Rauhannobelistin johtamassa Etiopiassa sotilaat teloittavat ja kiduttavat, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty

Lainvalvonta toimii tekosyynä opposition suitsimiseen, Amnestyn tutkija sanoo Ylelle.

Etiopia
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed tapasi Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon Addis Abebassa 18. helmikuuta 2020.EPA

32-vuotiaan miehen puhelin soi kesken julkisella paikalla pidetyn kokouksen. Armeijan sotilaat käskevät miestä tulemaan luokseen ja ampuvat hänet kaikkien silmien edessä.

Toisen miehen sotilaat vievät pidätyssellistä. Hänen ruumiinsa löytyy myöhemmin kadulta.

Esimerkit ovat ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin uudesta raportista (siirryt toiseen palveluun), jossa kuvataan turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksiä viime vuonna yli sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa, Afrikan sarvessa.

Raportti on erityisen kiinnostava, koska siinä käsitellään tapahtumia viime syksynä Nobelin rauhanpalkinnon saaneen pääministeri Abiy Ahmedin aikana. Abiy on saanut ulkomailla suitsutusta rauhanhieronnastaan naapurimaan Eritrean kanssa ja uudistuksista, joita Etiopiassa on aloitettu kahden viime vuoden aikana.

Kuningatar Sonja, Etiopian pääministeri Abiy Ahmed, kuningas Harald, Haakon, Me​tte-Marit.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed poseerasi Norjan kuninkaallisten kanssa Nobel-juhlallisuuksissa joulukuussa 2019. Terje Pedersen / EPA

Aiemmin Etiopiaa hallittiin rautaisella otteella, ja maa oli ihmisoikeuksien suhteen maailman häntäpäässä. Parin vuoden aikana on otettu isoja askelia. Mutta turvallisuuskoneiston vanhat väkivaltakeinot istuvat tiukassa, katsoo Amnesty.

Järjestön mukaan turvallisuusjoukot, alueelliset poliisin erikoisjoukot ja paikallishallinto ovat myös Abiyn aikana syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin operaatioissa, joiden tarkoituksena on ollut etnisten ryhmien välisen väkivallan ja aseellisten kahakoiden nujertaminen.

Amnesty listaa raportissaan kymmeniä ilman oikeudenkäyntiä tehtyjä teloituksia, mielivaltaisia pidätyksiä, raiskauksia ja kidutustapauksia Etiopian kahdesta väkirikkaimmasta osavaltiosta.

Hallitus haluaa suitsia oppositiota

Amnestyn tutkijan Fisseha Teklen mukaan Etiopian hallitus käyttää turvallisuusjoukkoja strategisesti. Tarkoituksena on heikentää poliittista oppositiota, Tekle sanoo Ylen haastattelussa.

Näin tapahtuu hänen mukaansa etenkin Oromiassa, joka on Etiopian suurimman kansanryhmän oromojen osavaltio.

Se on opposition vahvaa tukialuetta siitä huolimatta, että pääministeri Abiy on itse oromo. Yksi oromo-opposition vaatimuksista on saada osavaltiolle lisää autonomiaa.

Kuvassa Berliinissä osoitetaan mieltä vuonna 2016 Etiopian hallintoa vastaan.
Berliinissä osoitettiin mieltä Etiopian hallitusta vastaan syyskuussa 2016. Oromojen OLF-puolue luokiteltiin vielä tuolloin Etiopiassa terroristijärjestöksi. Wolfgang Kumm / EPA

Oromiassa on ollut viime vuosina levottomuuksia. Hyökkäyksiä on tehnyt etenkin oppositiopuolue OLF:stä irronnut aseellinen ryhmä, jonka mielestä Etiopiassa meneillään olevat uudistukset eivät riitä oromoille.

Turvalllisuusjoukkojen on ollut määrä kukistaa kapinalliset.

– Mutta sen sijaan, että joukot olisivat ottaneet kohteekseen aseellisiin hyökkäyksiin syyllistyneitä, ne ovat käyneet opposition kannattajien ja sellaisiksi epäiltyjen perheenjäsenten kimppuun, Fisseha Tekle sanoo.

Amnestyn mukaan kohteena on ollut esimerkiksi sellaisia OLF-puolueen jäseniä, joiden osallisuudesta aseellisiin iskuihin ei ole ollut todisteita.

Lainvalvonta toimii näin tekosyynä opposition suitsimiseen, Tekle sanoo.

Amnestyn mukaan Oromian osavaltiossa on surmattu ja pidätetty mielivaltaisesti ihmisiä, joita on epäilty aseellisen vastarinnan tukemisesta.

Tuhansia ihmisiä on viety armeijan koulutusleirille, jossa heidät on muun muassa pakotettu osallistumaan uudelleenkoulutukseen ja vaadittu tunnustamaan rikoksia. Kieltäytyneitä on Amnestyn mukaan siirretty kuukausiksi surkeisiin oloihin, joissa on esiintynyt kidutusta ja muuta kaltoinkohtelua.

mies puhuu megafoniin mielenosoituksessa
Mielenosoittajat kantoivat Oromojen vapautusrintaman OLF:n lippuja Berliinissä syyskuussa 2016.AOP

Poliisi ei suojellut vähemmistöä

Etiopian toiseksi väkirikkaimmassa osavaltiossa Amharassa taas turvallisuusjoukot ovat tyytyneet katsomaan sivusta etnisesti motivoituja konflikteja.

Amnestyn raportissa kerrotaan esimerkiksi kansallismielisten amhararyhmien hyökkäyksestä vähemmistökansa qimantien asuinalueelle. Hyökkäyksessä Meteman kaupungissa sai vuorokauden aikana surmansa ainakin 58 ihmistä.

– Etiopian turvallisuusjoukot ja alueellinen poliisi olivat läsnä, mutta ne eivät tehneet mitään estääkseen iskuja, Tekle sanoo.

Jotkut alueellisten poliisijoukkojen jäsenet itse asiassa osallistuivat Amnestyn mukaan hyökkäykseen.

Kartta Etiopian osavaltioista.
Etiopiassa on yhdeksän osavaltiota, joiden jako perustuu suurimmaksi osaksi etnisyyteen. Esimerkiksi Amharan osavaltiossa suurin ryhmä ovat amharat ja Oromiassa oromot.Hilppa Hyrkäs / Yle, Harri Vähäkangas / Yle

Myös Amharan osavaltion tapahtumien taustalla on politiikkaa. Fisseha Teklen mukaan Etiopian hallitus on haluton suojelemaan qimanteja, jotka ovat Etiopian mittapuulla suhteellisen pieni ryhmä mutta vaativat itselleen autonomiaa.

Haluttomuus johtuu siitä, että liittovaltion hallitus pelkää menettävänsä Amharan osavaltion enemmistön eli amharoiden tuen, jos turvallisuusjoukot menisivät näyttävästi vähemmistön avuksi.

Vanhat otteet jatkuvat, jos vastuuseen ei joudu

Poliisin ja sotilaiden kovat otteet olivat tavallisia vielä muutama vuosi sitten, kun Etiopia oli nykyistä tiukemmin valvottu autoritaarinen valtio. Pääministeri Abiylta on kuitenkin ainakin ulkomailla toivottu enemmän.

Keväällä 2018 aloittaneen Abiyn aikana Etiopia on avautunut monella tavalla. Tuhansia mielipidevankeja on päästetty vapaaksi, toimittajat saavat kommentoida politiikkaa aiempaa vapaammin, järjestöjen ja puolueiden toimintaa on vapautettu ja oppositiojohtajia on palannut maanpaosta.

ihmiset juhlivat
Ihmiset juhlivat Eritrean presidentin Isaias Afwerkin vierailua Etiopiassa heinäkuussa 2018. Eritrean presidentti tuli Etiopiaan ensimmäistä kertaa vuoden 1998 rajasodan jälkeen.EPA

Rajoitusten höllentäminen on kuitenkin johtanut siihen, että Etiopiassa on päässyt irti voimia, joita on vaikea hallita.

Eri etniset ryhmät vaativat nyt entistä äänekkäämmin lisää valtaa ja resursseja. Toisiin ryhmiin kohdistetaan vihapuhetta. Paikalliset yhteenotot eri puolilla maata ovat ajaneet arviolta kolme miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan.

