Sosiaalinen asema heijastuu selvästi syöpäseulontoihin osallistumiseen – kutsukäytännöt voivat myös painaa paljon

Syöpäseulonta jää sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilta naisilta usein väliin.

Keski-Suomi
Gunekologisia tutkimuksia.
Syöpäseulontoihin osallistumisessa on melko suuria alueellisia eroja. Kuvituskuva. AOP

Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat naiset osallistuvat syöpäseulontoihin selvästi vähemmän kuin paremmassa asemassa olevat, kertovat syöpäjärjestöt.

Heikommassa asemassa olevien naisten osallistumisaktiivisuus rintasyöpäseulontoihin on alimmillaan vain 62 prosenttia, kun paremmassa asemassa olevien osallistumisaktiivisuus on jopa 87 prosenttia.

Kohdunkaulasyövän seulonnassa perus- ja korkeakoulutettujen osallistumisprosenteissa on puolestaan 20 prosenttiyksikön ero.

– Seulontaan osallistumattomuuden syistä ja havaittujen erojen vähentämisen mahdollisuuksista kaivataan lisää tutkimustietoa, arvioi tutkimusjohtaja Ahti Anttila tiedotteessa.

Hän toimii Suomen Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisterissä.

Vähemmän koulutettujen ja työelämän ulkopuolella olevien naisten lisäksi osallistumisaktiivisuus on heikkoa muiden kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien joukossa.

Kutsukäytännöt vaikuttavat oleellisesti osallistumistasoon

Molemmissa seulontaohjelmissa on edelleen melko suuria alueellisia eroja.

Keski-Suomessa osallistutaan kohdunkaulansyövän seulontoihin keskiverrosti.

Seulontoihin osallistui vuonna 2018 Keski-Suomessa noin 72 prosenttia kutsutuista, kun valtakunnallinen osallistumisprosentti oli 70.

Kohdunkaulasyövän seulonnassa osallistuminen oli aktiivisinta, vajaan 80 prosentin luokkaa, Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Savossa.

Heikointa osallistuminen oli Pohjois-Savossa. Siellä vain noin 60 prosenttia kutsutuista kävi kohdunkaulansyövän seulonnassa.

Rintasyöpäseulontoihin osallistutaan Keski-Suomessa hieman valtakunnallista keskiarvoa aktiivisemmin.

Vuonna 2018 Keski-Suomessa noin 85 prosenttia kutsutuista kävi rintasyöpäseulonnassa. Valtakunnallinen osallistumisprosentti oli rintasyöpäseulonnoissa 81.

Rintasyöpäseulontaan osallistuminen on isoissa kaupungeissa muuta Suomea alhaisempaa.

– Ohjelman toimijoiden välillä on ollut merkittäviä eroja kutsukäytännöissä ja diagnostiikan kriteereissä, Anttila sanoo.

Hänen mukaansa hyvään osallistumistasoon vaikuttavat oleellisesti juuri kutsukäytännöt.

Näytteenottoaika ja -paikka on hyvä antaa kutsukirjeessä valmiina, ja seulontaan osallistumattomille tulisi lähettää Anttilan mukaan uusintakutsu.

Seulonnat tehokas tapa vähentää syöpäkuolleisuutta

Syöpäjärjestöt arvioivat, että väestöryhmien välinen eriarvoisuus syöpäseulonnassa on huolestuttava asia, sillä osallistumattomuus voi heijastua ryhmien syöpätaakkaan.

Anttila kertoo, että vastaavia eroja kuin seulonnoissa on nähtävissä syöpätilastoissa. Esimerkiksi kohdunkaulasyövän ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa on koulutustason mukaisia huomattavia eroavuuksia.

Syöpäriskiin ja hoitoennusteisiin vaikuttavat monet tekijät, mutta seulontojen on todettu olevan tehokas tapa vähentää syöpäkuolleisuutta ja kohdunkaulasyövän osalta myös sen ilmaantuvuutta.

Vuonna 2018 kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa todettiin 29 kohdunkaulasyöpää ja 842 esiastetapausta. Todettujen kohdunkaulasyöpien määrä oli suuri aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös esiasteiden määrä on ollut kasvussa jo pitkään.

Seulontoihin osallistunut satojatuhansia naisia

Kaikkiaan kohdunkaulasyövän seulontaan osallistui Suomessa vuonna 2018 hieman yli 190 000 naista.

Rintasyöpäseulontaan puolestaan osallistui vuonna 2018 yli 300 000 naista.

Seulontaohjelmassa löytyi lähes 2 000 rintasyöpää tai kasvainta, mikä oli suunnilleen saman verran kuin aiempina vuosina.

Syöpäjärjestöihin kuuluvat Suomen Syöpäyhdistys ja sen jäsenjärjestöt, Suomen Syöpärekisteri sekä Syöpäsäätiö.