EU:n elvytysrahastosta kertyisi jokaiselle suomalaiselle 2 200 euroa vastuita – yhteissumma on hävittäjäkaupan luokkaa

Lainalla on 30 vuoden maksuaika ja vahva vakuus

Euroopan unioni
Kuvassa on hälytysajoneuvon ikkuna, josta kurkistaa pelastaja.
EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta elpymisrahasto on vain viisi prosenttia. Ranskalainen palomies käytti hengityssuojainta Pariisissa toukokuun alussa.Martin Bureau / AFP

EU-komission esittämä 750 miljardin euron elvytysrahasto kuulostaa pakahduttavan suurelta.

Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 240 miljardia euroa eli noin kolmasosa EU:n elpymisrahaston koosta.

Koronaelvytykseen käytetään kuitenkin maailmassa nyt niin hillittömiä summia, että EU-pakettikin kalpenee.

EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta elpymisrahasto on vain viisi prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvaltain finanssipoliittinen elvytys on 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Saksa tukee yrityksiä huimalla 1 200 miljardin euron tukipaketilla. Ranska auttaa autoteollisuutta kahdeksan miljardin euron arvoisella tukipaketilla.

Tosin kansallisista elvytysruiskeista ylivoimainen osa on takauksia, kun taas EU aikoo antaa suurelta osin suoria tukia.

EU:n elpymisrahasto ja EU-maiden bkt:t
Samuli Huttunen / Yle

Suomen vastuut hävittäjäkaupan mittaluokkaa

Elpymisrahastosta 500 miljardia euroa aiotaan jakaa avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.

EU-komissio ottaa jäsenmaiden nimissä elvytykseen rahoitusmarkkinoilta lainaa 750 miljardia euroa. Vakuutena on EU:n budjetti.

Suomen vastuut summasta ovat yli 12 miljardia euroa. Suomalaista kohti laskettuna summa olisi näin 2 200 euroa.

Osa summasta on kuitenkin takauksia. 250 miljardin euron lainat saajamaat maksavat todennäköisesti pois, jolloin takausvastuu ei toteudu.

Suomen osuus avustuksina annettavien tukien – joita on yhteensä siis 500 miljardia euroa – lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä

Suomen osuus lasketaan samassa suhteessa kuin Suomi maksaa jäsenmaksua EU-budjettiin. Suomen maksuosuus on 1,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Kuvassa hengityssuojainta käyttävä nainen katsoo Rodinin Ajattelija-patsasta Berliinissä.
Elpymisrahastosta 500 miljardia euroa aiotaan jakaa avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina. Hengityssuojaa käyttänyt nainen tarkasteli Rodinin Ajattelija-patsasta Berliinissä 12. toukokuuta, kun museot avasivat uudelleen ovensa.John Macdougall / AFP

Mittaluokkaa voi verrata Suomen suurimpaan julkiseen hankintaan hävittäjäkauppoihin, joihin on varattu 10 miljardia euroa.

EU-lainaa aletaan kuitenkin lyhentää vasta vuonna 2028 alkaen ja maksuaikaa on aina vuoteen 2058 asti. Korkomenot ovat luottokelpoisuudeltaan erinomaisella EU:lla pienet.

EU-laina saattaa myös olla kuten valtion laina, jota järjestellään uudelleen eikä välttämättä makseta kokonaan pois.

Muut maat joutuvat maksajiksi vain, jos jokin maa jättää vastuunsa hoitamatta. Tähän mennessä niin ei ole käynyt.

Suomi saisi 3,5 miljardia avustuksia

Komission ekonomistit ovat laskeneet kuinka kovasti koronakriisi on koetellut jäsenmaita. Sen perusteella on laskettu alustavasti kuinka paljon kukin maa 750 miljardin euron paketista saa.

Italia ja Espanja ovat tuensaajien kärjessä. Esimerkiksi Italia olisi saamassa liki 82 miljardia euroa avustusta ja 90 miljardia euroa lainaa.

Suomi on saamassa 3,5 miljardia euroa avustuksia. Lainaa Suomelle ei ole laskettu.

Tämän perusteella Suomen nettomaksuosuus olisi noin prosentti 750 miljardista eli 7,5 miljardia

Suomi siis maksaa 1, 7 prosenttia ja saa takaisin 0,7 prosenttia. Luvut kertovat tässä vaiheessa vasta suuruusluokasta.

Yhteisvelka ja ilmainen apu nostattavat kiistoja

EU:n elvytyspaketista on noussut suuri meteli varsinkin siksi, että komissio ottaa jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa.

Esimerkiksi eurobondeja on EU:ssa vastustettu henkeen ja vereen vuosikaudet. Ne olisivat euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjalainoja. Nyt yhteisvastuullisuus tuli toista kautta, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel taipui Ranskan presidentin Emmanuel Macronin rahastoehdotukseen.

Lisäksi rahaa jaetaan avustuksina, eikä rahoitus edellytä jäsenmaalta samanlaista hevoskuuria kuin eurokriisin yhteydessä.

Tuolloin esimerkiksi Kreikka joutui sitoutumaan tiukkaan säästöohjelmaan.

Myös eurokriisin yhteydessä maat ottivat yhteistä velkaa, mutta summa oli elvytysrahastoon verrattuna pieni ja hukkui muuhun huoleen euroalueen selviytymisestä.

Ilmaisen rahan pelätään myös kannustavan maita lepsuun taloudenhoitoon.

Tummanpuhuvassa kuvassa nainen pyöräilee Pariisissa.
EU:n elvytyspaketista on noussut suuri meteli varsinkin siksi, että komissio ottaa jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa. Nainen käytti hengityssuojaa pyöräillessään Pariisissa toukokuun puolivälissä.Martin Bureau / AFP

Elvytyspaketin yhteydessä on myös herätelty huolta, että tukiraha valuu saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, joilla on tiettävästi saatavia Italiasta.

Eurokriisin aikaan Saksa ja Ranska olisivat todennäköisesti joutuneet pelastamaan pankkejaan, jollei Kreikka olisi saanut hätäapua.

Elvytysrahastosta voi nytkin päätyä välillisesti apua pankeille. Avustus pienentää todennäköisuutta, että Italian valtiolainoja jouduttaisiin kirjaamaan alas pankkien taseissa sijoituksina.

Elvytyksen kokonaisuudessa tätä ei nähdä merkittävänä haittana tai kilpailun vääristäjänä.

Suoraan pankkien tukemiseen rahaa ei voi käyttää.