Juhlapuheita katsotaan tänään puhelinten näytöiltä – Katso vähemmän pönöttävä tyylinäyte: "Lopun repeilyä piti vähän leikata"

Videolle esiintyminen voi olla monelle vaikeampaa kuin yleisön edessä, sanoo puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

juhlapuheet
Tampereen yhteiskoulun lukion rehtorin Tuija Flinckin kevätjuhlapuhe
Tampereen yhteiskoulun lukion rehtorin Tuija Flinckin kevätjuhlapuhe

Jos kaikki olisi kuin ennen, pitäisi Tampereen yhteislukion rehtori Tuija Flinck juuri nyt juhlapuhetta tuhatpäiselle yleisölle Tampere-talon puhujapöntössä.

Sen sijaan tuoreille ylioppilaille on lähetetty Wilman kautta Youtube-tervehdys, josta yksi osa on Flinckin puhe tuoreille ylioppilaille. Tai oikeastaan tervehdys, Flinck kuvailee.

– Puheesta tuli lopulta ihan mun näköinen: aito ja kotoisa kaikkine takelteluineen. Huikkasin vielä lopussa "Have a nice life!", jota en ehkä olisi Tampere-talossa tehnyt, Flinck nauraa.

Huikkaus ja sitä seurannut naurunremakka päätyi lopulliseen tervehdykseen.

– Lopun repeilyä piti vähän leikata lyhyemmäksi.

Tuija Flinck päätyi kuvaamaan juhlapuheensa keskellä vihreää luontoa keltaisessa takissaan tukka hulmuten. Oltiin siis mahdollisimman kaukana juhlatilan pönöttävästä tunnelmasta.

– Tajusin, että eihän siinä voi olla papereita mukana, vaan haluan puhua omin sanoin ja luontevasti.

Parantamisen varaakin jäi.

– Olisi pitänyt ottaa vielä enemmän kontaktia kameran kanssa, niin kuin uutisankkureilla on. Ja ehkä vielä vähemmän olisi voinut olla täteilyä.

Kaksi asiaa paljastaa jännittämisen

Videotervehdyksen- tai puheen pitäminen voi olla vaikeampaa kuin perinteisen, sanoo Linnan juhlien puheenvuoroja Ylelle arvioinut puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

– Monelle videolla esiintyminen on uusi juttu ja kameralle esiintyminen saattaa jännittää.

Jännityksestä seuraa tyypillisesti kaksi asiaa. Ensimmäinen liittyy puheen tuottamiseen.

– Jännitys aiheuttaa sen, että puhumme liian nopeasti. Haluamme päästä nopeasti pois tilanteesta, Mustakallio sanoo.

Toinen asia liittyy videon armottomuuteen ja itsekriittisyyteemme.

Huomamme virheemme todella tarkasti, mikä saattaa johtaa siihen, että alamme varomaan virheitä. Siitä voi seurata se, että puhumisesta tulee kankeaa.

– Alamme artikuloida liiankin selkeästi ja puhe kangistuu.

Ei pelkkää koronaa, vaan myös toivoa

Koronavirus on sotkenut monin tavoin abiturienttien kirjoituksiin keskittymistä. Pahin stressi iski, kun kirjoitusten aikataulua tiivistettiin kesken kirjoitusurakan.

Rehtori Tuija Flinck ei halunnut korostaa koronaa puheessaan. Hän halusi välittää nuorille toivoa kaiken ahdistuksen keskellä.

– Ottakaa voimaa tästä kaikesta. Muistakaa, miten hienosti selvisitte ylioppilaskirjoituksista kaikesta huolimatta, ja luottakaa siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Luottakaa tulevaisuuteen.

Lopuksi vielä se tärkein kysymys: montako ottoa tarvittiin juhlapuheen lopulliseen versioon?

- Se otettiin kerralla purkkiin! Yritin ottaa toista kertaa, mutta totesin, että ei tästä tule sen parempaa, Flinck sanoo.