Mitä korona paljasti Suomen kriisivalmiudesta? Asiantuntijat kehottavat päättäjiä katsomaan kauemmas tulevaisuuteen ja kansalaisia pitämään yhtä

Suomalaisten henkinen kantti kestää ja yhteiskunta toimii, mutta koronapandemia haastaa kriisivalmiutta uudella tavalla.

koronavirus
Ihmiset nauttivat säästä Espoon Haukilahdessa.
Koronaepidemia on ollut kriisivalmiuden happotesti, josta suomalaiset ovat selvinneet toistaiseksi hyvin. Kuvituskuva huhtikuulta.Henrietta Hassinen / Yle

Koronakriisi on testannut ja koetellut suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä eli selviytymis- ja sopeutumiskykyä yllättävässä poikkeustilanteessa.

Sekä koko yhteiskunnan kriisivalmiuteen että yksilötason henkiseen kestokykyyn perehtyneet asiantuntijat antavat suomalaisille toistaiseksi hyvät arvosanat.

– Suomalaisten resilienssi on kansainvälisissä vertailuissa todettu hyväksi. Tämä koronakriisi on osoittanut, että tämä pitää paikkansa, sanoo psykiatrian dosentti Markus Henriksson.

Henriksson toimii ylijohtajana sosiaali- ja terveysalan valvontavirastossa Valvirassa, mutta on perehtynyt psyykkiseen kriisinkestävyyteen aiemmalla työurallaan ja luennoi aiheesta säännöllisesti muun muassa maanpuolustuskursseilla.

Henriksson sanoo, että suomalaisten sietokykyä vahvistavat perusasiat: Yhteiskunnan toimivuus ja joustavuus sekä päättäjien ja viranomaisten kyky havaita ja sietää ongelmatilanteita. Pienehkön maan viranomaisyhteistyö on tiivistä ja joustavaa, Henriksson katsoo.

Kansalaisten turvallisuudentunnetta ja toimintakykyä on vahvistanut se, että maskisotkuistakin huolimatta kokonaishuoltovarmuus ja välttämättömien palveluiden tila ovat hyvällä tasolla: Kraanasta tulee puhdasta vettä, kaupasta saa ruokaa ja kiireellinen terveydenhuolto toimii.

– Suomalaiset tietävät sosiaalisesta asemasta riippumatta, että jos he tarvitsevat tehohoitoa, niin teho-osastolle he myös pääsevät. Pelkästään se tunne auttaa jaksamaan. Tämähän ei ole olleenkaan itsestäänselvää muualla maailmassa.

Suomi on kriisiharjoittelun suurvalta

Kriisitilanteista selviäminen kunnialla vaatii harjoittelua ennakkoon. Sitä Suomessa tehdään poikkeuksellisen ahkerasti, toteaa Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen.

– Tämä on kiinnostava maa. Meillä on huoltovarmuuskeskusta ja on turvallisuuskomiteaa ja meillä harjoitellaan jatkuvasti kriisin varalle. On maanpuolustuskurssia, alueellisia harjoituksia ja valtionhallinnon valmiusharjoituksia.

Janne Hukkinen, Korso, 15.05.2020
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen tutkimusryhmineen on etsinyt keinoja kriisikestävyyden parantamiseen.Antti Haanpää / Yle

Hukkinen johtaa niin kutsutussa WISE-projektissa monitieteellistä tutkimushanketta, jossa on pyritty etsimään aukkoja Suomen päätöksenteon kriisivalmiudesta. Suurta valittamista Suomen koronatoimista ei löydy.

– Kyllä tämä ylisummaan on aika hyvin mennyt. Luulen, että tämä valmiusharjoittelu eri tasoilla yhteiskunnassa on auttanut. On sellainen henkinen kypsyys kohdata näitä asioita, Hukkinen sanoo.

Mutta korona on myös yllättänyt. Kyseessä on professori Hukkisen kielellä niin kutsuttu viheliäinen kriisi, joka purkautuu kosken lailla ja jonka ratkaisuyritykset luovat aina uusia, yllättäviäkin ongelmia.

– Aluksi nähtiin, että kaikki koulut pitäisi sulkea, mutta sitten se olisi tarkoittanutkin työnteon päättymistä kriisin ratkaisun kannalta kriittisillä aloilla. Normaalioloissa koululaitos on yhteiskunnallisen kestokyvyn ydintä, mutta koronakriisissä koulu ja päivähoitolaitos osoittautuivatkin haavoittuvuuden keskeisiksi syiksi.

Mitä pitäisi parantaa kriisiajan päätöksenteossa?

Hukkisen ryhmä julkisti huhtikuun lopulla liudan suosituksia (siirryt toiseen palveluun), joiden avulla koronakriisin jälkihoidossa tehtävät ratkaisut voisivat vahvistaa Suomen kriisinkestävyyttä edelleen.

Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän ongelmat (siirryt toiseen palveluun) osoittavat Hukkisen mukaan, että tehokas kriisivalmius vaatii eri toimijoiden päällekkäistä varautumista ja yliresurssointia, vaikka se normaalioloissa vaikuttaisi tehottomalta.

– Päällekkäiset vastuut toimisivat kriisitilanteessa. Jos jokainen lentokentän kahvila, olutbaari ja sekatavarakauppa olisi THL:n ja Finavian lisäksi varautunut ohjeistamaan kaikkia matkustajia kriisin koittaessa.

Myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) takavuosina kohdistetut leikkaukset (siirryt toiseen palveluun) luultavasti heikensivät laitoksen kriisivalmiutta koronapandemian iskiessä.

Puutteellisten tietojen äärellä pitäisi pyrkiä hahmottamaan päätösten kauaskantoisia seurauksia, vaikka se vaikeaa onkin, Hukkinen sanoo. Kun esimerkiksi kriisiajan yritystukia on pyritty nopeasti myöntämään kaikille yrityksille tasapuolisesti, tavoitellut rakenneuudistukset talouteen jäävät odottamaan.

Markus Henriksson
Psykiatrian dosentti, ylijohtaja Markus Henriksson katsoo, että henkistä kriisinsietokykyä vahvistetaan opetettelemalla uutta ja pitämällä yhtä.Petteri Sopanen / Yle

– Rakenneuudistuksen aikaansaaminen on hankalampaa siinä vaiheessa, kun on taas pystytetty se vanha rakenne takaisin, Hukkinen sanoo.

Hukkisen ryhmä esittää myös, että asiantuntijoiden vastuut kriisissä määriteltäisiin nykyistä selvemmin, ja ettei THL:n kaltaisia valtion tutkimuslaitoksia pidettäisi automaattisesti ainoina totuuden haltijoina.

Tieteellisistä asiantuntijoista olisi syytä koota neuvonantajaryhmiä ja tiukoista tieteellisen näytön muotovaatimuksista pitäisi ennen kokemattoman kriisin keskellä osata päästää myös irti.

– Kriisin hallinta edellyttää sitä, että sillä pallotellaan niitä ideoita ja sitten yhdessä harkiten valitaan se, mikä näyttää sillä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta. Mitään parempaa tietoa ei usein ole.

Miten vahvistetaan henkistä kriisivalmiutta?

Myös kansakunnan ja yksittäisten ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä voi vahvistaa, sanoo psykiatrian dosentti Markus Henriksson Valvirasta.

– Yksilöiden resilienssiä voi nostaa lisäämällä heidän osaamistaan. Niin lääkäri, toimittaja kuin palomieskin voi pohtia, mitä hän voi oppia tästä korona-ajasta ja miten se voi hyödyttää itseä ja muita jatkossa. Oppiminen lisää resilienssiä, Henriksson sanoo.

Suomalaisten kriisikestävyyttä ovat edistäneet muun muassa korkea koulutustaso ja hallituksen ihmiskasvoinen kriisinjohto, jossa virheiden mahdollisuus ja käytettävissä olevan tiedon rajallisuus on tunnustettu, Henriksson katsoo.

Mutta tilanne on kesken ja edessä voi olla koronaepidemian uusi pahentuminen. Pitkäjänteisyyttä ja erityisesti yhteisöllisyyttä tarvitaan, Henriksson sanoo.

– Se ei tapahdu ilman työtä. Se edellyttää meiltä kaikilta yhdessä tekemistä, yhdessä pohtimista, yhteisen ymmärryksen löytämistä ja harkittua, tietoon perustuvaa ja riittävän ketterää päätöksentekokykyä.

Myös valmiusharjoittelussa pitäisi omaksua koronan opetukset.

– Emme ole tarpeeksi selvittäneet sitä, mitä tekijöitä liittyy hivuttavaan, pitkään jatkuvaan stressi- ja kuormitustilanteeseen. Pitäisi pohtia, miten harjoitella useita kuukausia tai vaikka vuosia kestävää tilannetta varten.

Juttua muutettu klo 10.10: Professori Janne Hukkisen sukunimi korjattu oikeaan muotoon.

Jutusta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23.

Lue lisäksi:

Korona yhdisti suomalaiset – Ylen kysely osoittaa, että kriisin uskotaan vahvistavan yhteenkuuluvuuden tunnetta

Analyysi: Suomi siirtyy nopeasti poikkeusoloihin – kansalaisten kriisivalmius ja erilaisen kohtelun sietäminen joutuvat tosi koetukselle

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus