Esa-Pekka Salonen pelkää, että sinfoniaorkestereiden terä ruostuu korona-aikana

Jos tilanne pitkittyy koronapandemian takia, orkestereille se on kuin elävän olion haavoittamista, sanoo Salonen.

Esa-Pekka Salonen
Esa-Pekka Salonen
Kapellimestari Esa-Pekka Salonen arvelee, että hänen oma työkalenterinsa palautuu normaaliksi vasta vuoden päästä.Laura Hyyti / Yle

Esa-Pekka Salonen oli maaliskuun puolessa välissä Lontoossa johtamassa Philharmonia-orkesterin Beethoven-konserttia. Seuraavana aamuna kävi ilmi, ettei konsertteja voinut enää jatkaa Britanniassa.

Korona vei kapellimestarilta kaikki työt yhdessä yössä.

Tällä hetkellä Salosen pitäisi olla johtamassa Suomen Kansallisoopperassa Wagnerin neliosaisen Ring-_teoksen toisen osan_Valkyyrian esityksiä. Niitä siirrettin eteenpäin, ja nyt Valkyyria nähdään vasta ensi vuoden puolella. Kapellimestari vaihtui Salosesta Susanna Mälkkiin.

Tulevista töistä Salosella ei ole aavistustakaan.

– Ei ole mitään tietoa, milloin kalenteri näyttää taas normaalilta, mutta siihen menee varmaan vielä vuosi.

Orkestereiden tilanne paikoin dramaattinen

Koronapandemia on iskenyt pahoin sinfoniaorkestereihin ympäri maailmaa. Esittävän musiikin instituutiot ovat Salosen mukaan hätää kärsimässä, sillä lipputuloja ei ole. Orkesterien ylläpitokustannukset eivät sen sijaan ole hävinneet minnekään.

Kapellimestari pitää kuitenkin Suomen tilannetta parempana kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Täällä valtio ja kunnat tukevat taidelaitoksia.

– Yhdysvalloissa on radikaalisti vaikeampi tilanne. Siellä on jouduttu erottamaan ja lomauttamaan sekä hallinnon että itse orkesterin väkeä. Tämä on hyvin surullista ja dramaattista.

Esa-Pekka Salonen ja anna Kelo
Kapellimestari Esa-Pekka Salosen piti tehdä Valkyyria-esitys Kansallisoopperassa yhdessä ohjaaja Anna Kelon kanssa. Koronan takia näytökset siirtyivät ja kapellimestariksi vaihtui Susanna Mälkki.Laura Hyyti / Yle

Salonen ei ole huolissaan pelkästään koronan taloudellisista vaikutuksista. Se voi myös kuulua orkestereiden tulevaisuuden esityksissä, kun muusikot eivät pääse soittamaan yhdessä kuukausiin.

– Orkesteri ei ole sattumanvarainen ryhmä ihmisiä. Se on instrumentti, joka oppii ja hioutuu soittamaan yhdessä, jotta muodostuu soinnillinen ja ilmaisullinen yhtenäisyys.

Ihmiset oppivat Salosen mukaan vaistoamaan toisensa.

– Tällainen organismi ei kehity päivässä, eikä sitä voi polkaista tyhjästä. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, kun orkesteri ei soita yhdessä puoleen vuoteen. Jos sitä joudutaan vielä rakenteellisesti vaurioittamaan tämän taloustilanteen takia, niin se on kuin elävän olion haavoittamista.

Salonen arvioi, että kulttuurin yleisötapahtumista sinfoniakonsertit ja oopperaesitykset ovat viimeisiä, joita päästään esittämään yleisöille. Tilaisuuksia on vaikea järjestää, sillä sekä orkesteri että yleisö istuvat lähekkäin suljetussa tilassa. Esityksissä on myös puhallinsoittimia, joiden toisesta päästä tulee muusikoiden hengitysilmaa ulos, kapellimestari muistuttaa.

– Niin kauan kuin tällaisia asioita ei ole tyydyttävästi ratkaistu, niin en näe, että täysimittaiset sinfoniakonsertit tai oopperaesitykset voivat palata normaaliin.

Covid-show paikkaa tilannetta

Esa-Pekka Salonen on viettänyt korona-aikaa mökillään Suomessa. Isojen produktioiden peruunnuttua hän innostui lähtemään mukaan Kevätsoittoon. Siinä 300 orkesterimuusikkoa soittaa Beethovenia lukuvuotensa päättäville koululaisille. Projektin järjesti Suomen Sinfoniaorkesterit ry.

Lue lisää: Sinfoniaorkesterit esittävät rasavilliä Beethovenia kesälomalle jääville koululaisille – mukana 300 muusikkoa – katso video

Kapellimestarin mukaan projekti osoittaa hyvin sen, että sinfoniaorkesterit pystyvät tekemään yhteistyötä kilpailuasetelmasta huolimatta. Korona-aika on pistänyt muusikot myös ottamaan teknologiaa haltuun aivan uudella tavalla.

– Klassinen musiikkikin on tekemässä suurta digiloikkaa. Sanoisin, että on jo aikakin.

Esa-Pekka Salonen, Suomen Kansallisooppera, 10.8.2017
Salonen johtamassa oman Sellokonserttonsa Suomen kataesityksen Helsingissä 2017.Antti Haanpää / Yle

Aivan laakereilleen Salonen ei ole jäämässä lepäämään. Elokuun lopussa Kansallisoopperassa saa ensi-iltansa Karita Mattilan tähdittämä Covid fan tutte, jonka Salonen johtaa.

Mozartin Così fan tutteen perustuvaan teokseen on kirjoitettu uusi teksti, joka heijastelee koronakevään tuntemuksia ja kokemuksia. Esityksessä yhdistyvät myös poliittinen satiiri ja tosi-tv.

Salosen mukaan nykyisessä pirstaloituneessa maailmassa ihmiset kokevat harvoin kaikkia yhdistävän asian. Hän on utelias näkemään, miten tämän esittäminen toimii oopperanäyttämöllä.

– Tämä on harvinainen tilaisuus, että me kaikki olemme samassa veneessä. Siihen kuuluvat toivottavasti solidaarisuus ja toisista välittäminen sekä vanhanaikainen ajatus siitä, että yhteiskunta, kulttuuri ja me kaikki kuulumme yhteen.

Lue lisää:

Kemi siirsi kaupunginorkesterin kohtalosta päättämisen loppukesään

Muusikkojen liitto ja Suomen Sinfoniaorkesterit vetoavat Kemin päättäjiin kaupunginorkesterin säilyttämisen puolesta

Osa kaupunginorkesterin ja teatterin henkilökunnasta lomautetaan Lappeenrannassa