Komissio julkaisee keskiviikkona esityksensä satojen miljardien elpymispaketista – Yle kysyi tutkijoilta, rikkooko paketti EU:n perussopimuksia

Ylen tietojen mukaan paketin koko olisi 400–800 miljardia euroa.

elvytys (talouden)
Kuvassa on Suomen ja Euroopan unionin liput.
Komission odotetaan julkaisevan huomenna elpymispaketin, jonka loppusummaksi on arvioitu 400-800 miljardia euroa. Kuvituskuva.Silja Viitala / Yle

Koronakriisistä kärsiville EU-maille on luvassa helpotusta keskiviikkona, kun komissio julkaisee yksityiskohtaisempaa tietoa esityksestään EU:n elpymispaketiksi.

Julkisuudessa olleet arviot tukipaketin suuruudesta ovat vaihdelleet, mutta Ylen tietojen mukaan paketin koko sijoittuisi 400 ja 800 miljardin euron väliin.

Erikoista paketissa olisi se, että EU ottaisi ensimmäistä kertaa historiassaan lainaa, jonka se jakaisi budjettivarojen tapaan jäsenmaille. Laina rahoitettaisiin todennäköisesti EU-maiden kasvavilla jäsenmaksuilla.

Muutos aiempaan olisi se, että tähän asti jäsenmaat ovat itsenäisesti hakeneet lainoja markkinoilta.

Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaisia ehtoja komissio ehdottaa jäsenvaltioiden rahoitukselle.

Suomi vaatii, että jaettavalle rahoitukselle asetetaan ehtoja ja että sen pitäisi edistää vihreää kasvua, digitalisuutta, elinvoiman kasvua ja teollisuuden uudistumista.

Suomen vastuiden on laskettu kasvavan kymmeniin miljardeihin euroihin, kun elpymispaketin lisäksi euromaat ovat rahoittamassa jäsenmaiden kasvaneita terveydenhuollon kuluja Euroopan vakausmekanismin (EVM) lainoilla. Kuinka huolissaan suomalaisten pitäisi olla kasvavista vastuista?

Yle keräsi vastauksia Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorilta Päivi Leino-Sandbergiltä, poliittisen talouden tutkimuksen tutkijalta Antti Ronkaiselta ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomistilta Penna Urrilalta.

Sandbergin ja Ronkaisen haastattelut on poimittu Ylen Ykkösaamun ja Politiikkaradion tiistaina lähetetyistä jaksoista.

1) Mikä elpymisrahastossa huolestuttaa?

Professori Päivi Leino-Sandberg:

– Siinä huolestuttaa aika monikin asia. Se jatkaa samaa kehityskulkua kuin mitä olemme viime vuoden nähneet. EU:n perussopimuksia venytetään ja esitetään tulkintoja, jotka ovat perussopimusten sanamuotoja vastaan. Ja tälle pohjalle lähdetään esittämään hankkeita, jotka ovat poliittisesti riidanalaisia.

– Elpymisrahasto on vastaus moneen asiaan. Se on vastaus siihen, että meillä on jäsenvaltioita, jotka ovat hirvittävän velkaisia. Ja vastaus siihen, että EU:n jäsenvaltioiden säännöt eivät ole toimineet kuten olisi toivottu. Ne eivät ole estäneet jäsenvaltioiden velkaantumista.

– Nyt kun jäsenvaltiot tarvitsevat rahoitusta, ne eivät pysty itse velkaa ottamaan. Samalla on keksitty, että kun yhteisvastuullinen velanotto on jäsenvaltioilta kielletty, niin sitten EU ottaa velan. Ongelma on se, että perussopimukset kieltää myös EU:n toiminnan rahoittamisen lainalla.

2) Kuinka erikoista olisi, jos EU ottaisi velkaa toimintansa rahoittamiseksi?

Tutkija Antti Ronkainen:

– Erittäin poikkeuksellista. Koronakriisiä voi jo verrata eurokriisin kaltaiseen shokkitilaan, jossa valinneita perussopimuksia, poliittisia käytäntöjä ja oikeudellisia prosesseja arvioidaan uudelleen.

– Tällä hetkellä euroryhmä on sopinut 500 miljardin euron suuruisista tukitoimista. Tämän päälle ollaan vielä tekemässä elpymisrahastoa, jonka suuruudeksi Saksa ja Ranska esittivät 500 miljardia euroa.

– Mikä tässä on muuttumassa, on se, että eurokriisin yhteydessä yhteisvastuuta lisättiin periaatteella, että se on lainapainotteista ja että se on tiukasti ehdollistettu. Tukea saaneet jäsenmaat joutuivat tiukalle talouskuurille.

