Kiinan johdon uskottavuudesta otetaan mittaa Hongkongissa

Kiinassa on vallalla vahva kansallismielisyys, jota presidentti Xi Jinping ei ole onnistunut tyydyttämään.

Kiina
Kuvassa Xi Jinping saapuu kansankongressin kokoukseen Pekingissä.
Presidentti Xi Jingping saapumassa Kansankongressin suureen istuntosaliin 25.toukokuuta. Noel Celis / AFP

Hongkongin erityishallintojärjestelmä sai kovan iskun juuri päättyneessä Kiinan kansankongressin istunnossa, joka hyväksyi erityisen turvallisuuslain. Voimaan tullessaan laki antaa Manner-Kiinan valtiollisille turvallisuuselimille oikeudet toimia Hongkongissa ja estää irrottautumispyrkimykset, kumouksellisen toiminnan ja kiihotuksen Kiinan keskusvaltaa vastaan.

Hongkong oli suurimman osan viime vuotta pitkälti lamaantunut demokratiamielenosoitusten takia. Ne jatkuvat yhä.

Nyt Hongkong maksaa hintaa omasta aktiivisuudestaan, mutta kärsii myös muista kiistoista, joita Peking ei ole sen omien kansalaisten mielestä onnistunut ratkaisemaan.

– Taiwanin presidentinvaalien tulos, kauppasota Yhdysvaltain kanssa ja Hongkongin pitkään jatkuneet mielenosoitukset erityishallinnon puolustamiseksi näyttäytyvät mannerkiinalaisille tappioina, sanoo Kiinaan erikoistunut professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta.

Kuvassa on suojamaskia käyttävä nainen Hongkongissa.
Victoria Harbourin ranta Hongkongissa oli vielä vailla mielenosoittajia 23. toukokuuta, vaikka Kiinan kansankongressi käsitteli alueen turvallisuuslakia. Isaac Lawrence / AFP

Myös koronapandemian leviäminen Kiinasta ympäri maailman on heikentänyt Kiinan kansainvälistä uskottavuutta.

Valtion ja kommunistipuolueen johto ovat henkilöityneet presidentti Xi Jinpingiin.

– Hongkongin turvallisuuslain säätäminen on Xi'lle keino osoittaa johtajuutta ja keino lähettää vahva sisäpoliittinen viesti, sanoo Nojonen.

Professori Nojonen muistuttaa, että Kiinalla on jo ennestään useita lakeja, jotka oikeuttavat sen käyttämään kontrollikoneistoaan ja lähettämään joukkoja eri puolille.

– Turvallisuuslaki on yksi keino lisää osoittaa, että Pekingillä on vahva poliittinen tahto puuttua Hongkongin asioihin ja muistuttaa, kuka on erityishallintoalueen todellinen johtaja.

'Yhdysvaltain uhkaukset Trumpin retoriikkaa'

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi keskiviikkona kongressille, että Yhdysvallat ei enää pidä Hongkongia autonomisena alueena. Samalla hän uhkasi, että Yhdysvallat saattaa perua Hongkongille antamiaan talousetuja.

– Pidän tätä lausuntoa presidentti Trumpin hallinnon retoriikkana, joka sopii hyvin kaikkeen siihen, mitä Trump aika ajoin lausuu, sanoo Nojonen.

Kuvassa on käynnissä mielenosoitus.
Pekingin vastaiset mielenosoitukset alkoivat Hongkongissa uudelleen toukokuun lopussa, kun kansankongressi käsitteli turvallisuuslakia.Isaac Lawrence / AFP

Nojonen ei näe Yhdysvaltojen hyötyvän mitään siitä, että se ajaisi Hongkongin Manner-Kiinan syliin ja luopuisi samalla omista taloudellisista intresseistään alueella.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Hongkongissa toimii yli 1 300 yhdysvaltalaista yritystä, ne tarjoavat siellä noin satatuhatta työpaikkaa ja tekevät kauppaa mantereen puolelle.

– Yhdysvalloissa paineet ovat nyt presidentinvaaleissa, Trumpin laskevissa kannatusluvuissa ja koronokriisissä. Lausunnot Hongkongista vievät huomiota hetkeksi pois näistä asioista, päättelee Nojonen.

"Taiwan on menetetty"

Taiwanissa järjestettiin tammikuussa presidentinvaalit ja niiden voittoon nousi toistamiseen Demokrattisen edistyspuolueen Tsai Ing-wen.

Hän käänsi vaalikamppailun edukseen vertaamalla Taiwanin ja Hongkongin asemaa.

- Tämänpäivän Hongkong on huomisen Taiwan, jos emme pidä vaaleissa varaamme, julisti Tsai.

Kuvassa Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen kävelee kohti kameraa.
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen aloitti toisen virkakautensa 20. toukokuuta 2020.Taiwan Presidential Office

Suurin osa taiwanilaisista ja etenkin nuorista tuntee itsensä identiteetiltään taiwanilaisiksi eikä kiinalaisiksi.

Professori Nojonen sanoo, että Hongkongin turvallisuuslain säätämisen jälkeen Peking menetti mahdollisuuden lähteä hakemaan poliittista ratkaisua Taiwanin saamiseksi hallintaansa.

– Kiina ajoi itsensä Taiwanin suhteen poliittisen umpikujaan.

Nojonen korostaa, että etenkin itsenäisyyttä havittelevien taiwanilaisten mielissä Kiinan tarjoama yksi maa-kaksi järjestelmää -malli on menettänyt lopullisen uskottavuutensa.

Presidentti Tsain tavoitteena ei ole saarivaltion itsenäistymisjulistus vaan hän on pyytänyt Pekingiä palaamaan neuvotteluihin Taiwanin asemasta.