Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

EU-komission valta kasvaa, kun se saa alkaa ottaa lainaa markkinoilta.

Euroopan unioni
Von der Leyen
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli uutta elpymisrahastoa ja monivuotista budjettia EU-parlamentille keskiviikkona. Olivier Hoslet / EPA

Komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahaston perustamista koronakriisistä toipumiseen. Rahoja ohjataan niin vihreään kehitykseen, yrityksille, työllisyyteen kuin turismiinkin.

Summasta 500 miljardia on avustuksia jäsenmaille, 250 miljardia lainoja.

Seuraavaksi EU-maat alkavat käsitellä ehdotusta. 27 jäsenmaan mylläyksessä se saattaa muuttua vielä paljonkin.

Lue lisää: Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla, elvytyspaketin olisi pitänyt olla lainapainotteisempi.

Etsimme vastaukset kahdeksaan olennaiseen kysymykseen paketista.

1. Miten EU muuttuu esityksen jälkeen?

On tärkeää huomata, että elpymisrahasto muuttaa EU:ta tiiviimmäksi talousliitoksi ja vie sitä kohti fiskaaliunionia. Jäsenmaat ottaisivat lainaa, jonka ne rahoittaisivat ja takaisivat yhdessä.

Komission valta myös kasvaisi, kun se saisi oikeuden hakea lainaa markkinoilta EU:n nimissä yhteiseurooppalaisten investointien rahoittamiseen.

Jos jäsenmaat hoitaisivat kriisiä kukin erillään, ne pelastaisivat vain omaa talouttaan ja omia yrityksiään. Elpymisrahasto luo tästä syystä eurooppalaista lisäarvoa.

Lue alempaa jutusta, miten elpymisrahasto vaikuttaisi Suomen vastuisiin.

Näin EU:n uusi elpymisrahasto toimisi
Samuli Huttunen / Yle

2. Mikä esityksessä on Suomen kannalta olennaista?

Suomi pelkää vastuidensa kasvavan, koska se osallistuisi markkinalainaan perustuvan rahaston takaisinmaksuun muiden EU-maiden tavoin.

Suomen osuus avustuksina annettavien tukien – joita on yhteensä siis 500 miljardia euroa – lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä.

Sen lisäksi Suomelle tulisi myös takausvastuuta. Suomi olisi mukana takaamassa 250 miljardin lainoja, joita osa EU-maista saisi elvytysrahastosta. Summasta Suomen vastuu olisi 4,25 miljardia, jos joku maista jättää lainansa hoitamatta.

Hyötyä koituisi, kun Suomi saisi rahastosta käyttöönsä rahaa investointeihin ja uudistuksiin. Tällä tietoa Suomelle olisi tulossa EU-lähteiden mukaan vähintään 3,5 euroa miljardia puhtaana avustuksena.

Erotus Suomen saamien suorien avustusten ja lainanlyhennysvelvoitteiden välillä olisi siis viisi miljardia euroa. Näitä summia ei kuitenkaan kannata verrata toisiinsa suoraan. Kuvan jälkeen selviää, miksi.

Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan hallitus analysoi nyt komission paperia ja kertoo siitä kantansa myöhemmin tällä viikolla.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ensimmäiset lainanlyhennykset mätkähtäisivät vasta vuonna 2028 ja viimeiset 2058, koska lainoille tulisi eri erääntymisaikoja. Tulevien seitsemän vuoden aikana lainasta maksettaisiin siis vain korkoja.

Kun EU:n luottoluokitus olisi todennäköisesti parasta AAA-luokkaa, korot olisivat käytännössä olemattomat lähivuosina – jolleivät jopa miinusmerkkiset.

Voisi myös ajatella, että EU-lainat olisivat kuin valtionlainat, joita voi venyttää ja vanuttaa, ja joita ei ääritapauksessa edes makseta takaisin. Valtionlainoja voidaan jälleenrahoittaa uusilla järjestelyillä tulevaisuudessa. Tällöin Suomi ei jäisi kovinkaan pahasti tappiolle.

Pahin vaihtoehto taas on se, että jokin jäsenmaa jättää vastuunsa hoitamatta. Silloin muut joutuisivat maksajiksi. Tähän mennessä niin ei ole käynyt.

Kaikkia EU-yhteistyön ja -rahoituksen tuomia hyötyjä ei voi laskea suoraan. Elvytyksen ansiosta Euroopan sisämarkkinoilla kysyntä paranisi. Avustuspaketti hälventäisi myös pelkoja siitä, että EU saattaisi hajota riitoihinsa.

3. Kuinka rahat jaettaisiin eri maiden kesken?

Tämä on ollut Suomelle tärkeää: sekä avustusten että lainojen saamiseen pitää tulla tiukat ehdot. Komission esityksessä ne sidottaisiin taloussääntöjen noudattamiseen ja rakenneuudistuksiin – miten täsmälleen, se selviää vasta jatkoneuvotteluissa.

Kaikki tukirahat ohjattaisiin EU-budjetin kautta, jolloin niiden käyttöä valvoisivat sekä jäsenmaat että EU-parlamentti.

Rahalla yritetään paikata koronakriisin aiheuttamaa talouden romahdusta. Siksi osa paketista jaetaan sillä perusteella, kuinka paljon kunkin maan bruttokansantuote asukasta kohden on kriisissä romahtanut ja kuinka paljon työttömyys on kasvanut. Komissio on luvannut julkaista tarkempia lukuja torstaina.

Osa rahasta jaetaan muilla perusteilla.

Angela Merkel
Saksa aloittaa EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Jäsenmaiden vääntö uudesta elpymisrahastosta ja EU-budjetista siirtyy todennäköisesti Saksan kaudelle. Angela Merkel piti tiedotustilaisuuden Berliinissä viikko sitten.Omer Messinger / EPA

4. Mihin rahat käytettäisiin?

Rahat käytettäisiin erilaisiin investointeihin. EU haluaa elvytysrahalla auttaa siirtymistä digitaaliseen ja ilmastoa vähemmän kuormittavaan talouteen.

Varat jaettaisiin EU:n ohjelmien kautta ja kuten muukin EU-budjetti, Euroopan maat ja EU-parlamentti osallistuisivat koronaelvytyksestä päättämiseen.

5. Tuleeko EU:lle nyt omia veroja?

EU-komissio ehdottaa, että osa unionin markkinoilta ottamasta 750 miljardin euron lainasta voitaisiin maksaa takaisin uusilla rahoituskeinoilla. Ne siis voisivat pienentää jäsenmaiden maksuja unionin kassaan.

Eniten esillä on ollut muovivero, jonka tuotot voisivat olla seitsemän miljardia euroa vuodessa. Jo se yksin riittäisi kattamaan EU-lainan koronmaksut alkuvuosina.

Myös päästökaupan tuloja voitaisiin käyttää lainanlyhennyksiin. Komissio suunnittelee myös hiilitulleja unionin rajoille ja digiveron käyttöönottoa.

Veroista ei kuitenkaan ole vielä EU-maiden yhteistä näkemystä eikä niitä ole valmisteltu. Niistä pitäisi päättää erikseen.

Yhteiset verot syventäisivät unionimaiden integraatiota.

6. Ketkä esitystä vastustavat?

Pohjoisilla mailla eli ennen kaikkea Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Itävallalla on todennäköisesti paljon ehtoja, joita ne esittävät jatkossa. Myös Suomi on ollut vastahankaan avustusten jakamiselle, mutta se on alusta asti ollut kompromissihaluinen.

Viime päivinä myös ainakin Tanska ja Itävalta ovat kertoneet olevansa valmiita neuvottelemaan ja joustamaan.

Pohjoisia maita houkutellaankin elpymisrahaston taakse sillä, että sekä uudesta seitsenvuotisesta budjetista että elpymisrahastosta ohjataan varoja entistä selvemmin ympäristötoimiin ja digitaaliseen kehitykseen.

7. Mitä tämä kaikki tarkoittaa tavallisen eurooppalaisen kannalta?

Suomen viennille ja elinkeinoelämälle olisi myrkkyä, jos Etelä-Euroopassa puhkeaisi investointilama. Se leviäisi myös pohjoiseen talouden sidonnaisuuksien kautta.

Näin koronasta pahiten kärsineiden alueiden talouskriisi vaikuttaisi myös suomalaisten työllisyyteen ja yritysten menestykseen.

Kun tukia on tarkoitus ohjata digitalisaatioon ja ympäristöongelmien ehkäisyyn, suomalaiset voivat hyötyä, koska meillä on alan osaamista.

8. Mitä yhteisiä tukipaketteja on jo olemassa?

Euromaat ovat jo aiemmin sopineet yhteisestä koronarahoituksesta.

Siinä on kolme elementtiä: työttömyysvakuutusrahasto, Euroopan investointipankin yritystuet ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) käyttäminen sellaisten menojen lainoittamiseen, jotka liittyvät terveydenhuoltomenojen kasvuun.

Lisäksi Euroopan keskuspankki on käynnistänyt laajan elvytyksen, jossa se ostaa valtionlainoja markkinoilta ja tarjoaa pankeille edullista lainaa.

Suomi ja suomalaiset yritykset voivat saada näiden välineiden kautta lainaa. Samalla Suomen vastuut kasvavat, koska Suomi on mukana takaamassa myönnettäviä lainoja.

Ennen tänään julkaistua pakettia Suomen yhteenlasketut vastuut ovat noin 13 miljardia euroa.

Myös Euroopan keskuspankki elvyttää koronasta toipuvaa eurotaloutta. Se on jo käynnistänyt muun muassa 750 miljardin euron pandemiaosto-ohjelman, jonka kautta se ostaa lähinnä valtionvelkaa jälkimarkkinoilta.

Aiheesta lisää:

Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta

Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian