Yhteisvastuu, moraalikato, poikkeuksellisuus – näistä syistä suomalaiset mepit kannattavat ja vastustavat EU:n koronavelanottoa

Rahasto kasvattaisi yhteisvastuuta, mikä ei kelpaa kaikille europarlamentaarikoille.

Euroopan unioni
Ursula
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvattuna 19.5.Olivier Hoslet / EPA

Euroopan unionin valmistelema poikkeuksellinen elvystysrahasto kerää kehuja ja raivoisaa vastustusta suomalaisten meppien keskuudessa.

SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden mepit antavat tukensa EU:n yhteiselle elvytykselle. Keskustan Mauri Pekkarinen vastustaa suoran tuen jakamista ja tuomitsee yhteisvastuun lisäämisen.

Mepit kertoivat näkemyksiään Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä mediatilaisuudessa torstaina. Perussuomalaisten ja RKP:n mepit eivät osallistuneet tilaisuuteen.

Komissio esitti eilen keskiviikkona, että EU ottaisi markkinoilta 750 miljardin lainan. Siitä 500 miljardia jaettaisiin avustuksina jäsenmaille, loput lainattaisiin. Takaisinmaksu alkaisi vuonna 2028, ja maksuaikaa olisi vuoteen 2058.

Lue myös: Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Ylen tietojen mukaan Suomi hyötyisi suorista tuista 3,5 miljardia euroa. Laskennallisesti Suomen takaisinmaksuosuus olisi 8,5 miljardia lähes 40 vuoden laina-aikana. Osa siitä voitaisiin kuitata yhteisillä veroilla, joita EU-suunnittelee.

Näin neljä suomalaista meppiä eri puolueryhmistä näkee komission esityksen:

Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäisen mielestä EU-maiden taloudet ovat niin kytköksissä toisiinsa, että pelastuspaketinkin pitää olla yhteinen. Jarno Kuusinen / AOP

Pietikäinen: “Jos Euroopan talous pissii, taatusti ja vielä enemmän pissii Suomen talous”

Sirpa Pietikäinen (epp, kok.) ei moiti EU-komission esitystä, vaikka siinä onkin paljon asioita vähän vinksallaan.

– Itse kirjoittaisin ainakin 50 kohtaa eri tavalla, mutta kyse on siitä, löydetäänkö riittävä poliittinen yhteisymmärrys.

Lainan ja suoran tuen suhteestakin Pietikäinen voisi valittaa, mutta ei valita.

– Kun talo palaa, ei kannata hirveästi kiistellä sohvan paikasta olohuoneessa.

Komission suunnitelma yhteisestä velasta lisää yhteisvastuuta. Pietikäisen mielestä taloudellisesti samassa veneessä ollaan jo muutenkin, eikä unioni voi jättää toimimatta. Se, ettei tehtäisi mitään, olisi vielä riskaabelimpi vaihtoehto.

Komission paketissa on Pietikäisen mielestä tärkeää, että rahanjaossa on ehdot ja maat sitoutuvat edelleen huolehtimaan kestävästä taloudenpidosta. Mutta silti on katsottava kokonaisuutta: kriisi on poikkeuksellinen. Suomi ei pärjää, jos Euroopan maat eivät pärjää.

Pietikäisen mielestä on hyvä, jos osa lainan takaisinmaksusta hoituu aikanaan unionin yhteisillä veroilla. Sellaisia voisivat olla esimeriksi päästömaksut ja hiilitullit.

Heinäluoma: “Tämä ei tarkoita, että kirjoitetaan unionin periaatteet kokonaan uusiksi”

Eero Heinäluoma (s&d, sd.) korostaa velalla rakennettavan rahaston poikkeuksellisuutta. Koronakriisi on koskenut kaikkia EU-maita, eikä se liity joidenkin maiden valtiontalouden ongelmiin.

Heinäluoma ei kuitenkaan ole tyytyväinen komission ehdotukseen, jossa 500 miljardia jaettaisiin suorina tukina ja 250 miljardia lainoina. Heinäluoma haluaa vähemmän avustusta, enemmän lainaa.

