HUS lisää rutkasti valmiutta koronavirustestaamiseen – syksyllä testejä voidaan tehdä 4 000 päivässä

Tällä hetkellä HUSLABissa voidaan tehdä noin 2 700 testiä vuorokaudessa.

koronavirus
Koronavirusnäytteitä
HUSissa tutkitaan myös koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta.Pasi Takkunen / Yle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautuu mahdolliseen uuteen koronavirusaaltoon. Syksyllä COVID-19-tartunnan saaneiden testejä voitaisiin tehdä jopa 4 000 päivässä, kun tällä hetkellä HUSLABissa voidaan tehdä noin 2 700 testiä vuorokaudessa.

HUS pitää testejä tärkeinä koko koronapandemian seurannassa. Siksi testauskapasiteetin lisäämistä ja testien kohdentamista pidetään myös oleellisina.

HUS käyttää akuutin koronavirustartunnan toteamiseksi PCR-testiä, jonka laboratoriotuloksen valmistumiseen menee noin viisi tuntia

Viime viikolla HUS otti koekäyttöön myös uuden PCR-pikatestin Meilahden, Malmin ja Haartmanin sairaaloiden sekä Uuden lastensairaalan päivystyksissä. Pikatestissä tulos valmistuu aiempaa nopeammin.

– Näyte otetaan samalla tavoin, mutta testitulos valmistuu puolessatoista tunnissa. Testitulos kertoo, onko testatulla akuutti koronavirustartunta, sanoo ylilääkäri Maija Lappalainen.

Testi on tarkoitettu ensisijaisesti sairaalahoitoon jääville potilaille, joilla epäillään koronaviristartuntaa.

Tulokset vaikuttavat potilaiden sijoittamiseen osastolla ja henkilökunnan suojavarusteiden käyttöön. Alustavien tulosten mukaan pikatestien tarkkuus on varsin hyvä eli 98 prosenttia.

Uusia pikatestejä voidaan Meilahden alueella tehdä noin 380 kappaletta päivässä. Samoista näytteistä tehdään myös aiemmin käytössä ollut PCR-testi.

HUSissa tutkitaan myös koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta

HUSissa verrataan koronavirusinfektion aiheuttamaa immuunipuolustusta oireettoman, vähäoireisen ja vakavan taudin sairastaneiden kesken. Tavoitteena on myös selvittää vasta-aineiden kykyä neutraloida viruksia eli tehdä ne tehottomiksi. Tällä pyritään mittaamaan vastustuskykyä koronavirusta vastaan.

– Koronavirustartunnan aiheuttamaa immuunisuojaa on ehditty tutkia varsin niukasti. Tiedetään kuitenkin, että yleensä virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa syntyy lyhytaikainen immuniteetti samalle virukselle, sanoo ylilääkäri professori Anu Kantele HUSin infektiosairauksista.

Potilaiden lisäksi neutraloivia vasta-aineita mitataan myös henkilökunnalta. Osalta tutkimukseen osallistuneista pyydetään myöhemmin uusia verinäytteitä, joiden avulla voidaan seurata, kuinka kauan vasta-aineita löytyy verestä infektion jälkeen.

Osaa pyydetään tarvittaessa käymään verinäytteessä vuosittain jopa 10 vuoden ajan vasta-ainetasojen ja samalla immuunisuojan säilymisen tutkimiseksi.

– Epidemian hallinnan kannalta olisi arvokasta saada tietoa tartunnan ja ennen kaikkea mahdollisen suojan saaneista kussakin terveydenhuollon yksikössä. Toivommekin, että mahdollisimman moni työntekijä osallistuu tutkimukseen ja siten saadaan tietoa nimenomaan neutralisoivista vasta-aineista, Kantele sanoo.

Lue myös:

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista Uudellamaalla

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista kotimaassa ja maailmalla

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus