Moni hinkuu vasta-ainetestiin, mutta kaikki eivät saa lähetettä – tutkija: "Yksittäisen ihmisen testaaminen on kuin kolikonheittoa"

THL ei suosittele koronaviruksen vasta-ainetestin tekemistä yksittäiselle henkilölle. Taustalla täytyy olla epäilys isommasta tautiryppäästä.

koronavirus
Vantaan kaupungin koronaviruksen drive in -testauspiste toukokuussa.
Jos ei ole altistunut koronavirukselle, lähete vasta-ainetestiin jää todennäköisesti saamatta. Arkistokuvassa tehdään koronavirustestejä Vantaalla toukokuun puolivälissä.Emmi Korhonen / Lehtikuva

"Onkohan minulla ollut se?" Tätä miettii moni suomalainen, jos lenkkipolulla hengästyttää oudosti tai jos alkuvuodesta vaivannut pitkä yskä on vielä hyvässä muistissa.

Covid-19-vasta-ainetesti voi paljastaa sairastetun taudin, mutta ei ole täysin luotettava. Jos haluaa siitä huolimatta mennä testattavaksi, ei välttämättä pääse laboratorioon saakka.

Vasta-ainetutkimukseen pääsee ainoastaan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä. Ja niiden kirjoittamisessa noudatetaan kaikkialla THL:n suositusta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan vasta-ainetestiä ei tule ottaa yksittäiseltä henkilöltä.

Testiin pääsemiseksi perusteen tulee olla seroepidemiologinen, eli testin tulee antaa tietoa koronaviruksen leviämisestä Suomessa.

Vasta-ainetestejä tekevät monet yksityiset ja julkiset toimijat. Synlabin toimitusjohtaja Aarne Aktan sanoo, että THL:n ohjeistus on hyvin selkeä.

– Seroepidemiologinen epäilys tarkottaa sitä, että se liittyy isompaan joukkoon ihmisiä. Yksittäistä ihmistä sellaisenaan ei voida testata, vaan pitää olla epäilys esimerkiksi työpaikasta tai perheestä, Aktan sanoo.

Jos ei ole altistunut koronavirukselle, lähete vasta-ainetestiin jää todennäköisesti saamatta. Sen sijaan jos koko perhe on yhdessä aiemmin oireillut, sen on mahdollista päästä testiin, koska se on isompi kokonaisuus.

Tulos ei kerro yksittäiselle ihmiselle mitään

THL:n erikoistutkija Merit Melinin mukaan vasta-ainetestin epäluottavuus johtuu siitä, että suomalaisista vain alle yksi prosentti on sairastanut koronaviruksen.

Testi saattaa antaa positiivisen vastauksen jonkun muun infektion seurauksena muodostuneista vasta-aineista. Jos testattavan lähipiirissä on ollut varmistettu koronavirustartunta, on paljon todennäköisempää saada hänelle oikea tulos kuin sellaiselle, joka ei ole altistunut virukselle.

Vaikka yksittäinen ihminen ilman koronavirusaltistusta pääsisi vasta-ainetestiin, tulos ei varmuudella kertoisi hänelle mitään.

– Yksittäisen ihmisen kohdalla se on kuin kolikonheittoa. Testin luotettavuus paranee silloin, jos esimerkiksi perheessä on ollut varmistettu koronavirustartunta, Melin sanoo.

Miksei rahallakaan pääse testiin?

Moniin laboratoriotesteihin pääsee nykyään rahalla ilman lääkärin lähetettä. Miksei se onnistu koronaviruksen kanssa?

Aktan sanoo, että syy on tartuntatautilaissa. Covid-19 on tartuntatauti, jonka todetut tapaukset pitää ilmoittaa tartuntatautirekisteriin.

– Sen takia on perusteltua, että tässä ilmoittamisessa on velvollinen taho. Kun luodaan lähete, samalla luodaan ammattilaiselle velvollisuus tehdä tartuntatauti-ilmoitus, Aktan kertoo.

Ilmoitusten perusteella päästään sitten jäljittämään epidemian etenemistä.

Moni haluaa mukaan THL:n testeihin

THL:n tänään perjantaina julkaisemien tutkimustulosten mukaan vasta-ainepositiivisten osuus Suomessa on pysynyt matalana. THL tutkii epidemian leviämistä satunnaisotannalla työikäisestä väestöstä eri puolilta maata.

Tutkimukseen on osallistunut tähän mennessä noin 2 300 ihmistä. Heistä täysin varmasti koronaviruksen sairastaneita on vain kuusi.

Suomalaisten intoa päästä vasta-ainetesteihin kuvastavat myös THL:lle tulleet lukuisat pyynnöt päästä tutkimukseen mukaan. Siihen ei voi kuitenkaan ilmoittautua, vaan osallistujat valitaan satunnaisotannalla.

Positiivisella tuloksella mummolaan?

Monella on se käsitys, että positiiviseksi osoittautunut vasta-ainetesti olisi pääsylippu vapauteen.

Koska tieto vasta-aineiden merkityksestä on puutteellista, positiivista testiä ei voida pitää varmana lupauksena, että voisi turvallisesti rynnätä tapaamaan esimerkiksi riskiryhmään kuuluvia isovanhempia. Se ei myöskään takaa, että yksilö ei voisi enää sairastua koronaan tai ettei tämä voisi enää levittää tautia.

Tämä johtuu siitä, että immuniteetin kestosta tiedetään vielä liian vähän.

– Toki jos ihmisellä on reilut vasta-aineet, on todennäköistä, että hän on sairastanut eikä saa tautia uudelleen. Mutta puhtaalla omallatunnolla ei voi sanoa, että olet nyt suojassa tartunnalta ja voit mennä tapaamaan riskiryhmään kuuluvaa, sanoi Turun yliopiston lääketieteen professori Juhani Knuuti STT:lle taannoin.

Lue myös:

Koronan vasta-ainetestit yleistyvät, mutta niihin sisältyy monta muttaa – ylilääkäri: "Väärät johtopäätökset voivat olla kohtalokkaita"

Uudet tiedot: Koronavirus on levinnyt Suomessa vähemmän kuin luultiin – se voi tarkoittaa, että seuraava tautiaalto on ankara

THL: Uudellamaalla vain harvalla uuden koronaviruksen vasta-aineita

Uusi avaus: THL alkaa tutkia koronaviruksen leviämistä vasta-ainetesteillä – sadat saavat kutsun jo tässä kuussa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus