Puukoilla ja putkenpätkillä uhatuksi joutuminen nykyisin poliisin arkea – tavallinen keikka voikin paljastua ansaksi

Poliisit joutuvat kohtaamaan työssään aiempaa enemmän väkivaltaa ja jopa tarkoituksellista ansoittamista.

rikokset
Poliisin sulkunauhaa kerrostalon alaovessa Espoon Mäkkylässä tiistaina 26. toukokuuta.
Poliisin sulkunauhaa kerrostalon alaovessa Espoon Mäkkylässä tiistaina 26. toukokuuta.Mikko Stig / Lehtikuva

Poliisien kohtaama vaaratilanne alkuviikolla Espoossa nosti jälleen esiin ammatin riskit. Yksityisasuntoon tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä tapahtui räjähdys, jossa loukkaantui lievästi kaksi poliisia.

Poliisin epäilyn mukaan asunnon ovelle oli aseteltu räjähteitä tarkoituksena vahingoittaa oven avaavaa henkilöä. Tapahtumia tutkitaan kahtena poliisin murhan yrityksenä.

– Tämä oli todella ikävä tapaus. Jos tietoisesti poliisia tai muita kansalaisia palvelevia viranomaisia kohtaan kohdistetaan väkivaltaa, se on aina huolestuttavaa koko yhteiskunnan kannalta, toteaa Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

"Sinivilkkujen" kohtaama väkivalta yleistyy

Viimeisen vuoden aikana julkisuudessa on ollut esillä useita poliisin kohtaamia vaaratilanteita. Esimerkiksi viime kesänä Porvoossa ammuttiin 13 poliisia kohti ja Jyväskylässä poliisia ammuttiin ilma-aseella poskeen.

Poliisiin kohdistunut väkivalta on tilastojen mukaan jopa kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ja trendi on edelleen kasvava.

Vuonna 1999 poliisiin kohdistuneita väkivallan tekoja kirjattiin Suomessa 833 kappaletta, kun vuonna 2018 niitä oli jo lähes 2 000 kappaletta. Samankaltainen muutos näkyy muissakin Pohjois-Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja Hollannissa.

Poliisin lisäksi palo- ja pelastushenkilökunta joutuu kohtaamaan aiempaa useammin vahingontekoja ja väkivaltaa tai sen uhkaa. Ilmiöstä puhutaan kansainvälisesti termillä blue light sabotage.

– Tämä on erittäin huono signaali. Poliisilla on Suomessa kansalaisten vankka luottamus. Olemme ihan 100-prosenttisesti palvelutehtävissä auttamassa ihmisiä, Rinne sanoo.

Poliisiin kohdistunut väkivalta 2000-luvulla.
Otso Ritonummi / Yle

Kaikkea väkivaltaa ei tilastoida

Poliisien virkatehtävissään kohtaaman väkivallan tilastointiin liittyy haasteita. Nyt tilastot pohjautuvat tapauksista tehtyihin ilmoituksiin.

Kaikista tilanteista ei tehdä ilmoitusta niin sanotun sietämiskulttuurin vuoksi, ilmenee viime keväänä julkaistusta oikeustieteen tohtorin Henri Rikanderin väitöskirjasta (siirryt toiseen palveluun).

– On paljon tekoja, jotka kuuluisivat tilastoissa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, mutta poliisi kuittaa ne sakoilla, eikä tee ilmoitusta, Rikander sanoo.

Kaikki poliisin kohtaamat poikkeamatilanteet eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

– Tämä on tilastointiongelma monella tapaa. Joku voi sanoa, että väkivalta poliisia kohtaan on yleistynyt, koska sen tilastointi on tarkentunut. Sekin voi olla totta. Määriä tärkeämpää meille on kuitenkin koulutuksen kannalta tietää, millaisissa tilanteissa väkivaltaa kohdataan, Rinne toteaa.

Poliisien kuolemat työtehtävien yhteydessä ovat yhä melko harvinaisia. Viimeksi poliisi kuoli virkatehtävien yhteydessä vuonna 2016 Vihdissä, jossa myös toinen poliisi loukkaantui vakavasti.

Kaikkiaan poliiseja on virkatehtävissä kuollut Suomen itsenäisyyden aikana 130. Sotien aikana poliisien kuolemat virkatehtävissä olivat nykyistä yleisempiä.

– Silloin yhteiskunnan elinolot olivat erilaiset ja poliiseja sai surmansa aika paljonkin, mutta sotien jälkeen poliisisurmat ovat onneksi olleet harvinaisia, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari Alanen.

Yllättävät tilanteet vaarallisimpia

Porvoossa viime kesänä tapahtunutta poliiseihin kohdistunutta ammuskelua ja Espoon alkuviikon räjähdystilannetta yhdistää se, että molemmissa epäillään olleen kysymys ansasta.

Poliisit oli hälytetty paikalle tavanomaisiin tehtäviin, mutta yllättäen Espoossa heitä kohtasikin räjähdys ja Porvoossa luotisade. Poliisille vaarallisimpia ovat ennakoimattomat tilanteet.

– Vaikka poliisi tietysti varautuu ja on valmiina, niin yllättävissä tilanteissa poliisin riski loukkaantua, vammautua tai jopa kuolla on erittäin korkea verrattuna tilanteeseen, jossa poliisi on valmistautunut ja varautunut asianmukaisesti operaatioon, Rinne kertoo.

Väkivaltatilanteiden yleistymisen lisäksi poliisia vastustetaan entistä järeämmin asein. Poliisi joutuu aiempaa useammin torjumaan puukon iskuja tai putken pätkillä huitomista.

– Kaikki välineet, jotka sopivat elollisen olennon vahingoittamiseen ovat yleistyneet ihan selkeästi, sanoo poliisien voimankäytön koulutuksesta vastaava ylikomisario Jukka Salomaa Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisin varusteet aiempaa vankemmat

Väkivallan riski on aina ollut ja tulee olemaan osa poliisin ammattia. Vaarallisiin tilanteisiin varaudutaan poliisien koulutuksessa ammattikorkeakoulussa ja myös virkauran aikana.

Poliisin varusteita on viime vuosina kehitetty vankempaan suuntaan. Poliisilla on kevyesti panssaroituja ajoneuvoja ja mahdollisuus myös konepistoolin käyttöön.

Jokaisella poliisilla on käytössään virkapistooli. Kuitenkin esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna poliisin varustetaso on Suomessa maltillinen.

– On poliisin tehtävä työnantajana varustaa kunnolla ne, jotka menevät niin sanotusti etulinjaan. Toisaalta esimerkiksi raskaat suojavarusteet voivat haitata toimintakykyä. Se on jatkuvaa puntarointia, milloin kannattaa ottaa erityisvarustus käyttöön, Rinne sanoo.

Kotihälytykselle mennään kohdetta tuntematta

Tärkein suoja poliisin työssä on mahdollisimman hyvä tilannetietoisuus. Yksi keino lisätä poliisin tilannetietoisuutta esimerkiksi kotihälytyskeikoilla, olisi mahdollisuus saada nykyistä tarkempia tietoja kohteesta.

Tätä kuitenkin rajoittaa yksityisyyden suoja. Sosiaalitoimessa voi olla tieto esimerkiksi ihmisen mielenterveysongelmista, mutta tietoja ei voida antaa poliisille.

– Kun tietoa ei ole, se aiheuttaa riskejä. Jos poliisilla on tieto poikkeavasta tilanteesta jo etukäteen, on varautuminen helpompaa laittaa oikealle tasolle, Rinne sanoo.

– Poliisitoiminta perustuu aina tehtyihin havaintoihin, joiden pohjalta tilanteessa tehdään päätös ja toimitaan sen mukaan. Riskittömäksi tätä ammattia ei koskaan saa, Salomaa toteaa.

Lisää aiheesta:

Poliisia odotti oviaukossa ansa, mutta miksi? Tämä kaikki Espoon poikkeuksellisesta räjähdeoperaatiosta nyt tiedetään

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"