– Tämä on nyt muuttumassa siten, että tuki ei ole enää lainaa. Kriisimaat saavat rahan, eikä kriisimaiden tarvitse maksaa rahaa takaisin. Ja ehdollisuus on muuttumassa, ettei ainakaan talouskuureja ole tulossa.

– Huomisessa komission esityksessä kiinnostaa se, miten tuki ehdollistetaan.

3) Rikkooko elpymispaketti EU:n perussopimuksia?

Professori Päivi Leino-Sandberg:

– Jos minulta kysytään, niin rikkoo. Tässä on se hankala asia, että EU:n järjestelmässä on ainoastaan yksi instanssi, joka saa EU-sopimuksia tulkita. Ja se on EU-tuomioistuin Luxemburgissa.

– Sieltähän ei voi kesken päätöksenteon kysyä mitään. Ja kun on kova poliittinen paine, on houkuttelevaa, että lähdetään tulkinnallisiin laajennuksiin. Päättäjät tietävät, ettei EU:n tuomioistuin ehdi siihen väliin.

– Käytännössä tuomioistuimet saatetaan tapahtuneiden tosiasioiden eteen, eikä sillä ole ollut kanttia puuttua muutaman vuoden takaisiin tapahtumiin.

Tutkija Antti Ronkainen:

– Ymmärrän, että EU on erittäin hajaantunut. Nyt vallitsee taloudellinen kriisi ja osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, mihin EU:ta pitäisi kehittää. Poliittista realismia on varmasti se, että yön pikkutunneilla perussopimuksia tulkitaan uudelleen ja kauhealla kiireellä.

– Olisi paljon selkeämpää, jos perussopimukset avattaisiin ja katsottaisiin, mitkä kohdat eivät enää päde. Esimerkiksi budjettisäännöt eivät ole käytännössä toimineet koko euron historian aikana. Olisi selkeämpää, että sopimuksia muutettaisiin, eikä niitä tulkittaisi.

4) Voiko perustuslakivaliokunnan arviossa tulla vastaan se, että Suomi ei kohta pysty huolehtimaan velvoitteista omiaan kansalaisiaan kohtaan?

Professori Päivi Leino-Sandberg:

– Tulee ilman muuta ja olen hieman huolissani, että ministereiden ulostuloissa on puhuttu ainoastaan rahaston tarkkarajaisuudesta. Se ei ole ainoa kriteeri, joka meillä on. Ja tämä on selvä perustuslakivaliokunnan tulkinta.

– Suomen näkökulmasta arvioidaan, mitkä kokonaisriskit ovat ja miten ne vaikuttavat siihen, että Suomen valtiolla on velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen tietyt taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Ja ne pitää pystyä myös rahoittamaan.

– Sitä ei tiedetä, missä raja tulee vastaan. Sitä on arvioitu jokaisen mekanismin kohdalla ja ne ovat olleet määrältään huomattavasti pienempiä. Varmasti tämä joudutaan elpymisrahaston kohdalla katsomaan todella tarkkaan.

5) Eurooppa on Suomelle keskeinen vientimarkkina. Pitääkö Suomen vain hyväksyä paketti, jotta Euroopan maiden talous elpyy kriisistä nopeasti?

Tutkija Antti Ronkainen:

– Nämä ovat suuria ja periaatteellisia kysymyksiä. Mutta jos ajatellaan, että elpymispaketin summa on 500 miljardia euroa ja otetaan huomioon, että esimerkiksi Italia joutuu maksamaan tämän takia enemmän budjettimaksuja, niin emme tiedä, kuinka suuri elvyttävä vaikutus paketilla on. Tämä voi itse asiassa olla symbolisesti isompi asia kuin talouspoliittisesti.

Pääekonomisti Penna Urrila

– Parhaassa tapauksessa paketti voi auttaa Euroopan maita toipumaan kriisistä nopeammin kuin ilman rahastoa. Se voi auttaa pitämään EU:n vahvempana ja yhteisenä toimijana globaalissa pelikentässä, jos pystymme tukemaan omaa talouttamme siten, etteivät jäsenmaat ajaudu pitkäkestoisiin vaikeuksiin.

Voit keskustella artikkelista 27.5.2020, kello 23 asti.

Lue lisää:

Ottavatko EU-maat yhteistä velkaa unionin budjettiin? Valtiovarainministeri Kulmuni: Saksan ja Ranskan esitys ei toteudu sellaisenaan

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus