Tulvajoukkojaan kokoava pelastuslaitos vetoaa: maastopalojen sammuttamiseen ei ole aikaa

Lapin pelastuslaitoksen mukaan keinot kansalaisten ohjaamiseen ovat vähissä. Avotulenteko voidaan kieltää ja ohjeita toivotaan noudatettavan.

maastopalot
Varsinais-Suomen pelastuslaitos sammuttaa maastopaloa.
Lähes koko Lapissa on voimassa metsäpalo- ja ruohikkopalovaroitus. Lisäksi pelastuslaitos on kieltänyt avotulen teon Kittilässä ja Rovaniemellä, jotta tulvan torjunnassa tarvittavia resursseja ei kuluisi maastopalojen sammuttamiseen. Kuvituskuva.Kalle Mäkelä / Yle

Lapissa pelastuslaitos varautuu vuosikausiin pahimpiin tulvakiireisiin. Tulvavahinkojen torjunnassa on luvassa työsarkaa, joten viranomaiset haluavat vähentää mahdollisimman paljon muita kiireitään.

Yksi harvoista pelastusviranomaisten käytössä olevista keinoista on kieltää avotulenteko. Kielto on 29.5.–7.6. voimassa pahimman tulvariskin paikkakunnilla eli Rovaniemellä ja Kittilässä. Kummallakaan paikkakunnalla ei saa kulottaa tai polttaa roskia.

– Kulotuksen riskejä ei tunneta tai hallita ja sitten meidän väki juoksee niitä sammuttamassa, sanoo pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta.

Karanneiden tulien perässä juoksemista on riittänyt tänäkin keväänä. Maastopalo on jopa keskeyttänyt junaliikenteen Tervolan Louella, kun pellon kulottaminen karkasi käsistä.

– Tämä kevät on ollut normaalin vilkas, viime aikoina Lapissa on ollut päivittäin viidestä kymmeneen maastopaloa, kertoo Aarto.

Koivusaaren luontopolun opasteita
Lappiin on ennustettu jopa vuosikymmeniin suurimpia kevättulvia. Rovaniemellä vesi on jo nyt noussut niin korkealle, että se on katkonut retkeilyreittejä.Timo Metsäjoki / Yle

Lisävoimia kootaan pitkin Pohjois-Suomea

Lapissa kuumin kulotusaika ajoittuu toukokuulle ja kestää parisen viikkoa. Koko Lapissa Muoniota ja Utsjokea lukuunottamatta on voimassa metsä- tai ruohikkopalovaroitus. Se ei kuitenkaan koske kulottamista,

Lapin pelastuslaitos on valmistautunut tulvantorjuntatöihin keräämällä kalustoa ja lisäämällä miehistön määrää. Rovaniemellä vuorovahvuutta on lisätty ylityömiehillä. Lisäksi muualta Lapista noin 25 miestä kalustoineen on saapumassa lisävahvuudeksi.

Myös arktinen pelastusjoukkue on saapumassa kalustoineen pohjoiseen. Joukkue on on koottu Oulu-Koillismaan, Kainuun ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksilta. Lisäksi Lapin VPK:t ovat valmistautuneet tulvantorjuntaan.

Lisävahvuus on tarkoitus käyttää tulvatuhojen torjuntaan, sen vuoksi muita hälytyksiä pyritään mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisemään.

Pulkamontien terveysasema
Lapin pelastuslaitos voi tarvittaessa saada lisäresursseja naapurimaakunnista. Tulviin on myös varauduttu paikallisesti suojaamalla rakennuksia hiekkasäkein, kuten kuvassa Rovaniemen Pulkamontien terveyskeskuksella.Timo Metsäjoki / Yle

Kittilän paloasemalla on saatu levollisin mielin tänä keväänä seurata nousevaa vedenpintaa sekä tulva- ja sääennusteita.

– Yksityiset ihmiset, kunta, sähköyhtiö ja vesilaitos ovat suojanneet omaisuuteensa eli varautuminen on paljon parempaa kuin vuoden 2005 tulvien aikaan, kertoo Kittilän vs. palopäällikkö Kari Kuosmanen.

Myös palolaitos on paremmin varustautunut kuin 15 vuoden takaisen pahan tulvakevään aikaan. Kuosmanen kertoo laitokselta löytyvän monenlaista tulvavahinkojentorjunnassa tarvittavaa laitteistoa, kuten säkityskone.

Tornionjoella tulvariski ei ole yhtä suuri kuin Ounasjoella.

– Joki näyttäisi tänä keväänä pysyvän hyvin uomassa. Muutama rakennus saattaa tosin kastua, arvioi Pellon palopäällikkö Kari Vikeväinen.

Tornionjoen valuma-alueesta puolet on Suomen puolella Käsivarren suunnassa, toinen puoli Pohjois-Ruotsissa. Tornionjärvi sijaitsee Kiirunan takana, lähellä Ruotsin ja Norjan rajaa.

– Onneksi Ruotsin puolella lunta ei ole kovin paksusti. Vesiarvoista en tosin tiedä, kertoo Vikeväinen, joka seuraa tarkkaan tilannetta ruotsalaisten tiedotusvälineiden avulla.

Kulotus katoavaa kansanperinnettä Kittilässä

Kittilässä kulotusperinne on vuosien varrella hiipunut. Onneksi, sillä Kittilässä maasto on jo paikoin niin kuivaa, että varomaton kulottaja tai roskienpolttaja pystyisi saamaan aikaan ison vahingon.

– Moneen vuoteen ei ole tarvinnut meidän paloasemalta lähteä sammuttamaan kulotuksesta johtuneita paloja, sanoo Kittilän vs. palopäällikkö Kari Kuosmanen.

Pellossa on tänä vuonna säästytty lähes joka keväältä tutusta ilmiöstä, kulotuksessa karkuun päässeestä palosta. Viranomaiset ovat joutuneet sammutustöihin niin Pellon eteläisessä naapurikunnassa Ylitorniolla samoin kuin Tornionjoen länsirannalla.

– Nyt on jo kuivaa niin pihoilla kuin metsissäkin. Jos tuli sytyttää metsän kuivan aluskasvillisuuden, niin vahingot voivat olla isot, miettii Vikeväinen.

Kulotuksesta alkaneet maastopalot ovat seurausta ihmisten toiminnasta ja siten estettävissä.

– Vaarana on, että olla sammuttamassa kulotuksesta johtuvaa paloa, kun todellisempi tarve iskee toisaalla, Vikeväinen sanoo.

Lataa puhelimeesi Yle Uutisvahti (siirryt toiseen palveluun)! Animaatiosta näet, miten tilaat Uutisvahtiin ilmoitukset kaikista Lapin tulvia koskevista uutisista.

Uutisvahdin Uutisen aiheet -painotusohjeet