Pihka on ikivanha parannuskeino, mutta nyt on alettu herätä sen kaupalliseen hyödyntämiseen – pihkan valutusmäärät haluttaisiin kymmenkertaistaa

Eteläpohjalaismetsässä tutkitaan kesällä, miten pihka saataisiin parhaiten talteen.

kuusi (mäntykasvit)
Marko Ämmälä tutkii kuusta, johon on tehty kalanruotokuvio ja viiltoja pihkan valuttamista varten.
Vanhan tekniikan mukaisesti kuusten pintaan on kaiverrettu kalanruotokuvio ja viiltoja, joiden avulla pihkan valumaa saadaan ylläpidettyä.

Pihkaa on käytetty haavojen hoidossa vuosisatoja.

Sitä ja sen ominaisuuksia on tutkittu pitkään Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, jossa uskotaan, että pihkatuotteet kiinnostavat ja markkinat ovat kasvussa.

– Pihkan antimikrobinen vaikutus poistaa tulehdusta ja korvaa lääkehoitoja. Kiinnostus sen tutkimiseen lähti kansanperinnetietoudesta ja nyt tukena on myös useita tehtyjä tutkimustuloksia pihkan vaikutuksista, sanoo Helsingin yliopiston luonnontuotannon koordinoija Juha Rutanen.

Juha Rutasen mukaan esimerkiksi kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut luonnollisesta raaka-aineesta.

– Hoitoammattilaistenkin piirissä kiinnostus pihkatuotteita kohtaan on lisääntynyt. Myös erilaisten hyvinvointituotteiden, kuten saippuoiden, voiteiden ja shamppoiden ja markkinointi on kasvussa, Rutanen sanoo.

Koealalta 20 kiloa pihkaa

Lapuan Hellanmaassa Etelä-Pohjanmaalla kerätään tänä kesänä kuusista aktiivista eli juoksevaa pihkaa.

Hankkeessa ovat mukana Ruralian lisäksi Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus. Keräämiskokeilua rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Koealueella puihin on tehty pintaviillot, asennettu valutusputki niiden alle – ja näin pihka valuu keräyspusseihin.

Kaikkiaan koealalta on tarkoitus saada kerätyksi noin 20 kiloa pihkaa. Samalla nähdään, kuinka nopeasti pihkaa saadaan kerättyä ja voidaanko keräämistä kehittää, koska osa pihkasta valuu maahan.

– Pihkaa kerätään perinteisellä, satoja vuosia vanhalla tekniikalla. Puun pintaan tehdään kalaruotokuvio ja viiltoja, että saadaan pidettyä valumaa yllä, kertoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Marko Ämmälä.

Tavoite on kartoittaa, miten nopeasti ja tarkasti pihka saadaan valumaan kuusista ja voidaanko keräystekniikkaa kehittää. Lisäksi tutkitaan, valuuko Lapualla pihkaa kuusista pidemmän kasvukauden takia enemmän kuin esimerkiksi Lapissa.

Pihkaa valutetaan kesän kestävässä hankkeessa Lapualla.
Lapualaisella koealalla pihkaa kerätään perinteisellä tekniikalla, jossa puun pintaan tehdään kalaruotokuvio ja viiltoja, että saadaan pidettyä valumaa yllä.Antti Kettumäki / Yle

Maanomistajan luvalla

Pihkan keräämisen kannalta parhaita ovat mahdollisimman suuret ja vielä elinvoimaiset kuuset.

Nyt valitun alueen metsä on tulossa päätehakkuuseen eli se kaadetaan tulevana talvena.

– Metsänomistajat saavat pihkasta lisätuloja ihan mukavasti ennen hakkuuta. Hinta on noin 50 euroa kilolta. Aina kannattaa ennen keräämistä kuitenkin etsiä pihkalle ostaja, Ämmälä sanoo.

Pihkaa saadaan kerättyä toukokuun alusta syyskuun ensimmäisiin pakkasiin saakka. Valolla ja lämmöllä on merkittävä vaikutus valuntaan.

Vaikka pintaviiltoja tehdään, kuusi ei periaatteessa kuole, mutta väärin tehtynä se on mahdollista. Lahoriski saattaa kuitenkin kasvaa.

– Kannattaa pitää mielessä, että alue tulisi päätehakkuuseen 2-3 vuoden aikana. Näin puusta saadaan vielä mahdollisimman hyvä hinta.

Marko Ämmälä korostaa, ettei pihkan kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

– Se kuuluu samaan kastiin kuin kuusenkerkän tai koivumahlankin kerääminen. Aina pitää olla maanomistajan lupa.

Keräysmäärät vähäiset - kysyntää on

Pihka-raaka-aineen hankinta on vielä vähäistä, mutta lisääntyy koko ajan. Jatkossa pitäisi löytää lisää metsänomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita sen myynnistä.

– Myös pihkan valuttajia pitäisi löytää. He tarttuisivat tuotantoon osaltaan niin, että saataisiin laadukasta pihkaa riittävä määrä, Juha Rutanen sanoo.

Nyt pihkaa jalostavissa yrityksissä on Rutasen mukaa jo huolta raaka-aineen saatavuudesta.

– Jos markkinat avautuvat nopeasti ja kasvavat isoiksi, tuleeko heille ongelmia kaupan toteuttamisessa, Rutanen pohtii.

Suomessa valutetaan nyt vain muutama tuhat kiloa vuodessa. Tavoitteena olisi kerätä ainakin kymmenkertainen määrä.

Metsäkeskuksen Marko Ämmälä ja Fiini Naturallyn yrittäjät Essi Rintamäki ja Heidi Sivula tarkkailevat pihkan valuttamista Lapualla.
Marko Ämmälä ja Fiini Naturally -yrittäjät Essi Rintamäki ja Heidi Sivula odottavat, että lapualaismetsästä saadaan parikymmentä kiloa pihkaa kesän aikana. Antti Kettumäki / Yle

Lähipihkalle olisi kysyntää

Fiini Naturally on luonnonkosmetiikkaan erikoistunut yritys Isossakyrössä. Myös he ovat kiinnostuneita kuusen pihkasta se ominaisuuksien takia.

– Pihkahan on jo kauan sitten käytetty luonnontuote sen antibakteeristen ominaisuuksien takia, kehaisee yrittäjä Essi Rintamäki.

Rintamäen kollega Heidi Sivula on jo pidempään valmistanut pihkasta voidetta.

– Se on tehokas haavojen, naarmujen ja palovammojen rauhoittamisessa. Kosmetiikkatuotteissa ei näitä voi kuitenkaan mainostaa, mutta samalla lailla pihkavoidetta käytetään kuin ennen vanhaan.

Yrittäjiä harmittaa se, että pihkaa on todella vähän saatavilla. Mieluiten he käyttäisivät lähellä kerättyä raaka-ainetta. Voide valmistetaan uuttamalla pihka öljyyn ja siivilöidään epäpuhtaudet pois.

– Nyt on valmistettu passiivisesta raaka-aineesta eli kuivana kerätystä pihkasta. Siinä on tosi paljon roskia mukana ja se vaatii paljon enemmän käsityötä kuin aktiivinen eli tuore, valuva pihka, Sivula sanoo.

Yrittäjillä on mielessä jo uusia pihkatuotteita, jos raaka-ainetta saataisiin tarjolle.

– Jos saataisiin enemmän hankittua, niin eläimille suunnattu suihkutettava pihkaöljy olisi seuraava tuote. Se helpottaisi haavojen hoitoa sellaisissa paikoissa, joihin on sormin hankala päästä.

Lue seuraavaksi: Puun käyttö on murroksessa – tutkijat miettivät nyt, mitä keksitään seuraavaksi puusta syntyneiden syöpälääkkeiden jälkeen