Ylen kysely: Oppivelvollisuusiän korotus jakaa eduskuntaa – oppositio luopuisi, hallitus kannattaa, keskustassa epäröidään

"Kateissa olevat nuoret juoksevat karkuun" tai "paras yksittäinen työllisyystoimi", kansanedustajat vastasivat.

oppivelvollisuus
Kokkiopiskelijoita ammattiopisto Tavastiassa Hämeenlinnassa tammikuussa 2020.
Oppivelvollisuusiän pidennys sekä ammatillisten opintojen ja lukion maksuttomuus ovat hallitusohjelman tavoitteita. Ammattiopisto Tavastian kokkiopiskelijoita Hämeenlinnassa.Ville Välimäki / Yle

Hallituksen aie laajentaa oppivelvollisuutta ja korottaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen jakaa eduskunnan hallitus–oppositio -rajan mukaan. Ylen kyselyssä erottuu myös pieni empijöiden ryhmä, josta puolet on keskustalaisia.

Kyselyyn vastanneista kansanedustajista vain hallituspuolueiden edustajat olivat sitä mieltä, ettei oppivelvollisuuden laajentamisesta pidä luopua, vaikka koronaviruksen talousvaikutukset heikentävät valtion ja kuntien taloutta ja lisäävät valtion velkaa.

Ja toisinpäin: lähes kaikki vastanneet opposition kansanedustajat olivat sitä mieltä, että oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee luopua tällä vaalikaudella.

Oppivelvollisuuden laajentaminen, oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 ikävuoteen ja ammatillisten opintojen sekä lukion maksuttomuus ovat hallitusohjelman tavoitteita.

Kansanedustajakysely.
Ilkka Kemppinen / Yle

Hallituspuolueista kolme edustajaa luopuisi uudistuksesta

Kolme hallituspuolueen kansanedustajaa kannatti luopumista oppivelvollisuuden laajentamisesta vastoin puolueidensa valtavirtaa. Heistä kaksi oli keskustasta (Hanna Huttunen ja Juha Pylväs) ja yksi vihreistä (Heli Järvinen).

Keskustan Juha Pylväs perusteli poikkeavaa linjaansa vetoamalla koronaviruksen aiheuttamiin lisämenoihin.

– Ei koronakriisin nimissä voida tehdä kohtuuttomasti velkaa lastemme maksettavaksi, Pylväs vastasi.

Kysyimme erikseen vihreiden Heli Järvisen perustelua kantaansa. Järvinen arvioi, ettei oppivelvollisuusiän nosto ole paras keino vähentää syrjäytymistä.

– Oppivelvollisuusiän nosto on kallis eikä tehokkain keino tavoittaa nuoria, joille oppivelvollisuus on kirosana. Oppivelvollisuusiän pidennys saa kateissa olevat nuoret juoksemaan karkuun.

Kansanedustajan mukaan jotkut nuorisotutkijatkin sanovat oppivelvollisuusiän nostosta samaa.

Järvinen palkkaisi mieluummin lisää koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Hän uskoo, että tulokset olisivat tällä keinolla paremmat.

– Tavoite on kuitenkin loistava. Ei ole kysymys siitä, että en pystyisi äänestämään hallituksen puolesta, Heli Järvinen kertaa.

  • Voit tutustua kaikkiin edustajien vastauksiin ja perusteluihin jutun loppupuolella.

Empijöiden enemmistö tulee hallitusrintamasta

Kahdeksan kansanedustajaa ei osannut sanoa kantaansa. Heistä puolet oli keskustan edustajia. Myös RKP:n Veronica Rehn-Kivi kertoi yhä miettivänsä suhtautumistaan, kun Yle kysyi perusteluja hänen vastaukselleen.

– Ymmärrän ajatuksen oppivelvollisuuden laajentamisen taustalla. Olisi hyvä saada kaikille nuorille jatkokoulutus, mutta en tiedä, onko tämä oikea tie kulkea.

