Veneilijä tuhosi rauhoitettujen valkoposkihanhien pesiä Helsingissä – lintuharrastajat huomasivat tekijän, poliisi tutkii tapausta

Kaksi lintuharrastajaa oli nähnyt kaukoputkillaan, kuinka henkilö oli hakannut kepillä maata luodolla Helsingin edustalla.

valkoposkihanhi
En stående vitkindad gås som tittar ut mot havet
Valkoposkihanhet ovat tänä keväänä muuttaneet idempää, joten niitä ei ole juuri näkynyt pääkaupunkiseudulla. Arkistokuvan lintu ei liity luonnonsuojelurikokseen.Vincent Holmberg / Yle

Helsingissä, Lauttasaaren edustan luodolla tuhottiin valkoposkihanhien pesiä maanantaina. Poliisille tehtiin tapauksesta rikosilmoitus. Helsingin poliisista kerrotaan, että tutkinnassa on luonnonsuojelurikos, josta epäillään yhtä henkilöä.

Yksi helsinkiläisistä lintuharrastajista, Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkija Pekka Rusanen kertoo, että kaksi lintuharrastajaa oli nähnyt kaukoputkillaan, kuinka ihminen oli hakannut kepillä maata.

Lintuharrastajat olivat nähneet, kuinka henkilö oli ajanut veneellä pois paikalta. Hänestä oli saatu valokuvia, ja yksi lintuharrastajista onnistui löytämään tekijän hetken päästä satamasta. Myöhemmin venepoliisi oli käynyt toteamassa tuhot, henkilö oli ilmeisesti rikkonut munia seitsemästä pesästä ja vain kolme pesää oli jäänyt jäljelle.

Rusasen mukaan kyse on poikkeuksellisesta tapauksesta, sillä tuho kohdistui vain valkoposkihanhien pesiin. Sen sijaan samalla luodolla olleet haahkan, kalalokin ja harmaalokin pesät jätettiin rauhaan.

– En ole kuullut, että tuhoja olisi tehty pelkästään valkoposkihanhille. Aiemmin kymmeniä vuosia sitten tuhotyöt kohdistuivat harmaa- ja merilokkeihin.

Rusasen mukaan viha valkoposkihanhia kohtaan on viime viikojen aikana ryöpsähtänyt sosiaalisessa mediassa kohtuuttomaksi.

– Ei pidä tehdä luonnonsuojelurikosta, vaikka olisi kuinka ärtynyt mihin tahansa. Tämä valkoposkihanhiin kohdistuva viha on eskaloitunut ja mennyt yli äyräiden. Keskustelu on jollain tavalla ymmärrettävää maanviljelyalueilla, mutta Helsingissä tilanne on erilainen. Eiväthän nämä linnut siihen mitenkään, eivätkä tuhoa maanviljelijöiden kasvustoa Itä-Suomessa.

Rauhoitetun valkoposkihanhen ohjeellinen arvo on 336 euroa (siirryt toiseen palveluun) (Finlex). Rusasen mukaan ympäristöministeriön tulkinta on, että yksi pesä vastaa yhden aikuisen yksilön arvoa.

Suomessa rauhoitetun lajin tappaminen vaatii erityisluvan. Tänä vuonna Pohjois-Karjalaan myönnettiin lupa valkoposkihanhien ampumiseen 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle. Poikkeuslupa annettiin viljelyvahinkojen estämiseksi. Yhteensä poikkeusluvalla saa ampua 375 hanhea vuodessa. Lupaviranomaisena toimii koko maassa Varsinais-Suomen ely-keskus.

Valkoposkihanhia lentää aiempaa enemmän

Pekka Rusasen mukaan lintujen lentoreitit ovat pysyneet samanlaisina, mutta viimeisten 5–6 vuoden aikana suuria valkoposkihanhiparvia on levähtänyt syksyisin erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalan pelloilla. Ilmiö näkyy nyt myös keväisin, kun pohjoiseen muuttavat parvet keräävät pelloilla voimia lopulle muuttomatkalleen Jäämeren rannikon saarille.

Pääkaupunkiseudulla lintujen lentoreitit muotoutuvat tuulten suunnan mukaan, Rusanen sanoo. Erityisesti eteläinen tai kaakkoinen tuuli ohjaa tuhansien lintujen parvia lentämään pääkaupungin yli. Länsituulella linnut menevät Kymenlaakson yli tai idempää.

– Esimerkiksi tänä keväänä linnut ovat menneet idempää, eivätkä ole juuri pysähtyneet pääkaupunkiseudulla, ellei säärintama pakota niitä laskeutumaan mereen tai pelloille Uudellemaalle. Aiemmin on laskettu jopa 100 000 lintua päivässä, mutta tänä keväänä valkoposkihanhia muuttanut pääkaupunkiseudun yli vähemmän.

Osa epäilee lintujen muuttoreittien muuttuneen Venäjän kevät- ja syysmetsästyksen vuoksi, mutta varsinaista tutkimustietoa asiasta ei ole. Myös Virossa, Tanskassa ja Ruotsissa luvanvarainen metsästys on sallittua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jukka Forsman ei usko metsästyksen vaikuttavan lintujen muuttoreitteihin.

– Tuskin lentoreitteihin voi vaikuttaa. En jaksa uskoa, että ne vaihtaisivat muuttoreittiä sen vuoksi, että niitä ammutaan. Sitä ei ole selvitetty, mutta en usko, että sillä olisi vaikutusta. Linnut lentävät ravinnon perässä.

Valkoposkihanhikanta on arvioitu syksyisin noin miljoonaksi yksilöksi. Suomen alueella levähtää noin puoli miljoonaa.

Barentsinmeren populaation valkoposkihanhet talvehtivat Keski-Euroopassa, pääosin Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Tanskassa. Niitä on kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa yksilöä, ja niiden lisänä ovat muut arktiset hanhet. Keski-Euroopassa hanhia metsästetään erityisluvilla vuosittain talviaikaan noin 50 000–75 000 yksilöä.

Lue myös:

Rauhoitettuja valkoposkihanhia karkotetaan nyt ensimmäistä kertaa lasertykillä pelloilta – viljelijät kaipaavat järeämpiä aseita

Kiistellyt valkoposkihanhet jatkavat muuttoaan muutaman päivän sisällä – miljoonasta linnusta vain osa pysähtyy Suomessa

Turhautuneet maanviljelijät pulassa valkoposkihanhien kanssa – "Tuhojen määrä kasvaa vuosi vuodelta"

Valkoposkihanhien tuhojäljet esiteltiin ministereille Kiteellä – myös vihreä ympäristöministeri uskoo, että kanta kestäisi metsästyksen