1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poliisi

Poliisina Sauli Kuha on nähnyt, kuinka maailma on raaistunut: Ennen suurin uhka oli viinan ja puukon yhdistelmä, nyt vastassa on järjestäytynyt rikollisuus

Eläköityvä Oulun poliisipäällikkö on huomannut urallaan, että ihmisillä on herkkyys vihatekoihin.

Poliisipäällikkö Sauli Kuhalla on takana 43 vuotta poliisina. Sinä aikana Suomen turvallisuustilanne on muuttunut paljon. Kuva: Marko Väänänen / Yle

Yli satapäinen ihmisjoukko marssii uhmakkaana kohti alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikköä. Eletään marraskuun loppua vuonna 2015 silloisen pääministerin Juha Sipilän kotikunnassa Kempeleessä. Poliisi on paikalla turvaamassa tilannetta.

Mielenosoituksen taustalla oli aiemmin samalla viikolla tapahtunut alaikäisen tytön raiskaus, josta tuomittiin teon hetkellä alaikäinen turvapaikanhakija.

Oulun eläkkeelle jäävä poliisipäällikkö Sauli Kuha kertoo marssin olleen hänen 43-vuotisen poliisiuransa yllättävin hetki.

– Näimme, kuinka herkästi ihmiset lähtevät kuorossa vihaamaan vierasta ja tuntematonta. Ja kuinka herkästi vihapuhe saa myötäilijöitä.

Samalla Kuha kertoo oivaltaneensa vastauksen asiaan, jota hän on aina ihmetellyt: Miksi natsi-Saksassa saatiin valtaa opeilla, jotka historia hyvin tuntee?

– Ihmisellä on olemassa herkkyys vihatekoihin. Sen vuoksi vihapuheen tunnistaminen yhteiskunnassa on hyvin tärkeää.

Sauli Kuhan pitkän poliisiuran suurimmat asiat ovat tapahtuneet hänen viiden viimeisen työvuotensa aikana. Mutta historiankirjoihin jää myös aika, jolloin poliisipäällikkö Kuha jää eläkkeelle.

Kun raiskauksista tuli politiikkaa

Toisen yllätyksen poliisipäällikkö Kuha koki muutama vuosi myöhemmin. Pääministeri Sipilä, sisäministeri Kai Mykkänen ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila saapuivat Ouluun kriisikokoukseen selvittämään turvapaikanhakijoiden tekemiä seksuaalirikoksia.

Oli lauantai-ilta.

Vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa Oulua ravisutti seksuaalirikosvyyhti, josta Kuhan mukaan tuli poliittinen kysymys, sillä vaalit olivat lähestymässä.

Oulun kaupungille luvattiin välittömästi merkittävää rahallista tukea kriisin hoitamiseksi (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Oulu haki valtiovarainministeriöltä 2,3 miljoonan euron rahoitusta seksuaalirikosten ehkäisemiseksi.

Kuha kertoo miettineensä hiljaa mielessään, että kylläpä rahan saaminen näyttää toisinaan olevan helppoa.

Hän pitää Oululle luvattua summaa suurena, sillä samaan aikaan käytiin keskustelua poliisin resurssipulasta.

Kuha näkee, että seksuaalirikosvyyhdistä on jäänyt jälkeen myös paljon hyvää. Ihmisten sinisilmäisyys sosiaalisen median suhteen on vähentynyt. Vanhemmat tietävät, että lapsia ja nuoria täytyy ohjata ja valvoa.

– Tuntemattomien kanssa ei voi noin vaan alkaa seurustelemaan somessa ja vaihtamaan intiimejä asioita.

Tuntematon uhka voi olla tunnettua vaarallisempi

Ennen seksuaalirikosvyyhteä ja mielenosoitusta Oulu ja Kuha olivat kohdanneet vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn.

Kuha kuvailee tilannetta hallitsemattomaksi, sillä aluksi kukaan ei tiennyt, kuinka paljon Haaparannan ja Tornion välisen rajan yli tuli ihmisiä ja keitä he olivat.

Tornion järjestelykeskus helpotti ihmisten kirjaamista, mutta monella ei ollut mukanaan papereita, joista heidät olisi voinut tunnistaa.

– Ihmiset olivat niitä, joita he kertoivat olevansa.

Kuha sanoo, etteivät viranomaiset tiedä tänäkään päivänä, paljonko Suomessa on paperittomia. Sitä hän pitää turvallisuusriskinä, sillä esimerkiksi irakilaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon sotilaskoulutuksen saaneita henkilöitä.

Oulun keskustassa paperittomia ei kuitenkaan näy.

– Oulu on talvisin kylmä kaupunki, eikä täällä kauaa hengailla kaduilla.

Mutta terrori-iskun uhkaa Kuha pitää mahdollisena milloin tahansa missä tahansa.

– Siihen ei kuitenkaan tarvita isoa mustapartaista miestä, Kuha sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen koulusurmat ovat suomalaispoikien tekemiä.

– Syrjäytyminen aiheuttaa tuntematonta uhkaa. Sen vuoksi kaikista täytyy pitää huolta, etteivät ihmiset ajaudu ääritekoihin.

Koskenkorvasta ja puukosta järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Kun Kuha aloitteli poliisinuraansa nuorena miehenä, suurimman turvallisuusuhkan aiheutti Koskenkorvan ja puukon yhdistelmä.

– Kadulla partioidessa varustuksena olivat pellavapaita, suikka ja prässihousut. Pistooli oli Saabin hansikaskotelossa.

1970- ja -80 luvuilla töitä tehtiin vielä yksin. Nyt se ei tulisi kuuloonkaan.

Maailma on muuttunut ja se näkyy myös poliisin varustuksessa. Kenttätyössä suojavarustus täytyy olla päällä koko ajan, sillä esimerkiksi viranomaisia kohtaan tehdyt hyökkäykset ovat yleistyneet.

– Poliisin täytyy pystyä vastaamaan yllättäviin ja pahoihin väkivaltatilanteisiin.

Kuha kertoo, että törkeä väkivaltarikollisuus on raaistunut. Huumausainerikollisuuden parissa on järjestäytynyttä rikollisuutta, jolla ei välttämättä ole rajaa väkivallan käytössä ja jolla on myös aseita käytössään.

Myöskään poliisin toimitiloihin ei enää kävellä sisään noin vain. Turvallisuuden takaamiseksi monet poliisit työskentelevät lukkojen takana.

Korona toi hetkeksi poliisipäällikön unelman

Takana on kevät, jollaista ei ole koettu koskaan aikaisemmin. Koronarajoitusten vuoksi ravintolat eivät saaneet olla auki ja esimerkiksi katuväkivalta Oulussa loppui käytännössä kokonaan.

Poliiseja sen sijaan on ollut töissä aikaisempaa enemmän. Etätöiden vuoksi sairauslomia on ollut vähemmän ja koulutukset on siirretty myöhemmäksi. Nyt on ehditty selvittää rästiin jääneitä tutkintoja.

Sauli Kuha kirjoitti vuosien 2015-2017 välisenä aikana blogia, jossa otti kantaa poliisia koskeviin asioihin. Kaikki eivät pitäneet siitä. Kuva: Marko Väänänen / Yle

Kuhan mukaan tilanne on poliisipäällikön unelma, mutta samalla hän tietää, ettei se voi jatkua pitkään. Poliisit pitää saada koulutuksiin, ja ihmiset lähtevät ravintoloiden avauduttua kaduille.

Ilmassa on patoumaa, joka voi tietää poliisille entistäkin kiireisempää aikaa. Se ei kuitenkaan enää koske Kuhaa.

Kuuntele, mitä Sauli Kuha kertoo poliisintyöstä koronan aikana ja ajatuksistaan eläköitymisestä. Haastattelijana toimittaja Päivi Köngäs.