Koulukevät välttyi pelätyltä katastrofilta – kouluista ei tullut "viruslinkoja"

Monet epäilivät koulujen avaamista vielä ennen kesälomia, mutta kokemukset yllättivät positiivisesti.

perusopetus
oppilaat palauttavat kirjojaan
Lähiopetus jatkui Pasilan peruskoulussa 14. toukokuuta. Opetushallituksessa kuntien selviämistä kevään lähiopetusjaksosta on seurattu tarkasti.Silja Viitala / Yle

Peruskoulujen palaaminen lähiopetukseen toukokuun puolivälissä jakoi mielipiteitä.

Pelkoa herätti ajatus siitä, että kouluista voisi tulla "viruslinkoja". Toisaalta moni mietti, onko lähiopetukseen palaamisella opetuksen kannalta hyötyä, ja selviydytäänkö kouluissa mittavista järjestelyistä, joita kouluihin palaaminen edellytti.

Koulujen avaaminen kannatti

Yle kysyi Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien perusopetusjohtajilta, miten parin viikon lähiopetusjakso heidän mielestään sujui.

Tarkemmat analyysit olivat vielä tekemättä, mutta alustavia vastauksia tuli. Vastaukset olivat varovaisen myönteisiä. Koulujen avaaminen vielä ennen kesälomia näyttäisi siis olleen hyvä asia.

Perusopetusjohtajat pitivät hyödyllisenä kokemusta siitä, että lähiopetus onnistuu myös poikkeusoloissa.

Hyviä kokemuksia saatiin myös siitä, miten hygieniasta ja oppilaiden sekä opettajien turvaväleistä onnistuttiin pitämään huolta.

Rissanen: "Yhteistyöllä saadaan paljon aikaiseksi"

Opetushallituksessa kuntien selviämistä kevään lähiopetusjaksosta on seurattu tarkasti. Näin jo senkin takia, että sama saattaa olla edessä ensi syksynä, jos koronaepidemiasta tulee toinen aalto.

– Alustavasti voi sanoa, että parin viikon lähiopetusjakso sujui peruskouluissa hyvin, koska koronaepidemia ei ole edennyt tämän pahemmin, sanoo opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta.

Rissasen mukaan peruskouluissa onnistuttiin myös huolehtimaan sekä hygieniasta ja turvaväleistä.

Syksyä ja ensi vuotta ajatellen lähiopetuksen kaksi viikkoa ovat arvoikkaita.

– Ehkä suurin oppi näistä viikoista on se, että lähiopetuksen järjestäminen poikkeusoloissa on työlästä, mutta yhteistyöllä saadaan paljon aikaiseksi, Rissanen sanoo.

Rissasen mukaan Opetushallituksessa seurataan kesän aikana tarkasti koronatilannetta, ja koulut saavat uudet ohjeet ennen syyskauden alkua.

Yli 250 henkilöä Uudenmaan kouluista joutui karanteeniin

Uudenmaan alueen kouluissa on oppilaita ja koulujen henkilöstöä joutunut karanteeniin lähiopetusjakson aikana yli 250.

Opetushallituksen viimeisimpien tietojen mukaan Uudellamaalla on perusopetuksessa olevia oppilaita (siirryt toiseen palveluun) 166 425 ja opettajia 6 849.

Uudenmaan kouluissa 27.5. mennessä ilmoitetut karanteenit:

Gumbostrands skola, Sipoo

- 13 oppilasta

Ilolan koulu, Vantaa

- 14 ihmistä

Itäkeskuksen peruskoulu, Helsinki

- 1 oppilas ja 2 henkilökunnan jäsentä

Kannelmäen peruskoulu, Helsinki

- 32 oppilasta ja 6 henkilökunnan jäsentä

Kirkonkylän koulu, Mäntsälä

- 11 lasta

Kirkonkylän koulu, Tuusula

- 16 oppilasta ja 1 henkilökunnan jäsen

Lagstadin koulu, Espoo

- 20 oppilasta ja muutama henkilökunnan jäsen

Linnanjoen koulu, Porvoo

- 17 oppilasta ja 4 opettajaa

Mattlidens skola, Espoo

- noin 20 oppilasta ja 1 henkilökunnan jäsen

Ruusuvuoren koulu, Vantaa

- 68 oppilasta ja 2 henkilökunnan jäsentä

Sipoonjoen koulu, Sipoo

- 15 koulun oppilasta ja muutama opettaja

Söderkulla skola, Sipoo

- merkittävä osa koulun henkilökunnasta

Vierumäen koulu, Vantaa

- 18 koulun oppilasta ja 2 henkilökunnan jäsentä

Viikin normaalikoulu, Helsinki

- 3 henkilökunnan jäsentä

Korjattu 31.5. klo 14.06: Tarkempi arvio Uudenmaan kouluissa karanteeniin asetetuista on yli 250 henkilöä. Aiemmin tekstissä määrän arvioitiin olevan vähän yli sata.

Korjattu 2.6. kello 16.12: Muutettu ruotsinkielisten koulujen nimet oikeiksi.