1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU:n elvytysrahastosta kertyisi jokaiselle suomalaiselle 2 400 euroa vastuita – yhteissumma on hävittäjäkaupan luokkaa

Lainalla on 30 vuoden maksuaika ja vahva vakuus

EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta elpymisrahasto on vain viisi prosenttia. Ranskalainen palomies käytti hengityssuojainta Pariisissa toukokuun alussa. Kuva: Martin Bureau / AFP

EU-komission esittämä 750 miljardin euron elvytysrahasto kuulostaa pakahduttavan suurelta.

Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 240 miljardia euroa eli noin kolmasosa EU:n elpymisrahaston koosta.

Koronaelvytykseen käytetään kuitenkin maailmassa nyt niin hillittömiä summia, että EU-pakettikin kalpenee.

EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta elpymisrahasto on vain viisi prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvaltain finanssipoliittinen elvytys on 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Saksa tukee yrityksiä huimalla 1 200 miljardin euron tukipaketilla. Ranska auttaa autoteollisuutta kahdeksan miljardin euron arvoisella tukipaketilla.

Tosin kansallisista elvytysruiskeista suuri osa on takauksia, kun taas EU jakaa myös suoria tukia.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Suomen vastuut hävittäjäkaupan mittaluokkaa

Elpymisrahastosta 390 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina.

Suomi on saamassa 3,2 miljardia euroa avustuksia.

Tuensaajien kärjessä ovat Italia ja Espanja. Esimerkiksi Italia on saamassa yli 65 miljardia euroa avustusta ja Espanja liki 60 miljardia euroa.

EU-komissio ottaa jäsenmaiden nimissä elvytykseen rahoitusmarkkinoilta lainaa 750 miljardia euroa. Vakuutena on EU:n budjetti.

Suomen vastuut summasta ovat noin 13 miljardia euroa. Suomalaista kohti laskettuna summa olisi näin 2 400 euroa.

Osa summasta on kuitenkin takauksia. 360 miljardin euron lainat saajamaat maksavat todennäköisesti pois, jolloin takausvastuu ei toteudu.

Suomen osuus avustuksina annettavien tukien – joita on yhteensä siis 390 miljardia euroa – lainanlyhennyksistä olisi noin 6,6 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä. Rahat kerätään korotettuina jäsenmaksuina.

Suomen osuus lasketaan samassa suhteessa kuin Suomi maksaa jäsenmaksua EU-budjettiin. Suomen maksuosuus on 1,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Elpymisrahastosta 500 miljardia euroa aiotaan jakaa avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina. Hengityssuojaa käyttänyt nainen tarkasteli Rodinin Ajattelija-patsasta Berliinissä 12. toukokuuta, kun museot avasivat uudelleen ovensa. Kuva: John Macdougall / AFP

Mittaluokkaa voi verrata Suomen suurimpaan julkiseen hankintaan hävittäjäkauppoihin, joihin on varattu 10 miljardia euroa.

EU-lainaa aletaan kuitenkin lyhentää vasta vuonna 2028 alkaen ja maksuaikaa on aina vuoteen 2058 asti. Korkomenot ovat luottokelpoisuudeltaan erinomaisella EU:lla pienet.

EU-laina saattaa myös olla kuten valtion laina, jota järjestellään uudelleen eikä välttämättä makseta kokonaan pois.

Muut maat joutuvat maksajiksi vain, jos jokin maa jättää vastuunsa hoitamatta. Tähän mennessä niin ei ole käynyt.

Suomi ajoi vastuisiin rajauksen

Suomi ajoi sopimukseen rajoituksen siihen, minkä verran maa voi joutua vastaamaan muiden maksamatta jääneistä maksuista.

Suomen enimmäisvastuu muiden laiminlyönneistä voi olla vuositasolla enintään noin 2,8 miljardia euroa. Aikaisemmin ylärajaa ei ollut.

Yläraja oli erityisesti vaatinut eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Rajoituksesta sopiminen ei ollut neuvottelulähteiden mukaan helppoa. Toissijaisen takaajan joutuminen koko velasta vastuuseen on teoreettinen mahdollisuus ja maksut saadaan yleensä perittyä jälkikäteen. Rajoitus saattaa kuitenkin siirtyä muihin mahdollisiin tulevaisuudessa neuvoteltaviin paketteihin.

Kunkin maan maksujen yläraja saadaan, kun bruttokansantulosta laskettu maksuosuus kerrotaan kahdella.

Yhteisvelka ja ilmaiset avustukset epäilyttävät

EU:n elvytyspaketista nousi suuri meteli varsinkin siksi, että komissio ottaa jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa.

Esimerkiksi eurobondeja on EU:ssa vastustettu henkeen ja vereen vuosikaudet. Ne olisivat euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjalainoja. Nyt yhteisvastuullisuus tuli toista kautta, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel taipui Ranskan presidentin Emmanuel Macronin rahastoehdotukseen.

Monia epäilyttää myös se, että rahaa jaetaan nyt paljon myös avustuksina, eikä rahoitus edellytä jäsenmaalta samanlaista hevoskuuria kuin eurokriisin yhteydessä.

Tuolloin esimerkiksi Kreikka joutui sitoutumaan tiukkaan säästöohjelmaan.

Myös eurokriisin yhteydessä maat ottivat yhteistä velkaa, mutta summa oli elvytysrahastoon verrattuna pieni ja hukkui muuhun huoleen euroalueen selviytymisestä.

Ilmaisen rahan pelätään myös kannustavan maita lepsuun taloudenhoitoon.

EU:n elvytyspaketista on noussut suuri meteli varsinkin siksi, että komissio ottaa jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa. Nainen käytti hengityssuojaa pyöräillessään Pariisissa toukokuun puolivälissä. Kuva: Martin Bureau / AFP

Elvytyspaketin yhteydessä on myös herätelty huolta, että tukiraha valuu saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, joilla on tiettävästi saatavia Italiasta.

Eurokriisin aikaan Saksa ja Ranska olisivat todennäköisesti joutuneet pelastamaan pankkejaan, jollei Kreikka olisi saanut hätäapua.

Elvytysrahastosta voi nytkin päätyä välillisesti apua pankeille. Avustus pienentää todennäköisuutta, että Italian valtiolainoja jouduttaisiin kirjaamaan alas pankkien taseissa sijoituksina.

Elvytyksen kokonaisuudessa tätä ei nähdä merkittävänä haittana tai kilpailun vääristäjänä.

Suoraan pankkien tukemiseen rahaa ei voi käyttää.

Juttua on päivitetty kauttaaltaan ja lukuja tuoreutettu 21.7. sen jälkeen kun EU-maat saavuttivat sovun rahoituspaketista. Juttu on julkaistu alun perin 28.5.