"Sähkön siirtohinta nostetaan maksimiin, eikä kuntaomistaja joudu vihan kohteeksi", tylyttää konkari – sijoittajat kärkkyvät kuntien sähköomistuksia

Iso osa Suomessa toimivista sähköyhtiöistä on rahapulasta kärsivien kuntien omistuksesta. Sijoittajia kiinnostaa varmatuottoinen pitkäaikainen sijoitus.

Sähköntuotanto ja -jakelu
Sähköverkkoa parannetaan vauhdilla eri puolilla Suomea. viemällä kaapeli maan alle.
Maakaapelia vedettiin torstaina iltapäivällä Juvalla.Petri Vironen / Yle

Ulkomaiset ja kotimaiset sijoittajat kärkkyvät jälleen kuntien omistamia sähköyhtiöitä.

Sähköyhtiöiden osakkeiden myymiseen voi olla suuri houkutus rahapulan vaivaamissa kunnissa. Monelle kunnalle energiayhtiöt ovat tärkein omaisuuserä. Ostajien kiinnostus näkyy myös yhtiöistä maksetuissa hinnoissa.

Sähkön siirto, käytännössä verkko on Suomessa monopoli. Viranomaisten luoma valvontamalli turvaa omistajalle tasaisen, suhteellisen matalan, mutta varman tuoton kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

– Sähköyhtiöt ovat hyvässä kunnossa ja tekevät hyvää tulosta, joten ne kiinnostavat aina. Epävarmoina aikoina, kuten pandemiariskin takia, tällainen sijoitus kiinnostaa erityisesti suuria institutionaalisia sijoittajia, Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo.

Mitä enemmän investoit, sitä enemmän tienaat

Muutaman vuoden eläkkeellä ollut alan konkari Timo Pylvänen sanoo olevansa huolissaan tilanteessa, jossa sijoittajat kärkkyvät kuntien omistamia monopoleja hallintaansa. Sääntelystä huolimatta sähkön siirtohintoja voidaan korottaa reilusti ja hakea sitä kautta sijoitukselle kunnon tuotto.

Sähköyhtiöiden myynti on monissa kunnissa kiperä paikka, johon turvaudutaan vasta äärimmäisessä hädässä. Suursijoittajat ovat valmiita myös vähemmistöosuuteen.

–Tällöin ne vaativat tiukat osakassopimukset, joiden turvin siirtohinnat nostetaan maksimiin. Myös kunnat pääsevät siinä siivellä hyötymään suuremmista osingoista, eikä niiden tarvitse ottaa kuntalaisten ahdistusta ja vihaa omaan niskaansa, Timo Pylvänen kuvailee.

Sähkön toimitusvarmuutta säätelevä laki vaatii investoimaan säävarmaan verkkoon, käytännössä maakaapelointiin.

–Verkon hinnoittelua säätelevä valvontamalli taas suosii investoimista verkkoihin. Mitä enemmän vedät maakaapelia sen paremman tuoton saat eli sitä enemmän voit korottaa hintoja, Timo Pylvänen sanoo.

Pylvänen kritisoi edelleen myös eduskunnan Tapani-myrskyn jälkeen säätämää sähkömarkkinalakia, joka vaatii verkkoyhtiöiltä miljardien investointeja etenkin haja-asutusalueella.

– Pelkään, että tyhjenevälle maaseudulle rakennetaan huippulaatuinen maakaapeliverkko, josta näkyy vain muuntajia siellä täällä. En usko, että alueen elinvoimaisuus paranee, mutta rahat kyllä lähtee.

Caruna ja Elenia ovat tuoreessa muistissa

Savon Voiman toimitusjohtajana viimeksi toiminut Timo Pylvänen näkee nykytilanteessa samoja merkkejä kuin 1990-luvun puolivälissä, jolloin sähkömarkkinat vapautuivat.

Tuolloin valtioenemmistöiset Fortum ja Vattenfall hankkivat pienempiä yhtiöitä omistukseensa.

2010-luvun alussa Fortum ja Vattenfall myivät sähköverkot edelleen pääomasijoittajien hallitsemille Elenialle ja Carunalle. Ne muistetaan edelleen roimista siirtohintojen korotuksilla, jotka saivat kansan lähes barrikaadeille. Viranomaiset asettivat sittemmin kertakorotuksille katon.

– Nykyisessä taloustilanteessa sähköverkot, kuten vesilaitoksetkin, ovat taas erittäin houkuttelevia sijoituskohteita esimerkiksi ulkomaisille eläkerahastoille, sanoo Timo Pylvänen.

Pylvänen näki edellisen sähköyhtiöiden ympärillä käydyn myllerryksen aitiopaikalta. Hän on toiminut myös Kainuun Energian ja Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtajana.

Pylvänen vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa tapahtumat ovat noudattaneet aika pitkälle samaa kaavaa.

– Kahdessa asiassa Ruotsi toimii viisaammin. Se ei antanut Vattenfallin myydä sähköverkkoa ulkomaisille sijoittajille toisin kuin Suomi salli Fortumin myydä. Lisäksi se ei säätänyt samantyyppistä lakia toimitusvarmuudesta kuin Suomessa. Siellä vikoja on kuitenkin vähemmän.

Laki vaatii, että vuoden 2036 jälkeen sähkökatkot eivät saa taajamassa kestää kuutta ja maaseudulla 36 tuntia pidempään. Velvoite on ajanut verkkoyhtiöt miljardien euroa investointeihin, joissa sähköjohtoja siirretään pitkälti pylväistä maan alle.

"Yhteiskunnan perusinfra pitäisi olla omissa käsissä"

Suomessa on tehty muutamia isoja sähkö- ja kaukolämpöyhtiöihin liittyviä kauppoja melko hiljattain. Kainuussa Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myivät kolmanneksen Loiste Oy:stä kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien muodostamalle yhteenliittymälle.

Kajaani ja Sotkamo saivat kaupassa kolmanneksen osuudesta 200 miljoonaa euroa. Ne olivat maksaneet saman verran koko yhtiöstä saksalaiselle E.ON:lle. Saksalaisyhtiö vetäytyi tuolloin Suomesta. Arvo kolminkertaistui kuudessa vuodessa.

Timo Pylvänen pitää sähköverkkoja niin tärkeänä perusinfrana, että niiden omistus pitäisi pitää kotimaisissa käsissä mahdollisimman pitkälle.

– Näin eläkeläisaitiosta sanoisin, että ei tähän ulkomaisia eläkevaroja tarvita. Suomessakin niitä on ymmärtääkseni 200 miljardia. Meidän omien eläkeyhtiöiden ja kuntien pitäisi muodostaa konsortioita, jotka ostaisivat kaikki kaupan tulevat sähköyhtiöt. Toki hinnat voisivat nousta siinäkin tapauksessa, mutta voitot jäisivät hyödyttämään suomalaisia.

Pylvänen ottaa esimerkin Itä- ja Kaakkois-Suomesta, jossa on 12 pääosin kuntien omistamaa energiayhtiötä. Niillä on yli 100 000 johtokilometriä ja yli 600 000 asiakasta.

– Ne yhdistämällä säästettäisiin jopa 20 miljoonaa euroa päällekkäisiä kustannuksia. Mutta voi olla, ettei tämä onnistu. Mennään vanhoilla rakenteilla kuten kuntarakenteessa tai sote-asioissakin, Pylvänen summaa.

Kauppahinnat moninkertaistuneet

Sähköyhtiöiden omistus on noussut kevään aikana esille myös Etelä-Savossa, jossa Mikkeli pohtii, mitä tehdä mittaville, satojen miljoonien eurojen sähköosakkeilleen.

Mikkeli omistaa kaupunkialueella toimivan Etelä-Savon Energian kokonaan ja on maakunnallisen Suur-Savon Sähkön suurin omistaja reilun 10 prosentin osuudella.

Etelä-Savon alueen verkkoyhtiössä, Järvi-Suomen Energiassa on kuultu vuosien varrella useaan otteeseen ostajien kuiskuttelut.

– Oletan, että nämä tietyt sijoittajatahot ovat lähestyneet jokaista energiayhtiön omistajatahoa. Ja mahdollisiin myyjiin he pitävät aktiivisesti yhteyttä, Juvan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen (kesk) kertoo.

Hänninen oli pitkään Suur-Savon Sähkön hallituksen puheenjohtaja. Nykyisin mies luotsaa konsernin verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian hallitusta.

– Verkko eli monopolihan sijoittajia ensi sijassa kiinnostaa ja eniten vielä sellainen, jolla on näköpiirissä investointeja. Ne mahdollistavat siirtohintojen korottamisen, Hänninen kertoo.

Jaakko Hännisen mukaan kauppahinnat ovat välillä jopa hämmästyttävän korkealla.

– Kun yrityskaupoissa yleinen käytäntö on ollut viisi kertaa käyttökate, niin viime aikoina on maksettu jopa 25 kertaa käyttökate.

Kainuun lisäksi kauppoja on tehty myös Joensuussa, jossa Fortum myi kaupungin kaukölämpöliiketoiminnan pohjoissavolaiselle Savon Voimalle. Myös Riihimäki myi puolet kaukolämpötoiminnastaan sijoittajille.