Turhautuneet maanviljelijät pulassa valkoposkihanhien kanssa – "Tuhojen määrä kasvaa vuosi vuodelta"

Valkoposkihanhet ovat syöneet hehtaarikaupalla viljelijöiden peltoja.

valkoposkihanhi
Tuomas Simola
Artjärvellä rehua karjalleen viljelevän Tuomas Simolan mukaan valkoposkihanhien määrä lisääntyy joka vuosi.Yle

Turhautuminen näkyy Päijät-Hämeen Artjärvellä maata viljelevän maidontuottaja Tuomas Simolan kasvoilta.

– Nurmipeltoja on syöty parikymmentä hehtaaria ihan totaalisesti. Noin 70 hehtaaria on korjaamalla saatu kasvukuntoon, Simola kertoo esitellessään tuhoutunutta nurmipeltoaan.

Simolan mukaan viimevuotiset siemenet ja työt ovat menneet käytännössä hukkaan. Rahallisia tuhoja isompi ongelma on tällä hetkellä se, mistä karjalle saadaan korvaavaa rehua tuhoutuneen tilalle.

Valkoposkihanhien tuhoama pelto
Valkoposkihanhet söivät Tuomas Simolan rehunurmipellon paljaaksi.Pasi Peiponen / Yle

Simolan mukaan hanhien määrä on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana.

– Niitä tulee aina tuplamäärä seuraavana keväänä.

Niinikään Artjärvellä rehua karjalleen viljelevä maidontuottaja Ari Isotalo vahvistaa Simolan havainnon.

– Kyllä se vuosi vuodelta kasvaa se tuhojen määrä, Isotalo sanoo.

Ari Isotalo
Maidontuottaja Ari Isotalo sai viime viikolla päätöksen viime vuoden hanhituhojen korvauksista.Pasi Peiponen / Yle

Viime vuonna Ely-keskukset maksoivat valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamista vahingoista korvauksia noin 1 100 000 euroa. Suurimmat avustukset maksettiin Pohjois-Karjalaan. Ely-keskusten mukaan korvaukset ovat kasvaneet tasaisesti 2010-luvulla.

Isotalo kertookin saaneensa viime viikolla tiedon korvausten maksamisesta viime vuoden tuhoista. Hän oli arvioinut hanhituhojen olleen reilun 60 000 euron luokkaa, mutta korvausta myönnettiin vain reilut 6 000 euroa.

– Kyllä se hiljaiseksi vetää, Isotalo sanoo.

Päätöksen saaminen kesti lähes vuoden päivät.

– Kyllä järjestelmää voisi varmaan viilata vähän nopeammaksi, Isotalo pohtii.

Myös Tuomas Simola kertoo hakeneensa korvauksia. Korvauspäätöksiä ei ole kuulunut.

– Olen niitä parina vuonna kyllä hakenut, mutta ei ole tullut, hän sanoo.

Valkoposkihanhia
Valkoposkihanhi on suojeltu lintulaji.Michaela Borup

Molemmat viljelijät kertovat kokeilleensa erilaisia pelottimia hanhista eroon pääsemiseksi.

– Meillä on ollut linnunpelättimiä, niitä on ajettu autolla, koirilla, kaasutykillä ja ihan kaikilla lain sallimilla keinoilla, mitä voi olla, Simola kertoo.

Simolan mukaan linnut nousevat peloteltaessa ilmaan, kiertelevät alueella, käyvät ehkä järvellä ja tulevat takaisin puolen tunnin tai tunnin päästä.

Hänen mielestään ainoa keino vähentää lintujen aiheuttamia tuhoja olisi vähentää niiden määrää metsästämällä. Valkoposkihanhien ampuminen on kuitenkin kielletty, koska lintulaji on rauhoitettu.

Valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista ja niiden torjumisesta keskustellaan tänään tiistaina A-studiossa klo 21 alkaen Ylen TV1:ssä ja Yle Areenassa. Keskustelemassa Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kenttäjohtaja Timo Leskinen. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Lue myös:

Valkoposkihanhien tuhojäljet esiteltiin ministereille Kiteellä – myös vihreä ympäristöministeri uskoo, että kanta kestäisi metsästyksen

Luonnonsuojelupiiri valittaa hanhien ampumisluvasta Tohmajärvellä

Kiistellyt valkoposkihanhet jatkavat muuttoaan muutaman päivän sisällä – miljoonasta linnusta vain osa pysähtyy Suomessa

Rauhoitettuja valkoposkihanhia karkotetaan nyt ensimmäistä kertaa lasertykillä pelloilta – viljelijät kaipaavat järeämpiä aseita

12 tohmajärveläistä maanviljelijää sai luvan ampua rauhoitettuja valkoposkihanhia