Miksi tuhlaisimme rahamme hävittäjiin, jotka Venäjä kuitenkin ampuisi sodassa heti alas? Seitsemän kysymystä hävittäjähankinnoista

Millä perusteella hävittäjälentokone on maanpuolustukselle välttämätön? Kysyimme asiantuntijoilta.

Hävittäjähankinnat
Suomen HX-hävittäjähankeen ehdokkaat.
Kuvamanipulaatio: viisi eri valmistajaa on edelleen mukana Suomen hävittäjäkilpailussa. AOP, kuvankäsittely Juha Rissanen / Yle

Koronaepidemia on syöksemässä Suomea ennennäkemättömään taloustaantumaan.

Samaan aikaan puolustusministeriö valmistelee ilmavoimien 64 Hornetin korvaamista uusilla koneilla. Kaupan hinnaksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa.

Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen kallein ostos, jonka tarpeellisuus on asettunut koronan aiheuttaman talouskriisin myötä uudenlaiseen valoon.

Ylen tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista lykkäisi hävittäjähankintaa tulevaisuuteen. Myös hallitus on erimielinen asian suhteen.

Mihin hävittäjiä tarvittiinkaan?

Tässä jutussa ei vertailla tarjolla olevia hävittäjämalleja, vaan pohditaan kolmen asiantuntijan avulla seuraavia kysymyksiä:

  1. Miksi hävittäjä on maanpuolustukselle "välttämätön"?
  2. Mitä käyttöä hävittäjällä on tulevaisuuden sodankäynnissä?
  3. Miksi ostamme hävittäjiä, jos tulevaisuuden sotaa käydään miehittämättömillä koneilla?
  4. Miksi hävittäjiä tarvitaan juuri 64?
  5. Mitä hyötyä 64 hävittäjästä on Venäjän ylivoimaa vastaan?
  6. Miksi ostamme kalliita hävittäjiä sen sijaan, että liittoutuisimme muiden länsivaltioiden kanssa?
  7. Miksi emme lykkäisi hävittäjähankintaa siihen asti, kunnes todella tarvitsemme niitä?

1. Miksi hävittäjä on maanpuolustukselle "välttämätön"?

Suomen puolustusministeriön mukaan "hävittäjät ovat välttämättömiä Suomelle sodan ja rauhan aikana".

Taustalla on ajatus siitä, että rauha taataan riittävän uskottavalla puolustuskyvyllä, ja että uskottavaa puolustuskykyä ei saavuteta ilman hävittäjälentokoneita.

Onko uskottava maanpuolustus tosiaan hävittäjistä kiinni?

Kyllä, sanoo yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitos Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia.

– Jos valtion tavoitteena on säilyttää koskemattomuus, niin kyvyttömyys puolustaa omaa ilmatilaa on suurimpia heikkouksia, mitä voi olla. Muiden valtioiden on hyvin helppo käyttää sitä hyödyksi.

Eurofighter Typhoon -kone kuvattuna Norvenichin lentotukikohdan yllä Saksassa 7. huhtikuuta.
Hävittäjällä voidaan tukea maassa olevia joukkoja, puolustaa tärkeää infrastruktuuria tai tuhota kohteita syvällä vihollisen alueella. Ne ovat satelliitteja ja tutkia luotettavampia sen hahmottamisessa, mitä joukkoja missäkin on. Kuvassa Eurofighter Typhoon. AOP

Hävittäjien oleellisimpia tehtäviä on pitää ilmatila puhtaana vieraan vallan koneista.

Miksei viholliskoneita voisi yksinkertaisesti ampua alas ilmatorjuntaohjuksilla?

Ongelmana on toimenpiteen rajuus, Aboulafia sanoo.

Hävittäjä voi saattaa viholliskoneen pois ilmatilasta, ampua varoituslaukauksen, tai vastata ilmatilan loukkaukseen vastaavalla loukkauksella. Ohjuksen tarkoitus on suoraviivaisesti tuhota kohde.

– Se on käytännössä hyppy sotatilaan, eikä kukaan halua sitä. Pikemminkin haluat mahdollisuuden näyttää voimaa räjäyttämättä asioita kappaleiksi.

