Katri Kulmuni EU:n elvytysrahastosta: "En usko, että malli tällaisenaan menee läpi"

Asiantuntija: "Ajatus siitä, että lähdetään liittovaltion suuntaan velan kautta, on huomattavan pelottava."

Euroopan unioni
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei suhtaudu lämpimästi EU:n komission esitykseen uudesta elpymisrahastosta.

– En usko, että malli tällaisenaan menee läpi, Kulmuni arvioi Ylen A-studiossa.

– Ei ole kenenkään syy, että koronavirus täällä on, mutta on tärkeää, ettei EU:ssa kriisin varjolla nyt tehdä muutoksia, joilla ei ole legitimiteettiä.

Kulmuni muistuttaa, ettei hallitus ole vielä muodostanut virallista kantaansa komission esitykseen. Kulmunin mukaan kanta muodostetaan ensi viikolla.

– Hallituksessa eri puolueilla on totta kai omia kantojaan, Kulmuni toteaa.

– Suomelle on ollut tärkeää, että tuen malli on ollut lainapainotteinen, Kulmuni kuvaili Suomen linjaa.

Kulmuni korosti, ettei EU:n jäsenmaiden vastuuta talouspolitiikastaan pidä murentaa.

– Meille säännöt ovat keskeisiä ja se, että niitä noudatetaan. Se että ollaan nyt tässä tilanteessa tarkoittaa, ettei niitä sääntöjä ole kaikkialla noudatettu.

Asiantuntija: "Aika iso loikka liittovaltion suuntaan"

Myös Suomen perustuslaki voi asettaa haasteita EU:n elvytyspaketin hyväksymiselle, muistuttaa A-studiossa vieraillut eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

– On muistettava, että Suomen perustuslaki on aika tiukka, ja monet Suomen aiemmista kannoista ovat pohjautuneet juuri perustuslain tulkintaan, Leino-Sandberg toteaa.

– Perustuslain mukaan hallituksella on velvollisuus taata kansalaisille tietyt taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Kysymys on, että kun EU-tason vastuita alkaa kertyä, pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan?

–Yhteinen velka roikkuu mukana 30–40 vuotta ja sitä on myös aika helppo lisätä. Sen takia voi olla hyvin vaikea määritellä, mikä Suomen vastuu potista oikeasti on, Leino-Sandberg pohtii.

Leino-Sandberg kyseenalaistaa myös sen järjestyksen, jolla EU suunnittelee muutoksia rakenteisiinsa.

–Aika iso loikka liittovaltion suuntaan tässä otettaisiin. Meillähän on EU:n perussopimukset, joissa lähdetään siitä, että toimintaa ei rahoiteta velaksi. Tätä ollaan nyt aika kevyellä ja nopealla poliittisella päätöksellä pyörtämässä. Tätä periaatteen pyörtämistä komissio ei tänään perustellut laisinkaan, Leino-Sandberg kritisoi.

– Yleensä liittovaltioilla on velanottoa vastaan veronkanto-oikeus, jota EU:lla ei ole. Samoin on hyvin pitkälle integroitu poliittinen järjestelmä, joka tukee tätä liittovaltiota ja mahdollistaa sen, että päätöksenteko on demokraattista. EU:ssa tällaista ei ole, hän jatkaa.

– Ajatus siitä, että lähdetään liittovaltion suuntaan velan kautta, on huomattavan pelottava.

Lue lisää:

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"

Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla komission ehdotuksesta: Elpymisrahaston olisi pitänyt olla lainapainotteisempi