Vähäinen testaus ja epidemian piilottelu vääristävät maailman koronatilastoja – iso osa kuolemista ei päädy niihin

Kohonnut kuolleisuus on useimmiten käypä mittari koronaepidemian uhrimäärän arvioimiseksi, kirjoittaa maailman koronatilannetta seuraava ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.

koronavirus
Kuvassa haudataan koronavirukseen kuollutta ihmistä.
Meksikon Ciudad Juarezissa haudattiin mahdollisesti covid-19-tautiin menehtynyttä viime viikolla. Herika Martinez / AFP

Maailmalta kantautuu jatkuvasti tietoja siitä, miten virallisiin tilastoihin lasketaan vain osa koronaviruksen aiheuttamista kuolemista.

Kun koronavirus alkoi kuristaa Meksikoa, viranomaisten kertomat uhriluvut pysyivät pitkään epäilyttävän pieninä.

Kaksi riippumatonta meksikolaista tutkijaa halusi selvittää, kuinka moni meksikolainen on oikeasti kuollut koronaviruksen takia.

He hoksasivat, että verkon kautta pääsee käsiksi virallisiin kuolintodistuksiin, jotka ovat lähes reaaliaikainen mittari toteutuneesta kuolleisuudesta.

Tutkijat laskivat alkuvuoden kuolintodistukset maan pääkaupungin Méxicon 52 tuomiopiiristä ja vertasivat saldoa viime vuosien keskimääräiseen kuolleisuuteen vastaavalta ajalta.

Tänä vuonna kuolleita oli paljon enemmän kuin viime vuosina. Erotus – niin sanottu ylikuolleisuus – kertoo todennäköisesti juuri koronaviruksen aiheuttamasta kuolleisuuden noususta.

Ohjelmoija Mario Romero Zavala ja talouskonsultti Laurianne Despeghel ynnäsivät, että Méxicossa oli kuollut yli 8 000 ihmistä enemmän kuin viime vuosien keskiarvon perusteella olisi voinut odottaa.

Meksikon terveysviranomaiset raportoivat samaan aikaan pääkaupungissa vain 1 655 vahvistettua koronaviruksen uhria. Virallinen saldo vastasi siis vain viidennestä havaitusta ylikuolleisuudesta.

Normaalivuonna pääkaupungissa olisi epidemian kuluessa kuollut noin 31 000 ihmistä, mutta tänä keväänä kuolemantapauksia laskettiin yli 39 000. Mittausjakso päättyi 20. toukokuuta.

Ilmakuvassa haudataan koronavirukseen kuollutta ihmistä.
Meksikossa on kuollut tänä keväänä enemmän ihmisiä kuin normaalivuonna. Kuvassa haudataan ruumista Tijuanassa.Guillermo Arias / AFP

Ylikuolleisuuden suorana tai epäsuorana syynä pidetään nimenomaan koronapandemiaa.

Selvitys julkaistiin maanantaina Nexos-verkkolehdessä (siirryt toiseen palveluun) ja siitä on kertonut lisäksi muun muassa The New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijat eivät väitä, että lisääntynyt kuolleisuus johtuisi kokonaan suoraan koronaviruksesta. He arvioivat varovasti, että koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia on ollut neljä kertaa enemmän kuin virallisesti on kerrottu.

Heidän laskemansa ylikuolleisuus sisältää esimerkiksi ne, jotka ovat kuolleet, koska eivät ole saaneet muihin sairauksiin riittävää hoitoa sairaaloiden ruuhkautumisen takia, tai eivät ole tartunnan pelossa uskaltautuneet hakemaan hoitoa.

Silti he huomauttavat, että liikkumisrajoitusten takia esimerkiksi liikennekuolemat ovat todennäköisesti vähentyneet, ja siksi todellinen koronaviruksen aiheuttama ylikuolleisuus voi olla vielä heidän arviotaan suurempi.

Kuolintodistuksiin perustuva tutkimus koski vain pääkaupunkia Méxicoa. Jos tilanne on sama muuallakin maassa, virallisista tilastoista puuttuu useita kymmeniä tuhansia koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia.

Ongelmana Meksikossa on ollut erityisesti testauksen vähäisyys. Suuri osa vakavasti sairastuneistakaan ei ole päässyt koronatesteihin, eikä kuolinsyyksi kirjata koronavirusta, jos ei ole saanut positiivista testitulosta.

Monessa muussakin maassa kuolleet ovat usein jääneet ilman koronavirustestiä, jolloin tartunnasta ei ole varmuutta, eikä heitä siksi tilastoida koronauhreiksi.

Belgia tosin on yksi niistä maista, jotka laskevat koronavirukseen kuolleiksi myös sellaiset todennäköiset tapaukset, joita ei ole testauksella varmistettu. Belgian virallinen koronakuolleisuus (siirryt toiseen palveluun) väkilukuun suhteutettuna onkin EU-maiden huippua.

Lisäksi tilastoinnin ongelmana on usein se, että kotona tai hoivakodeissa kuolleet eivät välttämättä päädy tilastoihin.

Äärimmäiset esimerkit tilastojen epäluotettavuudesta löytyvät köyhistä maista.

Esimerkiksi Nigerian toiseksi suurimmassa kaupungissa Kanossa vain 33 ihmistä oli toukokuun puoliväliin mennessä kuollut koronavirukseen – virallisen tiedon mukaan.

The New York Timesin haastatteleman (siirryt toiseen palveluun) lääkärin mukaan todellinen uhrimäärä on kuitenkin tuhansia. Kanossa 80 prosenttia testituloksista oli positiivisia jo huhtikuun lopussa, joten suuri osa kaupunkilaisista on todennäköisesti saanut tartunnan.

Tosin, jo väkiluvunkin arviointi on lähinnä arvailua, koska siitä ei ole tietoja. Lehden mukaan kyse olisi noin viiden miljoonan asukkaan kaupungista.

Tilastointi on niin puutteellista, että nykytilannetta ei voi verrata takavuosien kuolleisuuteen. Näin edes ylikuolleisuutta ei aina voi käyttää koronaepidemian vakavuuden mittarina.

Ylikuolleisuus on silti useimmissa tapauksissa realistisin mittatikku, jolla pandemiakevään todellisia uhrilukuja voidaan arvioida. Tiedot kuolleisuudesta päivittyvät tosin usein vasta pitkällä viiveellä.

Esimerkiksi Britanniassa terveysviranomaiset olivat keskiviikkoon mennessä (siirryt toiseen palveluun) vahvistaneet 37 460 ihmisen kuoleman liittyvän koronavirukseen. Lukuun on laskettu ne, joiden virustartunta on varmistettu testillä.

Luku ei ole lopullinen, koska tietojen raportoinnissa on huomattu viivettä (siirryt toiseen palveluun).

Tiistaina julkaistussa vertaisarvioimattomassa brittitutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) laskettiin, että epidemian kahden ensimmäisen kuukauden aikana pelkästään Englannissa ja Walesissa kuolemantapauksia oli yli 47 000 enemmän kuin normaalikeväänä.

Tutkijoiden mukaan joukossa oli lähes 10 000 sellaista kuolemantapausta, joissa kuolinsyyn ei eri syistä kirjattu johtuvan koronaviruksesta. Nyt jälkikäteen virusta kuitenkin pidetään suorasti tai epäsuorasti todennäköisenä selityksenä kuolleisuuden nousuun.

Tutkijoiden mukaan tilastoista puuttuu koronavirukseen liittyviä uhreja kuitenkin todennäköisesti vielä enemmän kuin tutkimuksessa arvioitu 10 000. Syynä on se, että heidän mukaansa ennen koronaepidemiaa vaikuttanut influenssaepidemia oli poikkeuksellisen lievä.

Näin ollen muista syistä kuin koronaviruksesta johtuva kuolleisuus olisi tänä keväänä ollut keskimääräistä matalammalla tasolla, ja siksi koronavirukseen liittyvä ylikuolleisuus on todennäköisesti ollut suurempaa kuin tutkimuksessa havaittu 47 000.

Tutkijat huomauttavat, että he ovat laskeneet erotuksen nettona. Virheellisiä johtopäätöksiä on voitu tehdä kumpaan suuntaan tahansa – koronan piikkiin on saattanut päätyä muitakin kuolemia ja päin vastoin.

Kuvassa tehdään koronavirustestiä Englannissa.
Britanniassa koronaviruskuolleisuus on Euroopan kärkeä.Andrew Milligan / AFP

Brittilehti The Financial Times on torstaina julkaisemassaan arviossa (siirryt toiseen palveluun) päätynyt vielä suurempaan ylikuolleisuuteen. Sen mukaan ylikuolleisuus Britanniassa maaliskuun 20. päivän jälkeen on peräti 60 000.

Lehden mukaan tilastoimatta olisi siis jäänyt yli 22 000 koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta. Se tarkoittaa, että koronaepidemia on suoraan tai epäsuorasti vienyt hengen noin joka tuhannennelta britiltä.

Näillä luvuilla Britannian koronakuolleisuus on sekä absoluuttisesti että väkilukuun suhteutettuna Euroopan huippua.

Absoluuttisilla luvuilla mitattuna ylikuolleisuus on ollut FT:n vertailussa kaikkein suurinta Yhdysvalloissa. Aiempiin vuosiin verrattuna suurin nousu on kuitenkin kirjattu Perussa, jossa kokonaiskuolleisuus on yli kaksinkertaistunut normaalista.

Lähes Britannian ylikuolleisuuden veroisia arvioita löytyy muistakin Euroopan maista.

Espanjan epidemiologinen keskus on uutistoimisto Reutersin mukaan raportoinut reilun kahden kuukauden ajalta ylikuolleisuudeksi yli 43 000, vaikka virallisia koronakuolleita on ollut tähän mennessä hiukan yli 27 000.

Erotukseksi jää noin 16 000. Todennäköisesti nekin kuolemat liittyvät suoraan tai välillisesti koronaepidemiaan.

Ero vahvistettujen ja ylikuolleisuuden perusteella arvioitujen koronakuolemien määrässä on samaa luokkaa myös Italiassa.

FT:n mukaan ylikuolleisuus epidemian ajalta on ollut Italiassa lähes 47 000, vaikka virallisesti Italiassa on kirjattu (siirryt toiseen palveluun) 33 000 koronavirukseen kuollutta.

Byrokratian ja puutteellisen tilastoinnin lisäksi monessa maassa kokonaiskuva hämärtyy siksi, että poliitikot ja viranomaiset vähättelevät tai tahallaan piilottelevat epidemian ankaruutta.

Erityisesti Kiina tunnetaan maana, jonka tilastot tarvittaessa taipuvat poliittisten päämäärien mukaan ja jonka antamia lukuja koronaepidemiasta ei ole pidetty uskottavina (siirryt toiseen palveluun).

Terveysviranomaisia voidaan myös määrätä kirjaamaan kuolinsyyt väärin, jotta koronaepidemia näyttäisi todellista pienemmältä.

Esimerkiksi Venäjän koronatilastoissa kiinnittää huomiota se, että kuolleita on ilmoitettu hyvin vähän suhteessa todettuihin tartuntoihin.

Realistisemman välähdyksen epidemiasta tarjosi toukokuun puolivälissä Venäjään kuuluvan Dagestanin tasavallan terveysministeri (siirryt toiseen palveluun).

Hänen mukaansa Dagestanissa oli virallisesti kuollut koronaan siihen mennessä 29 ihmistä. Sen lisäksi kuitenkin yli 650 ihmistä oli kuollut koronavirukseen sopiviin oireisiin. Heidän kuolinsyykseen oli kirjattu keuhkokuume.

Kuvassa on venäläinen sairaala, jossa hoidetaan koronaviruspotilaita.
Venäjän koronavirustilastoissa kuolleiden määrä on suhteessa pieni todettuihin tartuntoihin.Dimitar Dilkoff / AFP

Dagestanin ja muun Venäjän tilanteesta on kertonut muun muassa The Guardian -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Guardianin mukaan esimerkiksi Pietarin kuvernööri on kertonut, että keuhkokuumeeseen on kuollut kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin mitä koronaviruksen uhreiksi on virallisesti tilastoitu.

Mitä tällaiset virallisten tilastojen puutteet tarkoittavat koko maailman mittakaavassa? Ainakin sitä, että koronavirukseen kuolleiden kokonaismäärää on hyvin vaikea arvioida.

The New York Times teki viime viikolla (siirryt toiseen palveluun) katsauksen 24 maan tai alueen ylikuolleisuuteen. Lehden mukaan ylikuolleisuuden ja vahvistettujen koronakuolemien erotus oli yhteensä ainakin 74 000.

The Financial Times -lehti puolestaan (siirryt toiseen palveluun) arvioi 14 maan kuolintilastojen perusteella, että ylikuolleisuus paljasti 45 000 kuolemaa enemmän kuin mitä viralliset koronatilastot kertoivat.

Tilastojen kertoma ylikuolleisuus on lehden mukaan 122 000, kun samaan aikaan maat ovat raportoineet noin 77 000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa.

Koronavirukseen liittyvä todellinen uhrimäärä voisi siis olla yli puolet ilmoitettua suurempi. Laskelmat eivät ota kantaa siihen, kuinka suoraan tai epäsuorasti lisääntynyt kuolleisuus johtuu juuri koronaviruksesta.

Lukuja on hankittu lähinnä sieltä, mistä niitä on ollut helpoiten saatavissa. Esimerkiksi 24 Euroopan maan kuolleisuudesta (siirryt toiseen palveluun) on aina tuoretta tietoa.

Jos vaikkapa FT:n käyttämät luvut olisivat yleistettävissä koko maailmaan, tähän asti virallisesti raportoitu koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus – noin 360 000 – saattaisi käytännössä olla reippaasti yli puoli miljoonaa.

Ja jos epidemia on levinnyt hallitsemattomasti Nigerian tapaisissa maissa, joista ei ole saatavissa mitään luotettavia tietoja, kuolleisuus voi olla vielä huomattavasti sitäkin suurempi.

Niitäkin maita silti on, joiden tilastoja pidetään luotettavina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomen osalta ei ole toistaiseksi ollut sellaista ylikuolleisuutta, joka olisi jäänyt koronatilastoista piiloon.

– Covidiin linkkautuvat kuolemat tilastoidaan varsin hyvin, sanoo tilastotutkija Oskari Luomala THL:stä.

Hän kuitenkin huomauttaa, että epidemian aikana talous ja yhteiskunta muuttuvat, ja siihen liittyvää ylikuolleisuutta voidaan arvioida vasta paljon myöhemmin.

Lue lisää:

Analyysi: Onko koronavirus sittenkin vaarallisempi kuin Suomessa aluksi kuviteltiin?

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus