Suomen koronalääketutkimus etenee – malarialääke hydroksiklorokiinista luovuttiin, ebolalääke remdesivirin kanssa jatketaan toiveikkaana

Suomi on mukana WHO:n jättimäisessä Solidarity-tutkimuksessa, jossa yritetään etsiä lääkehoitoa koronapotilaiden toipumisen helpottamiseksi.

koronavirus
Peijaksen sairaalan lääkäri Kari Tikkinen
Kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen HUSista johtaa Suomessa kansallista koronalääketutkimusta.Markku Pitkänen / Yle

Malarialääke hydroksiklorokiinin kokeilu koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden hoidossa lopetetaan Suomessa.

Hydroksiklorokiini on yksi Maailman terveysjärjestön WHO:n luotsaaman lääketutkimuksen Solidarityn (siirryt toiseen palveluun) lääkkeistä, jossa valvotuin kokeiluin yritetään löytää lääkeaineita tai niiden yhdistelmiä, jotka auttaisivat koronaviruksen vuoksi vakavasti sairastuneita toipumaan.

WHO ilmoitti tiistaina keskeyttävänsä ainakin muutamaksi viikoksi testit hydroksiklorokiini-lääkkeellä kerätäkseen lisää tietoa lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista. WHO kertoi perustavansa keskeytyksen muun muassa The Lancet -tiedelehden (siirryt toiseen palveluun) julkaisemaan tutkimukseen, jossa hydroksiklorokiinin havaittiin aiheuttavan osalle potilaista vakavia sydämen rytmihäiriöitä.

Suomessa lääketutkimusta johtava, kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen sanoo, että päätös lopettaa lääkkeen käytön testaus omissa sairaaloissamme ei perustu ainoastaan WHO:n taukopäätökseen.

– Syynä on sen ohella Suomen viranomaisten vaatimukset sydämen sähköimpulsseja mittaavan EKG:n tiukoista raja-arvoista, minkä vuoksi liian suuri määrä potilaista rajautuisi kokonaan ulos tutkimuksesta.

Hydroksiklorokiinin tutkimusta jatketaan kuitenkin Tikkisen mukaan Britanniassa kattavassa satunnaistetussa Recovery-tutkimuksessa, jossa on mukana yli 10 000 potilasta ja joka sai juuri maan lääkeviranomaisilta jatkotutkimusluvan.

Se, että hydroksiklorokiini on saanut jatkotutkimusluvan tarkoittaa Tikkisen mukaan sitä, että lääke ei ole ollut tutkimuksessa kovin haitallinen, mutta toisaalta näytöt suurista hyödyistäkin puuttuvat.

– Jos lääke olisi todettu vaaralliseksi, sen käyttö lopetettaisiin ja jos taas sen hyödyt olisivat selkeät, sen käyttöä suositeltaisiin eikä tutkimusta jatkettaisi. Tietoja hydroksiklorokiinin tehosta WHO:n Solidarity-tutkimuksessa julkaistaneen kesäkuun loppupuolella, hän kertoo.

"Potilaita ei pidä altistaa lääkekokeiluille poliittisten tai kaupallisten paineiden alla"

Tikkinen peräänkuuluttaa malttia lääketutkimusten tulosten julkaisussa. Erityisesti koronavirukseen liittyvien lääkkeiden tutkimuksia on maailmalla leimannut lääkärin mukaan tarve saada niistä jotakin pikaisesti ulos.

Hän korostaa, ettei kaupallisten tai poliittisten paineiden alla saa ryhtyä altistamaan potilaita puutteellisesti tutkituille lääkkeille.

– On lähdetty tekemään ikään kuin lehtijuttuihin ja tviitteihin perustuvaa lääketiedettä ja sen seurauksena tehty erittäin huonolaatuisella datalla isoja johtopäätöksiä eli touhu on ollut osin aivan luokatonta, Tikkinen kritisoi.

Surkeaan dataan pohjautuvien tutkimusten seurauksista lääkäri ottaa esimerkin Yhdysvalloista.

Farmaseutti näyttää hydroksiklorokiini pakettia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut nauttivansa hydroksiklorokiinia ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Tino Romano / EPA

–Presidentti Donald Trump tviittasi hydroksiklorokiinin hyvästä tehosta koronan hoidossa ja viikkoa myöhemmin USA:n lääkeviranomainen FDA hyväksyi sen käytön. Muutama päivä sen jälkeen maaliskuun lopussa Suomessakin alettiin käyttää lääkettä koronapotilaille ilman kunnollista tutkimusasetelmaa.

Tikkisen mukaan aeimmin mainitun Lancetin tutkimus hydroksiklorokiinista on suuresta potilasmäärästään huolimatta metodologisesti heikkotasoinen.

– Sille on kuitenkin annettu suuri painoarvo johtuen arvostetusta julkaisufoorumista, unohtaen näyttöön perustuvan lääketieteen perusteet.

Lancetissa julkaistun taaksepäin katsovan tutkimuksen perusteella ei siis Tikkisen mukaan voida luotettavasti päätellä onko lääke hyvä vai huono.

– Tutkimuksessa verrataan ihmisiä, jotka saivat lääkkeitä, ihmisiin, jotka eivät saaneet lääkkeitä.

– Se, että tutkimuksessa oli valtava määrä potilaita, lähes 100 000, ei sinänsä tee siitä luotettavaa, koska tutkimusasetelman systemaattinen virhe ei poistu mihinkään, lääkäri korostaa.

Tutkimus kuitenkin herätti hänen mukaansa WHO:ssa lisäpainetta, varsinkin kun useiden maiden Solidarity-tutkimuksen päätutkijat olivat vedonneet WHO:ta ottamaan kantaa hyrdoksiklorokiinin off label -käyttöä, eli lääkkeen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaa käyttöä, vastaan.

Tikkinen painottaa, että kaikkiin hoitotutkimuksiin, jotka eivät ole satunnaistettuja, liittyy suuri riski tehdä vääriä johtopäätöksiä, oli otos kuinka suuri tahansa.

"Satunnaistaminen on luotettavan lääketutkimuksen perusta"

Kansainvälisessä Solidarity-tutkimuksessa kokeellinen lääketutkimus tapahtuu Tikkisen mukaan oikeaoppisesti satunnaistamalla. Solidarity tutkii neljän eri lääkkeen vaikutuksia koronapotilailla.

Pohjoismaat ovat osallistuneet kahden lääkkeen testaamiseen. Hydroksiklorokiinin ohella on testattu ebolalääkkeenä tunnettua viruslääke remdesiviriä.

Lääkkeiden kokeilu toimii käytännössä siten, että potilaat satunnaistetaan saamaan standardihoitoa tai standardihoitoa ja lisäksi jotain kokeellista lääkettä, Tikkinen kertoo.

– WHO-johtoinen tutkimus on siis satunnaistettu koe, johon otetaan mukaan 18 vuotta täyttäneitä sairaalahoitoa vaativia COVID-potilaita, jotka ovat allekirjoittaneet suostumuksen, jossa on lueteltu lääkkeiden hyvät ja huonot puolet.

– Potilas menee satunnaisesti joko kontrolliryhmään, jossa hän saa standardihoitoa eli potilasta nesteytetään, tuetaan hengitystä, pidetään yllä elektrolyyttitasapainoa, sekä hoidetaan kuumetta ja mahdollista sekundääribakteeria tai toiseen ryhmään, jossa potilas saa näiden päälle remdesivirin, Tikkinen kuvailee.

Sitä, kuka päätyy kumpaan ryhmään, ei voi päättää lääkäri eikä potilas.

Onko remdesivir tämän hetken lääkkeistä lupaavin?

Ebolalääke remdesiviriä pidetään Tikkisen mielestä tällä hetkellä koronapotilaiden hoidon kannalta kiinnostavimpana lääkkeenä.

Hydroksiklorokiinista luovuttaessa Suomessa Solidarity-tutkimukseen osallistumista jatketaan siis remdesivirin ja kontrolliryhmän osalta.

– Muiden tutkimusten alustavien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että remdesiviristä osa potilaista voisi hyötyä.

– Jos ajatellaan, että sairaalaan joutuneista 30 prosenttia päätyy teholle ja teholla olevista puolella on riski kuolla, niin heidän kuolemanriskiä yritetään tällä lääkehoidolla vähentää. Nollille ei valitettavasti päästä, mutta jos päästäisiin vaikka 12 tai 10 prosenttiin, niin sekin olisi jo menestys, lääkäri laskeskelee.

 Remdesivir koelääke.
Remdesivir on suonensisäinen lääke, jota annetaan osastopotilaille tavoitteena estää tehohoidon tarve.Ulrich Perrey / AFP

Tikkinen toivoo että, luotettavia tutkimustuloksia remdesiviristä tulee lähiaikoina lisää ja kesän aikana saadaan tietoa kerättyä Solidarity-tutkimuksestakin.

WHO:n rahoittamassa Solidarityssa katseet kääntyvätkin seuraavaksi Intiaan ja Latinalaisen Amerikan maihin potilasmäärien vähetessä Euroopassa. Käsillä on Tikkisen mielestä paljon erilaisia, mielenkiintoisia lääkekandidaatteja.

– Jos osoitettaisiin, että remdesivir todella on hyödyllinen, niin syksyllä tilanne voi olla vaikka se, että remdesivir on hoidossa peruslääkkeena ja sitä testataan jonkin muun lääkkeen kanssa yhdistelmähoitona.

Yksi näistä kandidaateista on Tikkisen mukaan suonensisäinen Traumakinet-interferonibeta, jota sen kehittänyt suomalaisyritys on jo luovuttanut WHO:lle tutkimuskäyttöön.

– Lääkkeistä opitaan koko ajan lisää ja on mahdollista, että jatkossa tiedämme, mitä lääkettä kannattaa antaa missäkin vaiheissa. Osa voi olla sellaisia, jotka annettaisiin heti kun potilas on osastolle tullut ja jos tehoa ei löydy, seuraavaksi kokeiltaisiin useampien erilaisten lääkkeiden yhdistelmää.

– Meidän tehtävämme suomalaisessa lääketutkimuksessa on osana tätä jättimäistä kansainvälistä tutkimusta selvittää, mikä lääkehoidoista tehoaisi, siinä mahdollisesti kuukausia tai vuosia kestävässä välivaiheessa, jolloin epidemia on läsnä, mutta rokotetta ei vielä ole olemassa, Tikkinen toteaa.

Aiheesta aiemmin:

Ruotsin TV: EU tutkii pikavauhdilla remdesivirin käyttöönottoa

Remdesivir-lääkkeestä saadut lupaavat tutkimustulokset herättävät toivoa Yhdysvalloissa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus