Viranomainen yllättyi: Suomeen tulleet helpdesk-huijauspuhelut loppuivat yhtäkkiä – jäljet johtivat Intian suljettuihin puhelinkeskuksiin

Huijaussoittojen ympärille on muodostunut Intiassa kokonaisia puhelinkeskuksia. Koronan vuoksi nekin ovat nyt kiinni.

huijaus
Älypuhelin.
Helpdesk-huijauksissa it-tukihenkilönä esiintyvä huijari yrittää saada uhrin tietokoneen hallintaansa. Poliisin mukaan puhelut voivat näyttää tulevan suomalaisista numeroista, mutta tulevat oikeasti usein Intiasta.Derrick Frilund / Yle

Koronaviruspandemia näyttää sekoittaneen myös huijauspuheluiden soittajien työtä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan erityisesti Intian määräämä ulkonaliikkumiskielto on näkynyt yllättävällä tavalla Suomessa.

Intia määräsi asukkaansa sisätiloihin Covid-19:n leviämisen estämiseksi maaliskuun 24. päivä. Sen jälkeen Suomeen tulleiden helpdesk-huijauspuheluiden tulva loppui kuin seinään.

Helpdesk-huijauksissa soittaja esiintyy esimerkiksi Microsoftin työntekijänä ja yrittää saada asennettua uhrin tietokoneelle etähallintaohjelmaa. Poliisin ja Traficomin mukaan näitä huijauksia on tehtailtu erityisesti Intiassa sijaitsevista puhelinkeskuksista.

Myös esimerkiksi BBC on raportoinut ilmiöstä hiljattain (siirryt toiseen palveluun). Yleisradioyhtiö on jopa julkaissut hakkeroituja puhelutallenteita ja valvontakamerakuvia huijauspuheluita tehtailevasta keskuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Intiassa toimivien huijauspuhelukeskusten uhreja on myös Suomessa. Traficom arvioi suomalaisilta teleoperaattoreilta saatujen tietojen perusteella, että Suomeen tuli pelkästään helmi–maaliskuussa yli miljoona helpdesk-huijaussoittoa. Valtava enemmistö huijauksista jää onneksi yrityksiksi.

– On kuitenkin myös tapauksia, joissa ihmiset ovat menettäneet rahaa. Jos huijari saa uhrin tietokoneen hallintaansa, hän pääsee käsiksi esimerkiksi verkkopankkiliikenteeseen, Traficomin erityisasiantuntija Juha Tretjakov sanoo.

Vain pieni osa huijausyrityksistä tulee Traficomin tietoon. Pahimmillaan ilmoituksia tuli yli 300 viikossa. Intian ulkonaliikkumiskieltoa seuranneena kahtena kuukautena ilmoituksia on tullut yhteensä 6.

– Eli ulkonaliikkumiskielto lopetti Suomeen tulevat puhelut kuin veitsellä leikaten. Oli se meillekin yllätys, Tretjakov naurahtaa.

Sama ilmiö on havaittu myös Keskusrikospoliisissa.

Kansainväliset puhelinpalvelukeskukset ovat Intiassa valtava teollisuudenala (siirryt toiseen palveluun). Suurin osa yrityksistä toimii lain puitteissa, mutta joukossa on myös petoksiin keskittyneitä toimijoita.

Viiden kohdan vinkkilista poliisilta

Kokonaisuutena petokset ovat jopa lisääntyneet pandemia-aikana. Koronaviruksen ympärille on rakentunut myös omia huijaustyyppejä. Jo maaliskuussa Traficomin tietoon tuli sähköpostiviestejä, joissa kalasteltiin viruksen varjolla uhrien henkilö- ja maksukorttitietoja.

Myös wangiri- eli hälärihuijauksia on tullut koronaviruksen aikana tavalliseen tapaan. Niissä tarkoituksena on houkutella uhri soittamaan takaisin maksulliseen numeroon. Suomalaisten operaattorien Traficomille antamien tietojen mukaan näitä huijauspuheluita on tullut Suomeen pahimmillaan miljoona viikossa.

Myös Intian puhelinkeskushuijarit pääsevät pian töihin, kun maa keventää liikkumisrajoituksia (siirryt toiseen palveluun). Siksi paras ase on oppia tunnistamaan huijarit.

Keskusrikospoliisi on antanut seuraavan muistilistan teknistä tukea esittävien huijareiden kanssa toimimiseen. Lisää poliisin neuvoja aiheesta voit lukea täältä (siirryt toiseen palveluun).

  1. Lopeta puhelu – puhelua lopettaessa ei tarvitse olla kohtelias.
  2. Älä anna pankkitunnuksiasi, luottokorttitietojasi, muita henkilötietojasi tai siirrä rahaa mihinkään.
  3. Älä asenna mitään pyydettyjä ohjelmia tietokoneellesi.
  4. Jos olet myöntynyt soittajan pyyntöihin, ilmoita välittömästi asiasta omaan pankkiisi, sillä nopealla toiminnalla rahan siirto saatetaan pystyä vielä estämään.
  5. Tee vasta pankille ilmoittamisen jälkeen rikosilmoitus poliisille.

Lue myös: Tällaisilla viesteillä suomalaisilta yrityksiltä kalastellaan rahaa – katso, olisitko itse haksahtanut

Digitreenit: Testaa, pärjäätkö nettiajan huijareille!

Korjattu 29.5. 9.55: Artikkelin alkuperäisessä versiossa luki virheellisesti: "Jos uhri saa tietokoneen hallintaansa, hän pääsee käsiksi esimerkiksi verkkopankkiliikenteeseen". Oikea muotoilu on: "Jos huijari saa uhrin tietokoneen hallintaansa, hän pääsee käsiksi esimerkiksi verkkopankkiliikenteeseen".

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus