Muistatko vielä viime vuoden vanhuskohun ja isot lupaukset? Vanhusprofessorit tylyttävät uutta raporttia: Kotihoidon hoitajakato näyttää jatkuvan

Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, mitä uudistusyöryhmän raportista jää käteen? Vähän – vastaavat molemmat.

Vanhusten palvelut
Kuvapari Marja Jylhästä ja Marja Vaaramaasta.
Raportin ehdotuksilla ei saada aikaan muuta kuin, että asia siirretään jälleen kerran jatkovalmisteluun, Marja Vaarama sanoo. Kuvassa professorit Marja Jylhä ja Marja Vaarama.Hannu Jukola, Richard Pieper, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Vanhojen ihmisten hoidon puutteet nousivat keväällä 2019 esiin ennennäkemättömällä tavalla. Ensiksi kohun keskelle joutuivat hoivayritykset. Useita ongelmia löytyi niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa. Myöhemmin keväällä puhuttiin myös kotihoidon ongelmista.

Sosiaali- ja terveysministeriössä asetettiin, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen jo erottua, työryhmä valmistelemaan uudistuksia. Vanhuspalvelujen ongelmat piti saada korjattua.

Mieleen tulee muinainen roomalainen runoilija Horatius, joka sanoi: Vuoret ovat synnytystuskissaan, mutta syntyy vain naurettava pieni hiiri.

Professori Marja Jylhä

Uuden hallituksen synnyttyä perhe- ja peruspalveluminiteri Krista Kiuru (sd.) asetti työryhmän uudelleen, jatkamaan keväällä aloitettua työtä.

Tämän uudistamistyöryhmän tehtävänä (siirryt toiseen palveluun) on ollut valmistella “esityksiä iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuden uudistamiseksi ja väestön ikääntymiseen varautumiseksi". Tavoitteena on muun muassa turvata iäkkäille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut.

Ensin hoitajamitoitus ja sitten muut vanhuspalvelujen parannukset

Uudistamistyöryhmä työskenteli kahdessa vaiheessa. Ensin vuorossa oli hoitajamitoitus.

Poliittisista syistä Krista Kiurulla oli kiire irrottaa hoitajamitoitus omaksi kokonaisuudeksi. Kiurun aiemmat lupaukset hoitajamitoituksen nopeasta ratkaisusta oli lunastettava.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on hoivakodissa.

Näillä ehdotuksilla ei kotihoidon hoitajakatoa ehkäistä.

Professori Marja Vaarama

Ehdotus ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksesta ja yhtenäisen arviointijärjestelmän käyttöönotosta esiteltiin lokakuussa. Hallituksen esitys (siirryt toiseen palveluun) annettiin eduskunnalle helmikuussa ja eduskunta käsittelee sitä paraikaa.

Lisäksi työryhmä on valmistellut uuden Iäkkäiden palvelujen laatusuosituksen, joka on lähdössä lähiaikoina lausuntokierrokselle.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa -raportti.
Loppuraportti luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Kiurulle viime viikolla.Jani Saikko / Yle

Nyt toisessa vaiheessa odotellaan hallituksen esitystä, joka muun muassa turvaisi ja vahvistaisi kotihoitoa.

Esityksen tarkemmasta aikataulusta ei vielä tiedetä, mutta sitä pohjaava Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmän loppuraportti valmistui reilu viikko sitten. Se on lähdössä yhdessä laatusuosituksen kanssa lausuntokierrokselle.

Mitä loppuraportista jää käteen? Valitsimme vanhuspalveluista kolme kiperää kysymystä ja kysyimme kahdelta professorilta, miten työryhmän raportti niihin vastaan.

Raporttia arvioivat sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama ja gerontologian professori Marja Jylhä. Molempien arvio oli varsin tyly.

1. Lisääntyvätkö välimuotoiset asumisratkaisut?

Monien vanhojen ihmisten kannalta on ongelmallista, että niin sanottuja välimuotoisia asumisratkaisuja ei ole tarpeeksi. Ympärivuorokautiseen hoitoon vanha ihminen voi olla liian hyväkuntoinen, mutta toisaalta hän ei kotona enää pärjää.

Välimuotoisten asumismuotojen tarve tiedostetaan ja tunnustetaan yleisesti. Onko syytä olla optimistinen, että niitä syntyy lisää työryhmän loppuraportin pohjalta jatkovalmistelussa?

Gerontologian professori Marja Jylhä sanoo, että todellisia välimuotoisia asumisratkaisuja ei raportissa ehdoteta eikä ideoida.

– Pääasiassa pohditaan määrittelyjen muutoksia niin, että tavallista vuokra- tai senioritaloasumista voitaisiin ruveta sanomaan palveluasumiseksi.

Maria Jylhä, gerontologian professori, Tampereen Yliopisto.
Raportti ei vakuuta. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi ei ehdoteta, professori Jylhä sanoo. Miikka Varila / Yle

Hän myös pohtii huolestuneena, että onko tarkoitus vähentää entisestään tehostettua palveluasumista.

– Tätä on vaikea sanoa varmaksi, koska raportin ehdotuksista ja niiden tavoitteista on vaikea saada selvää. Palvelujen saatavuuden parantamista ei mainita missään, mikä on valtava puute, sitähän juuri pitäisi olla kysymys.

Sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama sanoo, ettei raportin ehdotuksilla saada aikaan muuta kuin, että asia siirretään jälleen kerran jatkovalmisteluun.

– Jatkovalmistelusta riippuu, mitä saadaan aikaan. Vaikealta näyttää.

2. Vahvistuuko kotihoito – poistuuko pelko siitä, että hoitajamitoitus vie hoitajat kotihoidosta?

Hallituksen esitys hoitajamitoituksesta on paraikaa eduskunnan käsittelyssä.

Monien huolena on ollut, että suoriutuakseen siitä, että ympärivuorokautisessa hoidossa pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden, kunnat heikentävät entisestään kotihoitoa siirtämällä hoitajia ympärivuorokautiseen asumiseen. Näyttääkö työryhmän työn pohjalta huoli poistuvan?

Ei poistu, arvioivat molemmat asiantuntijat.

– Näillä ehdotuksilla ei kotihoidon hoitajakatoa ehkäistä, sanoo professori Marja Vaarama.

3. Toteutuuko työryhmän tavoite turvata palvelut?

Iäkkäiden palvelujen uudistamistyöryhmän tavoite oli turvata iäkkäille henkilöille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Miten hyvin tämä tavoite saavutettiin?

Professori Jylhää uudistamistyöryhmän raportti ei vakuuta.

– Jos luen loppuraporttia oikein, tavoite ei näytä toteutuvan. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi ei ehdoteta.

Jos tämä on työryhmän loppuraportti, anti on laiha, eikä vastaa asetettuja odotuksia.

Professori Marja Vaarama

Marja Jylhä huomauttaa myös, että hoivaköyhyydestä, eli siitä että vanhat ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, ei sanota mitään.

– Se on kuitenkin pääasia, ja sille pitäisi tehdä jotain.

Hän pitää suurena ongelmana, että raportista ei löydy täsmällisiä ehdotuksia.

– Sen sijaan siellä on useita toisiaan muistuttavia ilmauksia kuten, ”voitaisiin tehdä tarkennus”, ”ehdotetaan, että valmistelua jatketaan”, ”voitaisiin täydentää” tai ”selvitetään mahdollisuutta selkeyttää”. Nyt kaivattaisiin selkeitä ja velvoittavia päätöksiä, Marja Jylhä sanoo.

Marja Vaarama
Miksi palvelusuunnitelma tehdään, jos sillä ei ole juuri mitään velvoittavuutta, professori Vaarama kysyy.Richard Pieper

Professori Vaarama pitää ongelmallisena, että vanhalle ihmiselle tehtävä palvelutarpeen arviointi- ja palvelusuunnitelma ei velvoita kuntaa järjestämään tarvittavia palveluita.

Nyt työryhmä esittää byrokraattisesti, että “palvelusuunnitelma on otettava huomioon palveluja koskevaa päätöstä tehtäessä” ja suunnitelma toimisi tukena tuntiperusteista kotihoitoa koskevalle päätöksenteolle.

– Palvelusuunnitelma ei olisi edelleenkään sitova. On vaikea ymmärtää, miksi palvelusuunnitelma tehdään, jos sillä ei ole juuri mitään velvoittavuutta, professori Vaarama toteaa.

Myös hänestä lopputulos on se, että palvelujen turvaamistavoitetta ei saavutettu.

Odotukset ovat korkealla – mutta kuinka käy?

Vanhuspalvelujen kuntoon saattamista ollaan odotettu kymmenisen vuotta. Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kehittämisen sijaan poliitikoilta aika on kulunut hoitajamitoituksesta kiistelyyn – ja säästöjen etsimiseen.

Siksi Iäkkäiden palvelujen uudistamistyöryhmän työhön on kohdistunut suuria odotuksia. Nyt ei näytä hyvältä. Jatkovalmisteluun latautuu valtavasti odotuksia, kun pohjapaperi on tällainen.

Jos ei olisi kyse niin vakavasta asiasta, raportti naurattaisi – nyt ei naurata.

Professori Marja Jylhä

Professori Marja Vaaramasta on paljonpuhuvaa, kun työryhmä itse kertoo raportin esipuheessa näkemyseroistaan.

– Kun asioita tarkastellaan eri intressiryhmien näkökulmasta ja vanhuksen oma näkökulma unohtuu, lienee selvää, että valmistelu on vaikeaa ja johtaa juuri tällaisiin jatkokehittämisen suosituksiin.

Hän sanoo myös suoraan, että jos tämä on työryhmän loppuraportti, anti on laiha, eikä vastaa asetettuja odotuksia.

Samaa sanoo professori Marja Jylhä.

– Jos ei olisi kyse niin vakavasta asiasta, raportti naurattaisi – nyt ei naurata. Mieleen tulee muinainen roomalainen runoilija Horatius, joka sanoi: Vuoret ovat synnytystuskissaan, mutta syntyy vain naurettava pieni hiiri.

Lue myös:

Vanhukset ovat tutkitusti yksinäisimpiä, korona vain nosti asian esiin – Sirkka Kurkela, 76, tutkii pörssikursseja ja soittaa kahta radiota

Analyysi: Vanhus viettää hoivakodissa noin kaksi vuotta – onko loppuelämän eristämisessä järkeä?

Voit keskustella aiheesta 29.5. klo 23 asti.