– Silloin jäsenmaat sitoutuisivat toimiin paremmin.

Edelleenkään unionin ei pidä sortua siihen, että otettaisiin vastuuta toisten veloista, Heinäluoma sanoo.

Nils Torvalds, Eero Heinäluoma ja Elsi Katainen Pointti-tapahtuman keskustelussa.
Eero Heinäluoma kannattaa elvytysrahaston perustamista, kunhan siinä on enemmän lainoja ja vähemmän suoria tukia. Laura Hyyti / Yle

Elvytysrahastossa olisi käytettävissä iso rahamäärä saman tien, ja velka maksettaisiin takaisin pitkällä maksuajalla. Silloin valtioiden talouden pitäisi elvytyksen ansioista olla paremmassa kunnossa.

Heinäluomalle sopii hyvin, että unioni kerää omia varoja uusilla veroilla, jotka eivät ole jäsenmailta pois. Jos ne kohtelevat jäsenmaita epätasa-arvoisesti, paljon menettäville voisi maksaa korvausta.

Mauri Pekkarinen: “Tämä paketti ei missään mielessä voi kelvata, ei Suomelle eikä unionille”

Mauri Pekkarisen ( Renew Europe, kesk.) mielestä unionin pitää kyllä toimia yhdessä. Mutta ei näin. Kyllä ensisijainen vastuu pitää olla jäsenmaiden omissa käsissä, Pekkarinen vaatii.

Talouskriisivuosina heräsi pelko, että osa Etelä-Euroopan maista toimii holtittomasti eikä piittaa velan kasvusta. Pekkarinen ei halua lisää yhteisvastuuta.

– Miksi nyt tämän jälkeen ne, jotka ovat huonosti eläneet ennen, alkaisivat nyt elää paremmin ja oikein.

Lainoja hän on valmis harkitsemaan.

Pekkarinen vertaa Suomen laskennallista maksuosuutta (8,5 miljardia euroa) suoraan siihen, mitä Suomi mahdollisesti hyötyisi – Pekkarisen mielestä kovin vähän. Pekkarisen mielestä tämä rikkoo myös no bail out -periaatetta – siis sitä, että maiden on vastattava omista veloistaan.

– Moral hazard saa tässä uutta bensaa suoniin, Pekkarinen ennustaa.

Ville Niinistö ja Henna Virkkunen Pointti-tapahtuman keskustelussa.
Ville Niinistön mielestä unionin kannattaa kerätä omia varoja luomalla yhteisiä veroja. Laura Hyyti / Yle

Niinistö: “Tämä on järkevämpi tapa nousta kriisistä kun 10 vuotta sitten, jossa surkastuttiin yhdessä.”

Ville Niinistön (greens, vihr.) mielestä eurooppalaisten ja suomalaisten on lavennettava katsantoaan.

– Jos tämän näkee suppeasti – voidaan laskea nettomaksut ja mitä kustannuksia ratkaisusta tulee.

Tässä ei kuitenkaan Niinistöstä ole kyse siitä, vaan panostuksesta tulevaisuuteen. Korona on jumittanut investoinnit. Jos ne eivät lähde liikkeelle, talous on ongelmissa. Hänen mielestään yhteinen elvytys on järkevää ja vääjäämätöntä, jos sisämarkkinoiden halutaan toimivan hyvin.

Kyse on myös Euroopan tulevaisuudesta, oikeusvaltion ja demokratian puolustamisesta, Niinistö arvioi. Kokonaisuuden ajattelu käänsi Saksankin pään.

Yhteisistä veroista Niinistö nostaa esiin varsinkin muoviveron ja digiveron. Se pienentäisi painetta EU:n budjettimaksujen kasvattamisesta.

Vielä ei ole täysin selvää, kuinka paljon elvytysrahastoa varten on kirjoitettava uusia lakeja ja miltä osin se on nykyisten lakien piirissä. Niinistön mielestä EU-parlamentin on oltava mukana päättämässä rahan käytöstä.