Tutkijan mukaan EU:n elvytystä tarvitaan, koska jäsenmaat pelastaisivat vain omia yhtiöitään – yhteisvelka on käänteentekevä

Yhteisen velan yhdistettynä veronkanto-oikeuteen arvioidaan muuttavan unionia tuntuvasti.

Euroopan unioni
Ursula Von Der Leyen
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli uutta elpymisrahastoa ja monivuotista budjettia EU-parlamentille keskiviikkona. Olivier hoslet / EPA

Tutkijoiden mukaan yhteisvelka on EU-komission esittelemän elpymisrahaston merkittävin uusi askel. Esitys antaisi EU-komissiolle oikeuden ottaa jäsenmaiden nimissä lainaa, jolla se voisi rahoittaa yhteisiä investointeja.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo yhteisvelan lisäävän komission valtaa ja tekevän EU:sta keskusvallaltaan vahvan toimijan.

– Aikaisemmin on helpotettu yksittäisten maiden lainanottokykyä, nyt EU:lle annetaan esityksessä merkittävää finanssipoliittista toimivaltaa, kun EU voi ottaa omaa lainaa.

Myös työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sanoo, että yhteinen velka on esityksen suurin periaatteellinen kysymys.

– Kaikkein kiistanalaisinta on tuki eri maiden finanssipolitiikalle, jolla pyritään elvyttämään talouksia ja sen rahoittaminen yhteisellä velalla.

– Se on poikkeama nyt harjoitetusta politiikasta ja vaatii huolellista harkintaa, Vihriälä sanoo.

Vesa Vihriälä
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistostaPatrick Schauman / Yle

Vihriälän mukaan tärkeitä ovat rahankäyttöön liittyvät ehdot, joista ei vielä tiedetä. Aiemmin esimerkiksi eurokriisin yhteydessä jaettuihin tukiin on liittynyt ehtoja sopeutusohjelmista ja talouden kuntoon laittamisesta.

– Lähtökohta on ollut, että jokainen jäsenmaa ottaa velkaa itse. Jos halutaan tehdä yhteisiä asioita, jokainen jäsenmaa maksaa sen mukaisesti jäsenmaksua että näistä pystytään selviytymään.

Vihriälä tietää, että Euroopalla on tarve investoida digitaalisuuden kehittämiseen ja ilmastopolitiikkaan.

– Tarpeen on myös jonkinlainen solidaarisuuden osoitus niitä maita kohtaan, jotka ovat kärsineet eniten koronasta, se on perusteltua.

Vihriälän mukaan elpymisrahasto ei välttämättä vaikuta suuresti Euroopan talouden näkymiin.

– 750 miljardin euron summa on iso, mutta ei jättimäinen, jos vertaa siihen mitä kansallisvaltiot itse tekevät. Niiden finassipoliitisiin elvytyksiin on helposti menossa 2 000 miljardia euroa.

Jäsenmaiden elvytys jäisi kotikulmille

Timo Miettisen mukaan elvytysrahastossa ei ole niinkään kyse solidaarisuudesta koronasta kärsineitä jäsenmaita kohtaan, vaan EU haluaa edistää yhteisiä hankkeita.

Koronakriisin talouteen tuoma isku on niin kova, että pitää joko sallia elvytys kansallisella tasolla tai elvyttää EU-tasolla. EU:n tasolla voidaan Miettisen mukaan elvyttää järkevämmin

– Jos elvytystoimet jätettäisiin vain valtioille, ne todennäköisesti pelastasivat vain omia yhtiöitään, jolloin EU-tason mukaan tuloon liittyy selkeä eurooppalainen lisäarvo.

EU:n tasolla elvytystä voidaan ohjata muun muassa kestävään kehityksen hankkeisiin.

Tutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Tutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.Yle

EU:n verotuksella iso merkitys paketissa

Elvytysrahastoa varten otettua lainaa aletaan lyhentää vasta vuonna 2028. Velan tai ainakin sen korkojen lyhennyksiin komissio ehdottaa veroluonteisten maksujen keräämistä. Tällaisia olisivat muun muassa muovivero ja digivero.

Miettinen uskoo, että veroilla on merkittävä osa paketissa. Elpymispakettiin nuivasti suhtautuneet pohjoisen maat voivat suhtautua suopeasti ympäristöä huomioiviin veroihin.

– Verot kohdistuvat esimerkiksi pahasti saastuttaviin aloihin tai tuotantomuotoihin. Niillä on keskeinen osa myös tässä komission vihreän kasvun strategiassa.

Pohjoisen maita pehmitellään muutoinkin pyrkimyksellä EU-budjetin modernisointiin, jotta budjetti ei esimerkiksi perustuisi niin paljon aluepolitiikkaan.

Myös Vihriälä ymmärtää EU:n haluja veronkantoon.

– Jos on yhteisiä menoja, niin voi hyvin kuvitella, että on myös yhteistä verotusta.

EU:n rahoitus perustuu jäsemaksuihin historiallisista syistä. Vihriälän mukaan veronkanto-oikeus yhdistettynä yhteisiin velkoihin muuttaisi kuitenkin unionia tuntuvasti.

– Siirrytään kohti fiskaaliunionia, jossa on merkittävää määräysvaltaa EU-tasolla.

Lue myös:

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla komission ehdotuksesta: Elpymisrahaston olisi pitänyt olla lainapainotteisempi

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"