Rehn-Kiven mielestä on tärkeää tavoittaa tukea tarvitsevat nuoret ja tarjota heille yksilöllistä opinto- ja ammattiohjausta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori saa tutkinnon.

– Mutta, jos motivaatiota opiskeluun ei löydy, voi oppivelvollisuuden pidentämisestä tulla nuorelle vain pakkopullaa, Veronica Rehn-Kivi arvioi.

  • Katso, miten edustajien mielipiteet jakautuivat puolueittain. Koko maan tilanteen lisäksi voit etsiä esimerkiksi oman vaalipiirisi jakauman.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Keskustalle oppivelvollisuusikä on hankala kysymys hallituksessa

Keskustan kansanedustajien vastausprosentti (52 %) kyselyyn on huonoin kaikista puolueista. Se on myös keskustan osalta tämän kevään viidestä kyselystä toiseksi huonoin.

En osaa sanoa -vastausten määrä sekä heikko into vastata ylipäätään kyselyyn viittaavat siihen, että keskustalle oppivelvollisuuden laajentaminen on vaikea kysymys.

Keskusta näyttäisi taiteilevan oppivelvollisuutta laajentavan hallitusohjelman ja Kuntaliiton varauksellisen ja kustannuksien karkaamista pelkäävän kannan välillä.

Hallituksen arvion perusteella oppivelvollisuusiän pidentäminen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kirjojen ja tarvikkeiden muuttuminen maksuttomiksi lisäisi kuluja vuosittain noin 130 miljoonaa euroa sitten, kun uudistus olisi käytössä täydessä laajuudessaan. Kuntaliiton toukokuun laskelmien mukaan hintalappu lisäkuluille olisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Ohjelmassaan hallitus on luvannut korvata kunnille eri uudistuksista syntyvät lisämenot. Kuntia edustava Kuntaliitto on toistuvasti muistuttanut kulujen täysimääräisestä korvaamisesta.

Hallitus ratkaissee oppivelvollisuuden laajentamisen kohtalon loppukesästä, kun se käy neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista sekä siitä, muutetaanko hallitusohjelmaa koronaviruksen haitallisten talousvaikutusten vuoksi.

Oppositio pelkää tehotonta valtion ja kuntien menojen lisäystä

Kyselyn vastausten jaottelu hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä paljastaa, miten selkeästi oppivelvollisuusiän nosto jakaa eduskuntaa hallitus–oppositio-akselilla. Nykyinen oppositio luopuisi oppivelvollisuuden laajentamista.

Kansanedustajakysely.
Ilkka Kemppinen / Yle

Jos yrittää etsiä perussuomalaisia, kokoomusta, kristillisdemokraatteja ja nyt-liikettä yhdistäviä tekijöitä, se voisi olla valtion ja kuntien tiukka menokuri. Näissä puolueissa pidetään yleensä myös tärkeänä, ettei veroja koroteta. Puolueet muodostavat eduskunnan eräänlaisen talousoikeiston.

Eduskunnan vasemmalla laidalla, SDP:ssä ja vasemmistoliitossa sekä myös vihreissä oppivelvollisuusiän nosto nähdään tärkeäksi tavaksi varmistaa kaikille tutkinto ammatillisesta koulusta tai lukiosta. Koronaviruksen aiheuttamaa talouskriisiä ei pidetä syynä perua hanketta. Näissä puolueissa oppivelvollisuuden laajentaminen mielletään mieluummin investoinniksi kuin menoeräksi.

Oppositiossa rahat laitettaisiin mieluummin nykyisiin tukimuotoihin

Oppositiosta perussuomalaisten Mari Rantanen ajattelee, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise mitään.

– Resurssit tulee suunnata siihen, että peruskoulusta saadaan päästötodistus sellaisilla tiedoilla ja taidoilla, että jatko-opinnot sujuvat. Toimet tulee jo peruskouluaikana kohdentaa niihin oppilaisiin, jotka tukea tarvitsevat. Tällä hetkellä meillä on ongelmia, kun peruskoulusta voi päästä osaamatta laskea, lukea ja kirjoittaa, Rantanen vastaa.

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo laittaisi rahat mieluummin yksilöllisiin opintopolkuihin ja riittävään tukeen opintojen aikana.

– Oppivelvollisuuden laajentamiseen varatut määrärahat eivät vahvista opetuksen laatua, vaan lisämenot aiheutuvat käytännössä oppikirjoista sekä koulukuljetuksista. Perusta opinpolulla luodaan varhaisten vuosien aikana. Panostetaan mielummin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja oppimisen tukeen.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen käyttäisi rahat peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetuksen lisäämiseen.

– Näin pystyttäisiin paremmin ehkäisemään koulupudokkuutta ja tukemaan toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Peruskoulun jälkeen on liian myöhäistä yrittää koulun penkille pakolla istuttamista. Tuki tulee antaa varhaisemmassa vaiheessa, Räsänen selittää.

  • Tutki vastanneiden kansanedustajien mielipiteitä perusteluineen alla olevasta valikosta. Edustajat ovat aakkosjärjestyksessä. Juttu jatkuu valikon jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

SDP ja vasemmistoliitto tavoitelleet pitkään ikärajan nostoa

Oppivelvollisuusiän nosto on etenkin SDP:n, mutta myös vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite. Vihreät sinetöi tavoitteen vuoden 2018 puoluekokouksessa.

Päähallituspuolue SDP:n kansanedustaja Johan Kvarnström arvioi, ettei tarve oppivelvollisuuden laajentamiseen ja koulutustason nostoon ole vähentynyt koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vuoksi.

– Suomalaisten osaamis- ja koulutustason nosto lisää työllisyyttä ja tuottavuutta. Todennäköisesti paras yksittäinen työllisyystoimi, Kvarnström vastaa.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kuvaa oppivelvollisuuden laajennusta ja toisen asteen eli lukion ja ammatillisen koulutuksen maksuttomuutta hallituksen keskeiseksi tulevaisuuden satsaukseksi.

– Koulutus ja osaamisen kehittäminen eivät kriisiajankaan jälkeenkään voi olla asioita, joista tingitään. Suomi selviää tiedolla, taidolla ja sillä, että saamme pidettyä kaikki mukana myös koulutuspolulla, Kyllönen vakuuttaa.

Vastausinto oli oppositiossa hallituspuolueita suurempaa

Ylen kyselyyn vastasivat innokkaimmin suurimpien oppositiopuolueiden, perussuomalaisten (82 %) ja kokoomuksen (76 %) kansanedustajat sekä päähallituspuolue SDP:n (75 %) edustajat. Nyt-liikkeen ainoan edustajan, Harry Harkimon vastaus nosti puolueen vastausprosentiksi täydet sata.

– Meidän pitää jostain säästää. Kunnat eivät halua tätä. En ole sitä mieltä, että oppivelvollisuuden laajentamisesta pitäisi luopua, vaan siirtää aloitusta, Harkimo perustelee.

Keskustan edustajista siis vain puolet (52 %) vastasi kyselyyn. Kaikkien muiden eduskuntaryhmien vastausprosentti oli vähintään 60 prosenttia.

Yle kysyi edustajien mielipiteitä verkkokyselynä 18. – 27.5. Kyselyyn vastasi yhteensä 140 kansanedustajaa kahdestasadasta.

Juttuun päivitetty tiistaina 2.6.2020 kello 9.15 tuoreimmat opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksista.

Voit keskustella jutun aiheesta keskiviikkoon 3.6.2020 kello 23 asti, klikkaa keskustelupainiketta jutun alla.

Lue lisää:

Koronakriisi uhkaa lykätä maksutonta lukio- ja ammattikoulutusta – oppivelvollisuuden laajentaminen lausuntokierrokselle

Opetusala pyytää aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä − ministeri Andersson pitää kiinni uudistuksen aikataulusta

Onko oppivelvollisuusiän pidentämisessä järkeä? 4 kysymystä ja vastausta