2. Mitä käyttöä hävittäjällä on tulevaisuuden sodankäynnissä?

Vihamielisten hävittäjien hyökkäys ei ole vuosikymmeniin ollut Suomelle se realistisin uhkakuva. Valtioiden välisestä täysimittaisesta yhteenotosta puhumattakaan.

Tämän päivän uhkakuvia ovat terrori-iskut, kyberiskut, infosodankäynti, tai vaikkapa sisällissota, jonka osapuolia suurvallat aseistavat.

Onko hävittäjien kaltaisten perinteisen sodankäynnin työkalujen hankkimisessa järkeä, jos tulevaisuuden uhkakuvat eivät ole ihan sotaa, vaan jotain "sodan kaltaista"?

Kyllä on, sanoo ajatushautomo IISS:n (International Institute for Strategic Studies) analyytikko Douglas Barrie.

– Kyberhyökkäysten kaltaiset toimenpiteet ovat tulleet osaksi sodankäynnin kirjoa, mutta ne eivät ole syrjäyttäneet vanhoja keinoja. Se (hybridisodankäynti) ei korvaa vanhaa kunnon "räjäytellään asioita ja tapetaan ihmisiä".

Siksi yhdenlaisen konfliktin torjumiseen keskittyminen on riski, Barrie sanoo.

– Pikemminkin haluat ottaa kaikki vaihtoehdot huomioon. Jos valmistaudut vain kyberuhkiin, vihollinen voi päättää parkkeerata satoja tankkeja rajallesi ja katsoa, mitä siitä tuumaat.

Super Hornet
Yhdysvaltalainen Boeing F/A-18 Super Hornet nousee lentotukialukselta.Song Kyung-Seok / EPA

Kyvyttömyys puolustaa omaa ilmatilaa jättää valtion alttiiksi kaikenlaiselle uhkailu- tai vaikuttamisyrityksille. Siksi hävittäjät ovat hyödyllisiä, vaikka laukauksia ei vaihdeta.

– Etenkin jokainen suomalainen varmasti ymmärtää, että täyden itsenäisyyden ja valloitetuksi tulemisen välillä on iso rako. Helsinkiin vyöryvien tankkien sijaan todennäköisempi on tilanne, jossa itsenäisyytesi on jollain lailla kyseenalaistettu, sanoo Teal Groupin Aboulafia.

Aboulafian mielestä mielekäs vertailukohta Venäjän ja Suomen suhteelle on Kiina ja Taiwan (Kiinan tasavalta).

Jos Taiwanilla ei olisi uskottavia ilmavoimia, se käytännössä antaisi Kiinalle erinomaisen painostuskeinon vaikuttaa saarivaltion demokraattiseen kehitykseen, Aboulafia sanoo.

– Esimerkiksi kiinalaisten hävittäjien päivittäinen ylilento voisi kummasti vaikuttaa taiwanilaisten äänestyskäyttäytymiseen.

3. Miksi ostaisimme hävittäjiä, jos tulevaisuuden sotaa käydään miehittämättömillä koneilla?

Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja, miljardööri Elon Musk sanoi helmikuussa, että tulevaisuudessa sotaa käydään miehittämättömillä koneilla, haluttiin sitä tai ei.

Ovatko miehitetyt hävittäjät siirtymässä pois sotanäyttämöltä, kuten Musk ennustaa?

Kysymys on vanha. Esimerkiksi Britannian hallitus ilmoitti jo vuonna 1957, että silloin valmistunut English Electric Lightning olisi maailman viimeinen miehitetty hävittäjä. Silloin ajateltiin, että hävittäjillä ei tee mitään, kun pitkän matkat ohjukset ovat saapuneet sotanäyttämölle.

Viime vuosikymmeninä miehitettyjen hävittäjien korvaaja on puheissa vaihtunut ohjuksista drooneihin eli miehittämättömiin koneisiin.

– Olen työskennellyt toimittajana lähes 30 vuotta. Minua pyydettiin jo 20 vuotta sitten kirjoittamaan juttuja siitä, miten miehittämätön kone syrjäyttää lentäjän.

Kehitys ei kuitenkaan ole mennyt ennustetusti.

– Oli kyseessä Libya, Syyria tai Ukraina, kaikissa näissä konflikteissa ohjukset ja kauko-ohjattavat droonit ovat olleet täysin merkityksettömiä, sanoo Teal Groupin Aboulafia.

Dassault Rafale
Ranskalainen hävittäjä Dassault Raphale Turussa lentonäytöksessä. Markku Rantala / Yle

Syitä hävittäjien säilymiseen on monia.

Kuten mainittu, ne ovat ohjuksia monipuolisempia sodan välineitä. Droonit puolestaan ovat kehittyneet odotettua hitaammin, ja niissä on hävittäjiin verrattuna monia heikkouksia. Droonin signaalia voidaan häiritä, tai kone voidaan kaapata kokonaan. Lisäksi suuren tuhovoiman luovuttaminen autonomisen koneen arviointikyvyn varaan on eettisesti hankala kysymys.

Douglas Barrie ei usko, että miehittämättömät koneet tulevat korvaamaan hävittäjiä vielä moneen vuosikymmeneen.

– Näemmekö miehittämättömiä asejärjestelmiä lisää? Varmasti. Mutta pikemminkin lentäjää tukevana, eikä korvaavana vaihtoehtona. Luulen, että menee vielä kauan, ennen kuin lentäjän kaikki roolit on siirretty autonomiselle asejärjestelmälle.

4. Miksi Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää?

Suomen hävittäjen nykyisen lukumäärän (64) taustalla on historiallinen syy.

Kun Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1947, toisen maailmansodan häviäjävaltiot joutuivat rajoittamaan asevoimiensa kokoa. Häviäjämaiden joukossa olleen Suomen ilmavoimien koneiden enimmäismääräksi säädettiin 60. Luku oli pohjana, kun Suomi hankki vuonna 1992 nykyiset hävittäjänsä eli F/A-18 Hornetit.

Suomen ilmavoimien F/A-18 hävittäjä lentonäytöksessä Helsingin yllä
Suomen ilmavoimien F/A-18 hävittäjä lentonäytöksessä Helsingin yllä.Kristoffer Söderlund / Yle

HX-hävittäjähankkeen aikana Puolustusvoimat on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että 64 hävittäjää on ehdoton minimi.

Miksei pienempi määrä hävittäjiä riitä?

Aiheesta väiteltiin kipakasti puolitoista vuotta sitten. Keskustelun aloitti taloustieteen professori Roope Uusitalo, joka kysyi, voisiko Suomelle riittää 64 hävittäjän sijaan 47.

Kysymykseen vastasi (siirryt toiseen palveluun) puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

Purasen luettelemia perusteita olivat esimerkiksi:

  • Jopa kolmasosa hävittäjistä on aina huollettavana. Sen vuoksi käytössä ei koskaan ole 64 konetta, vaan pikemminkin 46. Ajan kuluessa osa koneista myös mahdollisesti hajoaa käyttökelvottomaksi.
  • Kunnossa olevat koneet eivät voi lentää yhtä aikaa. Kun osa suorittaa tehtävää, osa on palaamassa tukikohtaan, ja osa on maassa tankattavana.
  • Puolustusvoimien tehtävä on puolustaa koko maata. Hävittäjien toimintasäde on kuitenkin noin 500 kilometriä. Siksi koneiden määrä jaetaan kahteen operaatiosuuntaan: puolet koneista toimii Etelä-Suomessa, toinen puoli pohjoisessa.
  • Koneiden on kyettävä muun muassa suojaamaan toisiaan. Siksi ne eivät lennä yksin, vaan neljän koneen parvissa. Purasen mukaan neljän koneen osasto on kaikkein tehokkain.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hornetit korvataan "täysimääräisenä". Keskustelu hävittäjien määrästä ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Etenkin vasemmistoliitto on sitkeästi ehdottanut suunniteltua pienemmän hävittäjämäärän ostamista.

