Seksiä harrastaneista yläkoululaisista viidesosa unohtaa ehkäisyn – Pohjois-Karjalassa ehkäisyä käytetään vähiten, aborttiluvut maan korkeimmat

Yhtenä syynä tähän on maksuttoman ehkäisyn puute, jota ei kaikista kunnista löydy.

Nuorten seksuaalisuus
nainen pitelee kondomia
Kuntien tarjoamassa seksuaalikasvatuksessa on eroja. THL:n mukaan etenkin nuorten saaman seksuaalikasvatuksen laatu vaihtelee.AOP

Suomalaisnuorten seksuaaliterveys on parantunut parissa vuosikymmenessä.

Esimerkiksi teiniraskaudet ja abortit ovat nyt huomattavasti harvinaisempia kuin 2000-luvun alussa.

Osa kunnista on kuitenkin jäämässä kehityksestä jälkeen. Viime vuosina epätasa-arvoa on lisännyt maksuton ehkäisy.

Suomessa noin 50 kuntaa ja kaupunkia tarjoaa nuorille ilmaisen ehkäisyn, yli 250 kunnasta se puuttuu.

Pohjois-Karjala erottuu tilastoissa

Seksuaaliterveys on monitahoinen käsite, joka huomioi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä tunteet.

Hyvä seksuaaliterveys tarkoittaa, että seksuaalisuus tuottaa nautintoa, eikä siihen sisälly terveydellistä vaaraa, syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa.

Pohjois-Karjala on yksi alueista, missä nuorten seksuaaliterveys on monella mittarilla muuta maata heikompi.

Maakunnassa tehdään esimerkiksi suhteessa eniten alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksiä.

Vuonna 2018 Pohjois-Karjalassa tehtiin noin 9 raskaudenkeskeytystä 1 000 nuorta naista kohti, kun koko maassa osuus oli noin 6.

Vähiten abortteja tehtiin Kainuussa, alle 4 keskeytystä 1 000 nuorta kohti. Kokonaisuudessaan alle 20-vuotiaiden abortteja tehtiin Suomessa 915.

Vuoteen 2000 verrattuna alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa yli 60 prosenttia.

Pohjois-Karjalassa muutos on ollut hitaampi, määrä on noin puolittunut vuosituhannen alusta – ja aivan viime vuosina abortit ovat pysyneet ennallaan tai jopa lisääntyneet muutamalla.

Yläkoululaiset unohtavat ehkäisyn useimmin

Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan ehkäisy näyttää unohtuvan etenkin yläkoululaisilta.

Kyselyn mukaan joka viides Pohjois-Karjalan 8.- ja 9.-luokkalaisista on ollut yhdynnässä. Heistä lähes neljäsosa kertoi, ettei käyttänyt ehkäisyä edellisellä yhdyntäkerralla.

Vain Ahvenanmaalla ehkäisyn oli laiminlyönyt yhtä moni nuori.

Yhteistä näille maakunnille on, että nuoret kertoivat kaipaavansa halvempia ehkäisymenetelmiä.

Tilastografiikka
Noin 17 prosenttia suomalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista ei käyttänyt ehkäisyä edellisellä yhdyntäkerralla. Pohjois-Karjalassa osuus oli huomattavasti suurempi lähes 24 prosenttia.Hilppa Hyrkäs / Yle

Ilmainen ehkäisy ei ratkaise kaikkea

Ongelma tunnistetaan Pohjois-Karjalan terveyspalveluista vastaavassa Siun sotessa.

Erikoislääkäri Ulla Korhonen toivoo, että maksuttomaan ehkäisyyn löytyisi rahoitus mahdollisimman pian.

Maakunnassa on kokeiltu ilmaisia kondomeja, mutta ne eivät riitä.

– Tutkimusten mukaan pitkäkestoiset ehkäisymenetelmät ovat paras vaihtoehto, kun tavoitteena on estää ei-toivottu raskaus, Korhonen kertoo.

Ilmainen ehkäisy ei yksistään riitä selittämään alueiden välisiä eroja.

Esimerkiksi Kainuussa ei ole ilmaista ehkäisyä, mutta silti ero esimerkiksi raskaudenkeskeytyksissä on selvä.

Eroa on vaikea selittää, sillä Pohjois-Karjalassa on tarjolla palveluja siinä missä naapurissakin.

Joensuussa lukiolaisten kanssa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina Surakka vakuuttaa, että koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat arkea.

– Vastaanotolla käydään säännöllisesti läpi seurustelua, ehkäisyä ja seksuaali-identiteettiin liittyviä asioita, Surakka sanoo.

Nuori tyttö nauraa
Henny Ahtiala arvioi, että seksuaalisuudesta on edelleen vaikea puhua.Ari Tauslahti/Yle

Seksuaalisuus on yhä tabu

17-vuotiaat Henny Ahtiala ja Mikael Kaltiainen uskovat, että pohjoiskarjalaisten nuorten muuta maata heikompi seksuaaliterveys johtuu siitä, ettei asioista puhuta riittävästi.

Lieksalaisnuoret muistavat saaneensa seksuaalikasvatusta seitsemännellä luokalla. Lisäksi aihetta on sivuttu terveystiedon tunneilla.

– Seksuaalisuudesta keskusteleminen ei ole vielä normaalia. Esimerkiksi kotona tulee juteltua tosi vähän, Ahtiala toteaa.

Kaltiainen epäilee, että seksuaalisuus on jossain määrin tabu. Terveydenhoitaja kysyy muutaman kysymyksen, mutta siihen se jää.

Palvelut eivät auta, jos nuoret eivät löydä niitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa Suomessa nuorten seksuaaliterveyden kehitystä.

Tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan seksuaalikasvatuksessa on eroja.

– Tärkeintä on, että nuoret saavat tietoa ja että tieto on helposti löydettävissä. Toinen seikka on, että seksuaalisuudesta puhutaan positiivisesti ja nuorten kokemukset otetaan aidosti huomioon, Klemetti summaa.

Myös palveluiden pitäisi olla nuorten itsensä hyväksymiä ja niihin pitäisi päästä ilman ajanvarausta ja ilman maksua.

Klemetti Reija, Tutkimuspäällikkö, THL
Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta korostaa palveluiden saavutettavuutta: esimerkiksi ehkäisyn pitäisi olla nuorille maksuton ja se pitäisi saada helposti.Sasha Silvala / YLE

Mallia kotoa

Terveydenhuollon näkökulmasta suurin haaste ovat peruskoulunsa päättäneet nuoret, jotka eivät ole lukiossa tai ammattikoulussa.

Reija Klemetin mukaan elämäntilanne vaikuttaa siihen, miten hyvin nuori huolehtii itsestään.

– Onko nuori parisuhteessa vai onko hänellä useita kumppaneita, entä onko nuorella opiskelupaikkaa tai työtä. Kaikki nämä vaikuttavat, Klemetti toteaa.

Mallia saadaan myös kotoa.

Esimerkiksi teiniraskaudet ovat yleisempiä niillä nuorilla, joiden oma äiti on saanut lapsen nuorena.

– Äiti on pärjännyt, joten minäkin voin pärjätä. Nämä nuoret ovat valmiimpia vanhemmaksi riippumatta siitä, onko raskaus suunniteltu vai ei, Klemetti pohtii.

Nuori poika katsoo kohti kameraa
Mikael Kaltiainen kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia panostamaan sosiaaliseen mediaan, sillä siellä nuoretkin ovat.Ari Tauslahti/Yle

Pohjois-Karjalassa apua kysytään nyt nuorilta

Siun sotessa neuvoa nuorten tavoittamiseen aiotaan kysyä seuraavaksi nuorilta itseltään.

– Tuntuu, että usein aikuiset jäävät pohtimaan asioita keskenään, mutta eihän me kukkahattutädit tätä ratkaista, erikoislääkäri Ulla Korhonen naurahtaa.

17-vuotiailla Henny Ahtialalla ja Mikael Kaltiaisella on heti tarjota pari vinkkiä: somea pitää hyödyntää enemmän, ja asiantuntijoihin pitää voida ottaa yhteyttä myös anonyymisti.

– Seksuaalisuudesta pitäisi puhua enemmän ja aiemmin, jotta se olisi normaalia. Ehkä jo alakoulussa, Ahtiala summaa.

Millaista seksuaalikasvatusta olet saanut ja miten nuorten seksuaalikasvatusta tulisi kehittää? Aiheesta voi keskustella kello 23 saakka.

Lue lisää:

Ali Tialalle, 21, seksuaalikasvatus oli genitaalien opettelua ja raskaudenehkäisyä – Vaikka abortit vähenevät, klamydiatartunnat eivät

Suomalaiset kertovat, miten vaikeaa seksuaalisuudesta puhuminen on: “Mummolassa lehmä vietiin astutettavaksi, tarkoitus oli antaa seksuaalikasvatusta”

Opaskirja vanhemmille tomuttaa ehkäisyyn ja ikävyyksiin keskittynyttä seksuaalikasvatusta: "Se on seikkailu ja tuhat ekaa kertaa"