Turvallisuusviranomaiset toimivat vanhaan malliin, koska rankaisemattomuuden kulttuuri on ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan yhä voimissaan.

Ennen uudistuksia esimerkiksi mielivaltaiset ja joukkopidätykset olivat Etiopian viranomaisten keinoja kukistaa mielenosoituksia ja hiljentää toisinajattelijoita. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta näitä vanhoja tapauksia ei ole juuri selvitetty, sanoo Amnestyn tutkija Fisseha Tekle.

– Näitä keinoja käytetään [edelleen], koska hallituksen uudistuksissa ei ollut mukana rikoksiin syyllistyneiden saattaminen vastuuseen.

Raitiotie ja kerrostaloja Addis Abeban keskustassa.
Addis Abeban keskustaa halkoo kiinalaisten rahoittama pikaraitiotie. Joona Pettersson

Myös lehdistönvapaudessa on tullut Amnestyn mukaan takapakkia, sillä etninen väkivalta on kuuma kysymys.

Toimittajien on ollut vaikea raportoida varsinkin Oromian osavaltion levottomuuksista. Lukuisia toimittajia on pidätetty, ja osa on edelleen telkien takana. Hallitus ei katso hyvällä kriittistä raportointia Oromian tapahtumista, koska oppositio on siellä niin vahva.

– Juuri nyt sanan- ja lehdistönvapaus ovat vaarassa, Tekle sanoo.

Vaaleja lykättiin koronan takia, tilanne voi kiristyä

Ainakin media voinee pelätä liikkumatilansa kaventumista entisestään, kun Etiopiassa mennään kohti parlamenttivaaleja.

Ensimmäiset vapaat vaalit piti järjestää elokuussa 2020. Niistä on tulossa ensimmäinen kerta, kun nobelistipääministeri Abiy joutuu aitoon testiin. Kaksi vuotta sitten häntä ei valittu vaaleilla, vaan hallituskoalitio nosti hänet pääministeriksi mielenosoitusten tyynnyttämiseksi.

Vaalit olisivat jo ilman koronavirustakin valtava logistinen ja tekninen haaste. Maaliskuun lopussa Etiopian keskusvaalilautakunta ilmoitti, että vaaleja lykätään koronan takia. Uutta päivämäärää ei ole kerrottu.

Nykyisen hallituksen kausi päättyy lokakuussa. Puolueet ovat erimielisiä siitä, miten tulisi toimia, jos vaaleja ei saada pidettyä.

Pohjoisen Tigrayn osavaltion valtapuolue on jo ilmoittanut aikovansa (siirryt toiseen palveluun) joka tapauksessa järjestää vaalit elokuussa. Se on kehottanut kaikkia "itsemääräämisoikeuteen uskovia" tekemään samoin.

Puolueet ovat käyttäneet hyväkseen etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä kerätäkseen kannatusta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pelkää, että vaalien lykkääminen kärjistää Etiopian tilannetta entisestään, jos etniset konfliktit johtavat yhä uusiin ihmisoikeusloukkauksiin.

– Vaalien alla väärinkäytökset voivat riistäytyä käsistä, ellei hallitus ryhdy välittömiin toimiin taatakseen, että turvallisuusjoukot noudattavat lakia ja pysyvät puolueettomina, järjestö sanoo.

Lue myös:

Amnestyn raportti: Ethiopia: "Beyond law enforcement": Human rights violations by Ethiopian security forces in Amhara and Oromia (siirryt toiseen palveluun)

Maailmalla ylistetään rauhannobelisti Abiy Ahmedia, mutta kotimaassa Etiopiassa kytee kapina – "Jos mikään ei muutu, tästä tulee vielä verilöyly"

Tuore rauhannobelisti Abiy Ahmed Ali on paljon vartija: jos Etiopia hajoaa, Afrikan sarvi suistuu kaaokseen – tapaa Niinistön ensi viikolla

Niinistö tapasi tuoreen rauhannobelistin ensimmäisellä virallisella vierailullaan Afrikkaan – "Euroopan unionin rooli ei ole täällä, mitä sen soisi olevan"