Eduskunnan puolustusvaliokunta: Etenkin Suomen NATO-yhteistyöstä vaikeuksia saada tietoa ministeriöistä – Yksi tapaus "räikeä laiminlyönti"

Ulkoministeriö ja puolustusministeriö saivat odotetusti nuhteet eduskunnan puutteellisesta tietojen saannista.

Nato-yhteistyö
Suomalaissotilas yhteisharjoituksessa heinäkuussa 2015 Ravlundassa, Ruotsissa.
Eduskunnan puolustusvaliokunta arvioi saaneensa puutteellisesti tietoa muun muassa Suomen NATO-yhteistyöstä. Suomalaissotilas NATOn johtamassa Baltops-harjoituksessa Ravlundassa Ruotsissa vuonna 2015.AOP

Eduskunnan puolustusvaliokunnan mukaan etenkin Suomen yhteistyöstä sotilasliitto NATOn kanssa on vaikeuksia saada tietoa ulkoministeriöstä ja puolustusministeriöstä.

Puolustusvaliokunta moittii ministeriöitä huonosta tiedonkulusta erityisesti kahden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän aiheen käsittelyssä. Muutoin valiokunta pitää tiedonsaantia hyvin toimivana.

– Etenkään NATO-yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä – jotka eduskunnassa käsitellään usein UTP-asioina [ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevina asioina] – ei ole aina saatu oikea-aikaisesti ja kattavasti tietoa, puolustusvaliokunta kirjoittaa lausunnossaan.

NATO- ja Britannia-yhteistyöstä tiedot kulkivat heikoiten

Yle kertoi viime viikolla toisesta puolustusvaliokunnan mainitsemasta tapauksesta.

Tapaus koski Suomen sopimaa mahdollisuutta syventää tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa myös kriisiaikoina tai vaikeissa tilanteissa. Eduskunta sai tiedon järjestelystä viime helmikuussa, vasta liki kaksi vuotta sen jälkeen, kun NATO oli tehnyt päätöksen asiasta.

Puolustusvaliokunta kuvaa keskiviikon lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun), että kyseessä oli "keskeisestä Suomen NATO-kumppanuuden sisältöön vaikuttavasta kehityskulusta". Valiokunta kuvaa tätä tiedonsaantioikeuden laiminlyömistä räikeäksi.

Kuvassa ovat Timo Soini ja Jussi Niinistö.
Puolustusvaliokunnan esiin nostamat tapaukset osuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan. Silloin puolustusministerinä oli Jussi Niinistö (vas.) ja ulkoministerinä Timo Soini, molemmat puoluekannaltaan perussuomalaisia, sittemmin sinisiä.Petteri Paalasmaa / AOP

Jussi Niinistö ei kertonut etukäteen Britannia-allekirjoituksesta

Toinen puolustusvaliokunnan esiin nostama tapaus koskee yhteistyötä Britannian kanssa.

– Puolustusministeriö jätti valiokunnille etukäteen kertomatta Iso-Britannian kanssa vuonna 2016 solmittavasta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta, puolustusvaliokunnan lausunnossa kiteytetään.

Kysymys on silloisen puolustusministerin Jussi Niinistön (perussuomalaiset, myöhemmin siniset) allekirjoittamasta Suomen ja Britannian puolustusyhteistyöasiakirjasta. Puiteasiakirja on julistuksenomainen poliittisen yhteistyötahdon ilmaus, jonka pohjalta on kehitetty puolustusministeriöiden ja sotilaiden yhteistyötä.

Vaikka puiteasiakirjan allekirjoitus ja tietoja asiakirjan tarkoituksesta julkistettiin, asiakirjan valmistelu oli salassa pidettävää tietoa.

Puolustusvaliokunnan huomiot koskevat tiedonsaantia, lausunnossa ei oteta kantaa Suomen sopimien järjestelyjen sisältöön.

Eduskunta on siis saanut viipeellä tai puutteellisesti tietoja siitä, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut yhteistyössä sotilasliitto NATOn tai Britannian kanssa.

Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot.

Perustuslaki 47 §, eduskunnan tietojensaantioikeus

Puolustusvaliokunnan Kanerva: ryhdin parannuttava ehdottomasti

Puolustusvaliokunta muistuttaa ministeriöille, että eduskunnan on oltava etukäteen tietoinen kaikista kehityskuluista, joilla on merkitystä kansainvälisessä puolustuyhteistyössä. On sitten kyse vakiintuneesta yhteistyömuodosta tai uusista avauksista.

– Arvio siitä, vaatiiko joku uusi puolustusyhteistyötä koskeva avaus eduskunnan informointia vai ei, on jätettävä eduskunnan tehtäväksi, ministeriö ei voi tätä arviota eduskunnan puolesta tehdä, valiokunta huomauttaa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) toivoo, että näistä tiedonsaannin ongelmista ei tule ennakkotapauksia.

– Ehdottomasti on saatava ryhdin parannus aikaiseksi, Kanerva osoittaa sanansa ministeriöihin.

Kanerva kuvaa puolustusvaliokunnan lausuntoa pieneksi nootiksi valtioneuvoston eli ministeriöiden suuntaan.

– Tämän ei pidä toistua. Tiedonsaanti on saatava raiteilleen nykyistä selvemmin sovittuna.

Ylen tietojen mukaan henki valiokunnan keskusteluissa on ollut pikemminkin ministeriöiden tiedonantovelvollisuutta korostava kuin eduskunnan tiedonsaantioikeudesta muistuttava.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan odotetaan torstaina antavan vastaavankaltaisen lausunnon eduskunnan tiedonsaannista kuin puolustusvaliokunta keskiviikkona.

Perustuslakivaliokunta tyytymätön tietoihin virustorjunnasta

Puolustusvaliokunta antoi tiedonkulusta lausunnon eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, joka selvittää tilannetta koko eduskunnan osalta.

Perustuslakivaliokunta on ollut tyytymätön tiedonsaantiin ministeriöistä esimerkiksi koronaviruksen aikana, kun eduskunta on hyväksynyt valmiuslain mahdollistamien rajoitusten käyttöönottoa.

Perustuslaki turvaa, että eduskunta saa lakeja ja muita asioita käsitellessään tarvitsemansa tiedot viipymättä. Vastuu eduskunnan tietojen saannista on sillä ministerillä, jonka alaista asiaa eduskunta käsittelee.

Juttua täydennetty useaan otteeseen keskiviikkona 27.5.2020.

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin kello 23 asti, klikkaa painiketta jutun alla.

Lue lisää:

Presidentti Niinistö eduskunnalta pimitetystä NATO-järjestelystä: Olisin minäkin voinut hoksata, että tämä olisi hyvä viedä eduskuntaan

Eduskunta valmistelee noottia ulko- ja puolustusministeriöille: Kansanedustajilta pimitettiin tietoja NATO-yhteistyöstä

Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeudessa