Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla komission ehdotuksesta: Elpymisrahaston olisi pitänyt olla lainapainotteisempi

Perussuomalaisten Halla-aho toivoo Suomen liittoutuvan tiiviisti Itävallan, Alankomaiden, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Euroopan unioni
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen saapui hallituksen kehysriihineuvotteluihin.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo Ylelle, että Suomen hallitus alkaa muodostaa kantaansa komission esitykseen ensi viikolla.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo Ylelle, ettei Euroopan komission tänään julkaisema esitys elpymisrahastosta vastaa täysin Suomen odotuksia.

Komissio esittää perustettavaksi 750 miljardin euron elpymisrahastoa, jolla ohjattaisiin rahaa koronaepidemiasta kärsineille EU-maille. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana.

Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla. Samalla komissio esittää, että jäsenmaat kasvattaisivat EU:n mahdollisuutta kerätä unionille omia varoja.

– Esityksen kokoluokka vastaa odotuksiamme, mutta tukirahan osuus on isompi kuin mitä Suomi ennakkoon arveli, Tuppurainen sanoo.

– Se on myös omien ennakkovaikutuskantojemme vastainen.

Suomen tavoitteena on ollut, että elpymisrahastosta jaettaisiin EU-maille ennen kaikkea lainamuotoista rahoitusta, eikä siis suoraa tukea.

– Hyvää on kuitenkin se, että tuki kanavoitaisiin (jäsenmaille) EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kautta. Se ei siis olisi (vastikkeetonta) lahjarahaa, vaan jaettaisiin tiettyjen painopisteiden mukaan.

Suomi alkaa muodostaa kantaansa ensi viikolla

Ministeri Tuppurainen ei vielä arvioi, mikä on Suomen lopullinen kanta komission esitykseen tai kuinka paljon rahasto hyödyttäisi juuri Suomea.

Tuppuraisen mukaan Suomi on pitänyt tärkeänä sitä, että EU:n budjetin kautta jaettava rahoitus on avointa kaikille jäsenmaille.

– (Komission esityksessä) rahoitus maaseudun kehittämiseen kasvaa, ja esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja tutkimus saavat lisää resursseja. Pääsemme näistä kaikista hyötymään.

Tuppurainen sanoo, että Suomi alkaa muodostaa omaa kantaansa komission esitykseen ensi viikolla. Viralliset lainsäädäntöesitykset komissio toimittaa hallitukselle huomenna.

– Neuvottelut siirtyvät sitten päämiestasolle ja päätös vaatii Eurooppa-neuvoston (eli valtioiden päämiesten) yksimielisyyden.

Tuppurainen arvioi, ettei päätöstä voida saada aikaiseksi ennen kuin Eurooppa-neuvosto pääsee fyysisesti kokoontumaan. Tämä vie vielä jonkin aikaa koronasta johtuvien rajoituksien vuoksi.

Orpo: Suomen vaikutettava lainapainotteisuuden lisäämiseen

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on pääosin samoilla linjoilla Tuppuraisen kanssa: lainapainotteisuutta tulisi olla esityksessä enemmän.

– Suomen hallituksen tulee nyt vaikuttaa siihen, että elpymisrahastosta annettaisiin ensisijaisesti lainaa. Ja siihen, että tuo laina on ehdollista, hän sanoo.

Orpo kiittelee, että komission esitykseen on kirjattu ”sinänsä oikeita tavoitteita” rahan käyttökohteista.

– Rakenteellisia uudistuksia, kestävää vihreä kasvua, energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä, ne ovat aivan oikeita tavoitteita. Niitä pitää myös edellyttää.

Orpon mukaan on myös hyvä, että rahoitus tuodaan osaksi parlamentin päätöksentekovaltaa ja monivuotista rahoituskehystä.

– Se on avointa, läpinäkyvää ja demokraattista. Ongelmana on se, että jokaisen kriisin yhteydessä on rakennettu uusia kriisivälineitä, joita ei voi pitää läpinäkyvinä.

Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Suomen on pidettävä huolta siitä, että uudet instrumentit ovat EU:n perussopimuksen ja Suomen perustuslain mukaisia.

– Tämä on tarkka paikka kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi EU:n perussopimuksia ei voi venyttää liikaa. Jossain vaiheessa tulee se hetki, että sopimuksia pitäisi reilusti muuttaa.

Halla-aho: Esitys rikkoo perussääntöjä

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että komission esitys on EU:n perussopimusten vastainen.

– EU:n perussopimukset kieltävät unionia tai jäsenmaita ottamasta vastuuta toistensa veloista, ja elpymisrahasto rikkoo räikeästi tätä perussääntöä, hän sanoo.

– Huoli on, että tästä on tulossa EU:n tapa. Että lainsäädäntöä voidaan rikkoa aina tarvittaessa, jolloin se myös menettää merkityksensä.

Halla-aho sanoo, että Euroopan komissio pyrkii nyt Saksan ja Ranskan tuella ajamaan EU:ta kohti syvempää liittovaltiota ja ”velkaunionia”. Koronakriisiä käytetään tekosyynä.

– Tämä lahjarahan osuus on varmaan hieman yliampuva ja siinä on neuvotteluvaraa, koska tiedetään, että nettomaksajat suhtautuvat hyvin kielteisesti tähän ajatukseen, Halla-aho arvioi.

– Itse näkisin, että suurin ongelma on, että rahan jakamiseen ei aseteta tiukkoja ehtoja eikä rahaa tarvitsisi maksaa takaisin. Se tarkoittaa, että tässä luodaan tulonsiirtomekanismi.

Halla-ahon mukaan ”matalan kynnyksen terästäytyminen” Suomen hallitukselta voisi olla esimerkiksi sitä, että Suomi liittyisi nyt Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan joukkoon.

Neljä maata julkaisivat viikonloppuna oman esityksensä vastineena Saksan ja Ranskan esitykselle, jonka voi katsoa olevan komission esityksen pohjalla. Neljä maata ovat vastustaneet voimakkaasti yhteisvastuullista velkaa.

– Mitä enemmän tähän joukkoon kuuluu maita, sitä enemmän koulukunnalla on vipuvartta neuvotteluissa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen torstaihin 28.5. klo 23 saakka.

Lue myös:

Katri Kulmuni EU:n elvytysrahastosta: "En usko, että malli tällaisenaan menee läpi"

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"

Komissio julkaisee keskiviikkona esityksensä satojen miljardien elpymispaketista – Yle kysyi tutkijoilta, rikkooko paketti EU:n perussopimuksia

Pääministeri Marin avaa Suomen vaatimuksia Saksan ja Ranskan esittämälle rahastolle – "Ei voi olla kyse avoimesta valtakirjasta"