Puolustusvoimat ei paljasta ilmasodankäynnin operatiiviseen toimintaan liittyviä yksityiskohtia. Siksi tavallisen kansalaisen on vaikea arvioida, mikä on "riittävä" määrä hävittäjiä.

Lukumäärää ei kuitenkaan voi päätellä kylmästi laskemalla. Aseiden tarkoitus on toimia pelotteena. On mahdoton arvioida, kuinka paljon suurempi pelote 64 hävittäjää on esimerkiksi sataan hävittäjään verrattuna.

Oli hävittäjiä 64 tai sata, niiden tarkoitus on joka tapauksessa torjua idästä tulevaa uhkaa.

Tästä päästään seuraavaan kysymykseen:

5. Mitä hyötyä 64 hävittäjästä on Venäjän ylivoimaa vastaan?

Suomen maanpuolustus on käytännössä rakennettu torjumaan jonkinlaista Venäjän suunnalta tulevaa hyökkäystä.

Suomi on pieni ja liittoutumaton maa, joka jakaa Venäjän kanssa yli tuhannen kilometrin rajan. Venäjä sen sijaan on maailman toiseksi suurin asemahti, jonka ilmavoimiin kuuluu noin tuhat hävittäjää.

Mitä käyttöä Suomen 64 hävittäjällä on, jos niitä vastassa olisi ylivoimainen vihollinen?

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kehottaa unohtamaan sotakaluston lukumäärien tuijottelun. Suomen 64 hävittäjällä ei olisi edessään kymmenkertaista ylivoimaa, hän sanoo. ** **

– Suurvalta ei koskaan panosta koko suorituskykyään yhteen asiaan, joka ei ole sille eksistentiaalinen uhka. Siten ei ole mahdollista, että kaikki Venäjän hävittäjät siirrettäisiin hyökkäämään Suomeen.

F-35 Lightning II Satakunnan lennoston kentällä Pirkkalassa.
F-35 Lightning II Satakunnan lennoston kentällä Pirkkalassa.Petteri Bülow / Yle

Vaikka Venäjä keskittäisi Suomea vastaan vain osan ilmavoimistaan, Suomen hävittäjillä olisi silti vastassaan ylivoima, jonka voittaminen ei ole realistista.

Tämä ei toisaalta ole tarkoituskaan.

– Tarkoitus on tehdä hyökkääminen vastustajalle kalliiksi niin pitkään, että vastustaja päättää, ettei se ole sen arvoista, Salonius-Pasternak sanoo.

Parhaassa tapauksessa vihollinen päättää luopua ajatuksesta ennen kuin laukaustakaan on vaihdettu. Jos aseellinen konflikti alkaa, sitkeällä puolustautumisella saavutetaan parempi asema mahdollisiin rauhanneuvotteluihin.

Lisäksi puolustuskyvyllä ostetaan aikaa sille, että mahdolliset liittolaiset ehtivät apuun.

6. Miksi ostamme kalliita hävittäjiä sen sijaan, että liittoutuisimme muiden länsimaiden kanssa?

Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kovin halukkaita liittymään sotilasliitto Natoon. Sen sijaan Suomi on voimistanut sotilaallista yhteistyötään muiden länsimaiden, kuten Yhdysvaltojen ja Ruotsin, kanssa.

Etenkin yhteistyö Ruotsin kanssa on viime vuosina noussut uudelle tasolle.

– Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat tiiviin harjoittelun myötä päässeet nopeasti tilanteeseen, jossa ne voivat päivissä tai viikossa osallistua toistensa puolustustaisteluun, sanoo Salonius-Pasternak.

hävittäjät ilmavoimat
Ruotsin ilmavoimien Gripen, Norjan ilmavoimien F-16 ja Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjä harjoittelemassa.Ilmavoimat

Myös pohjoismaiseen sotilasyhteistyöhön tarvittavia poliittisia rattaita on voideltu. Ruotsi on valmistellut lakia, joka nopeuttaisi sotilaallisen avun antamista Suomelle kriisitilanteessa.

Toimenpiteet lisäävät Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön uskottavuutta muiden maiden silmissä, Pasternak sanoo.

– Jos poliitikot sanovat, että maat auttavat toisiaan, mutta prosessin eteen ei tehdä mitään, puheiden uskottavuus on matalampi esimerkiksi Venäjän silmissä. Nyt avun saamisen uskottavuus on aivan eri tasolla kuin vielä viisi vuotta sitten.

Mutta voimmeko luottaa siihen, että Suomen harjoittelukumppanit todella tulisivat Suomen apuun hädän hetkellä?

– Se on miljoonan taalan kysymys, sanoo Salonius-Pasternak.

Liittoutumattomana maana Suomella ei voi olla täysiä takeita siitä, että Ruotsi tai Yhdysvallat rientäisivät sen apuun hädän hetkellä. Mahdolliset liittolaiset eivät myöskään toimi samanlaisena pelotteena kuin sotilasliiton myötä tuleva varma tuki.

Näin koronavirus liittyy lopulta jopa Nato-kysymykseen.

Jos pyrimme hoitamaan maanpuolustuksen yksin, tarvitsemme uskottavaan maanpuolustukseen isommat joukot moderneine hävittäjäkoneineen. Ja mitä isompaa puolustuskykyä pidetään yllä, sitä vähemmän rahaa jää viruspandemian kaltaiseen kriisiin vastaamiseen.

7. Miksi emme lykkäisi hävittäjähankintaa siihen asti, kunnes todella tarvitsemme niitä?

Tuntuu epäloogiselta upottaa valtava määrä rahaa aseisiin, joita toivon mukaan ei koskaan tarvita.

Joten miksi emme yksinkertaisesti lykkäisi ostopäätöstä siihen saakka, kunnes aseellisen konfliktin uhka vaikuttaa ilmeiseltä?

Tässä on se ongelma, että valtio ei voi aseistautua nappia painamalla, sanoo IISS:n Douglas Barrie.

– Modernien asejärjestelmien hankinta ja miehistön kouluttaminen niiden käyttöön on noin viiden vuoden prosessi. Jos päätät ostaa jotain silloin kun ongelmia tulee, hankinta ei välttämättä auta sinua senhetkisen turvallisuustilanteen kanssa.

Hävittäjähankinnan lykkääminen joillakin vuosilla olisi Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan mahdollista. Suomen nykyisillä Horneteilla on vielä elinikää jäljellä, vaikka niiden ylläpito muuttuukin vuosi vuodelta kalliimmaksi.

Hankinnan siirtäminen esimerkiksi vuodella tuskin myöskään vaikuttaisi Suomen puolustusyhteistyöhön, kuten Suomen maanpuolustuksen uskottavuuteen muiden länsimaiden silmissä, sanoo sanoo Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternak.

– Ruotsi tuskin vielä siitä vetäisi sitä johtopäätöstä, ettei Suomea kiinnosta puolustaa maataan. Projektin siirtämiselle löytyy varmasti ymmärrystä, etenkin tässä tilanteessa.

Sen sijaan hävittäjähankinnan jäädyttäminen hamaan tulevaisuuteen voisi olla turvallisuuspoliittinen ongelma.

– Se on sama kuin sanoisi, että otamme nyt riskin muuttua maaksi, jota on helppo uhkailla. Se on ulkopoliittinen päätös, ei sotataktiikkaa, sanoo Teal Groupin Aboulafia.

Aiheesta keskusteltiin keskiviikkona 28.5.2020 A-Talkissa. Katso keskustelu täältä.

Juttua muokattu 29.5.2020 klo 9:10: Juttuun lisätty lause "Purasen mukaan neljän koneen osasto on kaikkein tehokkain".

Lue myös:

Ylen kysely: tällaisella "kipupaketilla" suomalaiset lähtisivät pelastamaan taloutta – hävittäjät suosituin leikkauskohde

Puolustusministeriön ohjelmajohtaja: korona ei ole muuttanut hävittäjähankinnan perusteita

Hornet-hävittäjien korvaaminen uusilla hävittäjillä jakaa puolueita – vasemmistoliitto lykkäisi ja supistaisi hankintaa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus