohukaiset, keitot, muhennokset, leivät ja sämpylät. Siitä voi myös tehdä herkullisia sipsejä.

Nokkosia voi pakastaa, ja kuivattua nokkosta voi käyttää viherjauheena ja yrttijuomiin. Se on myös rohtokasvi, kuten moni muukin villiyrtti.

Nokkosesta voi tehdä maukasta smoothieta. Banaani, avokado ja omena pehmentävät yrtin voimakasta makua.

Poimulehden miedot ja samalla kirpeät lehdet maistuvat salaateissa, muhennoksissa ja keitoissa. Kerää lehdet kun ne ovat nuoria ja hentoja. Silloin niiden ravintoarvo on huipussaan ja ne ovat herkullisimmillaan. Tämä pätee kaikkiin villikasveihin.

Hyvän makuinen peltokanankaali häätää keripukin. Tässä vitamiinipommissa maistuu sinappi ja sitruuna. Kasvia voi käyttää pataruokiin ja lehdet sopivat salaattiin rucolan tapaan. Nuput muistuttavat parsakaalia.

Käenkaali eli ketunleipä sisältää paljon C-vitamiinia. Kauniit kukat ovat nekin syötäviä.

Ketunleipää kauraleivällä. Sitruunainen ja pirteä maku sopii leivän päälle.

Valkosipulille ja sipulille maistuvan litulaukan kaikki osat ovat syötäviä. Kasvista voi tehdä esimerkiksi pestoa ja kastiketta. Juuria voi käyttää piparjuuren korvikkeena.

Litulaukka sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita sekä omega-3-rasvahappoja. Sitä kannattaa käyttää kun haluaa vähentää suolan määrää ruoassa.

Voikukka on ravinteikas rikkaruoho, josta voi syödä kaiken paitsi varret. Nuoria lehtiä voi käyttää salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin. Juuria voi laittaa patoihin tai käyttää kahvin korvikkeena.

Kukista voi valmistaa kukkateetä, simaa tai siirappia, nupuista tee-se-itse-kapriksia.

Rakastaa, ei rakasta… Kukan terälehdistä saa kukkaströsseliä piristämään annosta kuin annosta.

Mahdollisuudet tehdä villiyrteistä hyvää, terveellistä ja ilmaista ruokaa ovat loputtomat. Tietoa on helppo löytää ja vain mielikuvitus asettaa rajat. Yhä useampi hurahtaa hortoiluun. Hurahda sinäkin!

Tekijät

Valokuvat ja teksti

Susanne Salin

Lähteet

  • www.aarrelehti.fi/jutut
  • www.arktisetaromit.fi/fi/yrtit/luonnonyrtit
  • www.hortoilu.fi
  • www.katajahovi.org/yrtit.html
  • www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/marjat-ja-muut-luonnonkasvit/luonnonkasvien-kaytto-ravintona

Julkaistu 29.5.