Kiina puhuu “kylmästä sodasta” ja Trump uhkaa Kiinaa – Tutustu tästä 5 tulenarkaan tapaukseen, joissa suurvaltojen voimamittelön kiihtyminen näkyy Aasiassa

Kun koronaviruspandemia ja Donald Trumpin toiminta vievät muun maailman huomion, Kiina näyttää voimaansa lähialueillaan.

kylmä sota
Kiinalaistaustaiset filippiiniläiset osoittivat suosiota, kun Kiinan laivaston alus Chang Chun saapui vierailulle Davaon kaupungin satamaan Filippiineille huhtikuussa 2017
Kiinalaistaustaiset filippiiniläiset osoittivat suosiota, kun Kiinan laivaston alus Chang Chun saapui vierailulle Davaon kaupungin satamaan Filippiineille huhtikuussa 2017.Cerilo Ebrano/EPA

Hongkongissa mellakkapoliisin pippurikuulat ja kyynelkaasu ovat lentäneet tälläkin viikolla, kun Kiina sääti torstaina Hongkongin vapauksia rajusti rajoittavan turvallisuuslain.

Alueen demokratiaa puolustavien ihmisten mielestä se tarkoittaa vapaan Hongkongin loppua.

Samalla Kiinan sotavoimat ovat liikkuneet Taiwanin edustalla ja uhkailleet Malesian, Filippiinien ja Vietnamin aluksia.

Maailman huomion kiinnittyminen koronaviruspandemiaan onkin tarjonnut Kiinalle mahdollisuuden käyttää kovia otteita lähialueillaan.

– Kiina käyttää hyväkseen sallivampaa ympäristöä ja haastaa Yhdysvaltoja, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo.

Jäntin mukaan Kiina on huomannut, että esimerkiksi Euroopan unionin maat eivät varauksetta asetu tukemaan Yhdysvaltoja. Ne suhtautuvat Kiinaan eri tavoin.

Suurvaltojen voimamittelö Kiinan lähialueilla onkin kiihtynyt ja Yhdysvallat on asettunut näkyvästi tukemaan Kiinan naapureita.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi varoitti viime viikonloppuna, että Yhdysvallat ja Kiina ovat kylmän sodan partaalla.

Listasimme, mitä kaikkea Kiinan tavoittelemalla valtapiirillä on tapahtunut koronaepidemian aikaan.

1. Tapaus Paracel- ja Spratlysaaret: Kiina sanoo liittäneensä kiistellyt saaret maakuntaansa

Gif-animaatio Etelä-Kiinanmerellä sijaitsevista Paracel- ja Spratly-saarista.
Harri Vähäkangas / Yle

Kiina ilmoitti huhtikuussa, että se liitti kiistellyt Paracel- ja Spratlysaaret osaksi Kiinan Hainanin maakuntaa. Tämä on iso asia, koska merialueesta kiistelee kuusi maata: Kiinan lisäksi Taiwan, Vietnam, Malesia, Indonesia, Filippiinit ja Brunei.

Kiinan mukaan lähes koko meri kuuluu sille, mutta myös muut rantavaltiot pitävät osia alueista ominaan.

Tuhansien neliökilometrien alalle levittäytyvät Etelä-Kiinan meren saariryhmät ovat joukko atolleja ja riuttoja, joista osa vain pilkistää meren pinnan alta.

Merta halkoo maailman tärkeimpiin kauppareitteihin kuuluva väylä, ja sen alla arvioidaan olevan valtavat öljy- ja kaasuvarat.

Kiina on rakentanut atolleja tekosaariksi, jonne se on perustanut muun muassa lentotukikohtia ja tutka-asemia, joista käsin se voi valvoa merialuetta.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo, että Kiinalla ei ole saarilla juurikaan sotilasvoimaa. Sieltä valvotaan merta ja ilmatilaa, mutta tarvittaessa sinne voidaan nopeasti keskittää voimaa.

Yhdysvaltain alukset ovat halkoneet merta vapaan merenkulun nimissä. Kiina on valittanut useasti niiden tunkeutumisesta alueilleen.

Entä jos maat ajautuisivat konfliktiin tilanteen kiristyessä? Jäntin mukaan Yhdysvallat olisi rajoittamattomassa sodassa ylivoimainen.

– Yhdysvallat pystyy globaalisti keskittämään voimaa minne haluaa, hän sanoo.

Mutta Kiina on Jäntin mukaan riittävän vahva näyttämään, että Yhdysvaltain ei kannata haastaa sitä lähialueilla.

Kiina onkin vähentänyt asevoimistaan väkeä ja modernisoinut laivastoaan – eli korvannut määrää laadulla. Jäntti sanoo, että suurin uhka Kiinalle on merellä Yhdysvaltain lentotukialusosastot. Siksi Kiina on panostanut viime vuosina tehokkaisiin tutkasatelliitteihin ja ohjusjärjestelmiin, merelle ammuttaviin ballistisiin ohjuksiin.

– Ballistiset ohjukset ovat vakava uhka Yhdysvalloille. Kiina pystyy ulottamaan sotilastoimenpiteitä kauas oman alueensa ulkopuolelle.

Jäntti muistuttaa, että niin Kiinalla kuin Yhdysvalloilla on myös syitä olla ajautumatta konfliktiin. Uhkauksien johtamista todellisiin sotatoimiin on kuitenkin vaikea ennakoida erityisesti presidentti Donald Trumpin aikakaudella.

2. Tapaus Vietnam: Kiinan rannikkovartiosto upotti vietnamilaisen kalastajaveneen

Gif-animaatio Etelä-Kiinanmerellä sijaitsevista Paracel- ja Spratly-saarista.

Vietnam valitti huhtikuussa, että Kiinan rannikkovartioston alus upotti vietnamilaisen kalastaja-aluksen Paracel-saarten lähellä Etelä-Kiinan merellä. Kiinan mukaan alus oli tunkeutunut Kiinan vesille ja kolaroinut Kiinan aluksen kanssa. Kiina pelasti kahdeksan kalastajaa veneestä.

Vietnam on yksi äänekkäimmin Kiinaa vastustavista rantavaltioista. Kommunistinen Vietnam on lähentynyt Yhdysvaltoja ehkä juuri Etelä-Kiinan meren kriisin takia.

Kiina on häirinnyt myös Malesian öljynporausta huhtikuussa. Filippiinit taas valitti, että Kiinan laivaston alus tähtäsi Filippiinien laivaston alusta kiistellyllä Spratlysaarten alueella.

Etelä-Kiinan meren omistus on Kiinan puolustusstrategian ytimessä.

– Kiinan katse on selkeästi kääntynyt mantereelta merelle, globaaleihin yhteyksiin ja kauppareitteihin sekä oman suurvalta-aseman turvaamiseen ja kasvattamiseen. Se vaatii merellisten intressien suojaamista, sanoo Jaakko Jäntti Maapuolustuskorkeakoulusta.

3. Tapaus Hongkong: Viimeinen niitti vapaudelle?

Infokartta Hongkongista.

Hongkongissa tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltä Kiinan kiristynyttä otetta vastaan.

Kiinan kansankongressi sääti torstaina turvallisuuslain, joka kieltää vallankumouksellisen toiminnan, ulkomaiden vaikuttamisen ja terrorismin. Kiina on jo antanut ymmärtää, että lain avulla tukahdutetaan hongkongilaisten demokratiaa vaativia mielenosoituksia. Laki toisi Hongkongiin myös Kiinan turvallisuuskoneistoa.

Lisäksi Hongkongin Kiina-mielinen hallinto puuhaa lakia, joka kieltää Kiinan kansallislaulun pilkkaamisen jopa kolmen vuoden vankeuden uhalla. Hongkongissa jalkapallo-otteluissa yleisö huutaa usein buu-huutoja Kiinan kansallislaulun soidessa.

Kun Kiina hyväksyi turvallisuuslain, Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että Hongkong ei ole enää autonominen. Tämä on merkittävä toteamus.

Yhdysvallat voi ottaa Hongkongilta pois sen erityisaseman maiden välisessä kaupassa. Muutos rapauttaisi alueen asemaa kansainvälisenä rahoituskeskuksena, ja Hongkong voisi näivettyä tavalliseksi kiinalaiskaupungiksi.

Hongkongin viimeinen brittikuvernööri Chris Patten sanoi, että Kiina on pettänyt lupauksensa säilyttää “yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteen Hongkongissa.

Kun Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle vuonna 1997, Kiina lupasi säilyttää erityishallintoalueen laajan autonomian 50 vuoden ajan.

4. Tapaus Taiwan: Kiinan sotakoneet kurvailevat saaren lähellä

Gif-animaatio Kiinan ja Yhdysvaltojen toiminnasta Taiwanin alueella.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy Jared Kushner näyttäytyi hiljattain kasvoillaan maski, jossa luki Made in Taiwan.

Se on yksi esimerkki siitä, miten koronaviruspandemia on ollut Taiwanille diplomaattinen voitto. Samalla Taiwan on noussut näkyväksi osaksi suurvaltojen välistä mittelöä.

Jos Kiina ja Yhdysvallat ajautuvat kylmään sotaan, Taiwanista povataan sen päänäyttämöä. Merkkejä on jo ilmassa.

Viime kuukausina sekä Kiinan ilmavoimat että lentotukialus ovat kulkeneet Taiwanin läheisyydessä. Kiina suunnittelee isoa sotaharjoitusta elokuuks (siirryt toiseen palveluun)i Taiwanin liepeille. Se harjoittelisi Taiwanin hallussa olevien Dongsha-saarten valtausta.

Yhdysvaltain alukset ovat taas halkoneet Taiwaninsalmea vapaan merenkulun nimissä.

Kiina pitää Taiwania omana maakuntanaan, mutta Taiwan pitää itseään itsenäisenä. Maailma on ratkaissut suhtautumisensa monella tavalla.

Suomi noudattaa yhden Kiinan politiikkaa. SIlä ei ole diplomaattisia suhteita Taiwaniin. Suhteita Taiwaniin hoidetaan esimerkiksi kaupallisten edustustojen kautta.

Kiinan ärsyyntyminen on kasvanut koronapandemian hoidon aikana.

Kun Kiinaa on kovisteltu tiedon panttaamisesta ja kyvyttömyydestä tukahduttaa maailmalle levinnyt tauti, Taiwania on ihasteltu viruksen saamisesta kuriin nopeasti. Se on myös auttanut muuta maailmaa ja jakanut tietoa tartuntatilanteestaan avoimesti.

Taiwan on näyttäytynyt itsevarmana kansainvälisten kehujen loisteessa.

Yhdysvallat on näkyvästi ilmaissut tukeaan Taiwanille viime aikoina. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo onnitteli Taiwanin presidenttiä Tsai Ing-wenia toisesta presidenttikaudesta.

Tämä kaikki ärsyttää Kiinaa suuresti.

Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija muistuttaa, että Kiinan tavoitteena alueella on ennen kaikkea Taiwanin kysymyksen sekä Etelä-Kiinan meren tilanteen ratkaisu.

– Kiinan äärikansallisimpien tahojen kirjoituksissa arvioidaan jopa, että Taiwanin kysymys voisi olla ensimmäinen tulikaste, jossa Kiina voisi käyttää ainakin rajallisesti sotilasvoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo.

Jäntti muistuttaa, että Yhdysvallat ei tue virallisesti Taiwanin itsenäisyyttä. On kyseenalaista, kuinka pitkälle Yhdysvallat olisi todellisuudessa valmis menemään Taiwanin puolustamiseksi, jos syntyisi konfliktitilanne.

5. Tapaus Filippiinit: Yhdysvallat joutui poistumaan, Kiinan valta maassa kasvaa

Gif-animaatio Etelä-Kiinanmerellä sijaitsevista Yhdysvaltojen sotilastukikohdista.

Yhdysvaltain asemaa Etelä-Kiinan merellä heikentää Filippiinien siirtyminen Kiinan vaikutuspiiriin.

Presidentti Rodrigo Duterte sanoi helmikuussa irti sotilasyhteistyösopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Sopimus sääteli Yhdysvaltain joukkojen läsnäoloa sen entisessä siirtomaassa.

Filippiineillä oli vuosikymmenien ajan Yhdysvaltain suurin tukikohta ulkomailla. Se toimi muun muassa Yhdysvaltain joukkojen päätukikohtana Vietnamin ja Korean sodissa. Tukikohdat suljettiin jo 1990-luvun alussa, mutta joukkojen vierailu ja läsnäolo jatkuivat Duterten valtakauteen asti.

Vielä vuonna 2016 Yhdysvallat tuki Filippiinejä voimakkaasti sen aluekiistassa Kiinaa vastaan. YK:n välitystuomioistuin päätti tuolloin, että Etelä-Kiinan meren kiistellyt saaret kuuluvat Filippiineille. Kiina ei ole hyväksynyt tätä.

Presidentti Duterte teki täyskäännöksen ja luotsaa nyt Filippiinejä Kiinan kumppaniksi. Hän syyttää Yhdysvaltoja siirtomaa-ajan vääryyksistä. Kiina muun muassa rahoittaa nyt infrastruktuurin rakentamista Filippiineillä.

Filippiiniläinen turvallisuusasiantuntija kertoo, että täyskäännös kumppanuudessa huolestuttaa maan kansalaisia.

– Monella on skitsofreeninen olo. Kiina tuo meille hoitotarvikkeita pandemian avuksi, mutta emme ole sopineet vielä Etelä-Kiinan meren kiistaa, professori Chester Cabalza Filippiinien yliopistosta kuvaa.

Hän pohtii, mitä tapahtuisi, jos Kiina paljastuu vihamieliseksi, kun yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on purettu.

Filippiiniläiset tuntevat Yhdysvallat yhä läheiseksi. Mielipidetiedusteluissa luottamus Kiinaan on heikkoa ja Yhdysvaltoihin luotetaan enemmän.

– Kiina on kumppani, mutta ei liittolainen ainakaan vielä, Cabalza miettii.

Cabalzan mielestä olisi parasta, että Filippiinit voisi ylläpitää monenkeskisiä suhteita usean valtion kanssa.

The Diplomat - (siirryt toiseen palveluun)lehden mukaan Yhdysvallat pyrkii nyt presidentti Trumpin aikana saamaan alueen valtiot valitsemaan puolensa ja rakentamaan liittouma Kiinaa vastaan.

Cabalza arvioi, että Yhdysvaltain strategia Aasian ja Tyynenmeren alueella ei tule toimimaan. Kiina on jo ehtinyt rakentaa tukikohtansa alueelle ja sitä kautta se voi sinetöidä valtaansa alueella.

Kiinan naapurivaltiot ovat huolissaan tulevasta, Cabalza sanoo.

– Täällä on nyt valtatyhjiö. Emme tiedä, johtaako Kiina vai Yhdysvallat. Emme voi luottaa Yhdysvaltoihin, varsinkin kun se on vielä pandemian kourissa. On pelkoa, että Kiina tekee yllättäviä liikkeitä kuten Hongkongin ja Taiwanin suhteen on nähty. Ja me kaikki olemme laman kourissa, Cabalza miettii.

korjattu 02.06.2020 "Suurin osa maista kuten Suomi ovat tunnustaneet Taiwanin osaksi Kiinaa." on poistettu. Lisätty: "Suomi noudattaa yhden Kiinan politiikkaa. SIllä ei ole diplomaattisia suhteita Taiwaniin. "

Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 1. kesäkuuta kello 22 asti.

Tutustu myös:

Kiinalaiskenraalilta kova uhkaus: Voimme hyökätä Taiwaniin, jos muu ei auta estämään itsenäisyyttä

Ylen ulkomaantoimituksen Trump Aasiassa -peli vuodelta 2017:

Diili vai ydinsota? Ratko Trumpin suurimmat ongelmat Aasia-pelissä ja twiittaa saavutuksistasi!