TukholmaRuotsin yleisradioyhtiö SVT:n toimittaja esitti valtionepidemiologi Anders Tegnellille harvinaisen suoran kysymyksen terveysviranomaisten päivittäisessä tiedotustilaisuudessa toissapäivänä.
– Tanskassa ei ole raportoitu viime vuorokauden aikana yhtään kuollutta. Missä kuussa tai millä vuosineljänneksellä meillä raportoidaan nolla koronaan kuollutta?
Tegnell veti kaksi kertaa syvään henkeä kysymyksen aikana. Siihen oli tietysti mahdoton vastata, minkä hän sanoikin. Tegnell totesi, että koronaan kuolleiden määrä on pudonnut 30 prosenttia kuluneen kuukauden aikana ja hän toivoo, että kehitys jatkuisi sellaisena.
Kysymys oli kuitenkin selkeä osoitus siitä, miten julkinen keskustelu on muuttunut Ruotsissa koronakriisin ympärillä aivan viime päivinä.
Kritiikki Ruotsin linjaa kohtaan on yltynyt ja nyt yhä useampi kysyy, onko maa valinnut sittenkin väärän koronastrategian.
Nyt kritiikkiä tulee myös hallitusta tukevien puoleiden joukosta. Keskustapuolue vaatii hallitusta ottamaan testaamisen ja jäljittämisen kärkitavoitteikseen.
Useita pettymyksiä ruotsalaisille
Yksi syy arvostelun lisääntymiseen on se, että ero muihin Pohjoismaihin kasvaa jatkuvasti. Ruotsissa on kuollut vajaassa viikossa (23.5–28.5) koronaan 274 ihmistä. Se on enemmän kuin Norjassa koko koronapandemian aikana.
Tegnellin ja hänen kollegojensa vastaukset eritahtisesta epidemiasta Pohjoismaissa eivät mene enää läpi.
Asiantuntijat arvioivat keväällä, että muissakin Pohjoismaissa kuolleiden määrä tulee nousemaan, kun ne avaavat yhteiskuntiaan.
Toisin on käynyt tähän mennessä. Esimerkiksi Norjassa on kuluneen viikon aikana kuollut yksi ihminen koronaan.
Ihmisiä on pysäyttänyt myös tieto, että Ruotsin asukaslukuun suhteutettu kuolleisuus on viime päivinä kivunnut maailman korkeimmaksi. (siirryt toiseen palveluun)
Pääministeri Stefan Löfvenin mielestä maiden vertailu on turhaa. Tätä kommenttia ei mediassa enää toisteta, vaan valtioiden erilaisia koronastrategioita vertaillaan nyt entistä enemmän.
Kuukausi sitten ladattiin valtavia odotuksia laumasuojaan. Asiantuntijat arvioivat, että toukokuussa piti tukholmalaisista olla jo 30–40 prosenttia tartunnan saaneita, mutta tutkimus osoitti luvuksi seitsemän prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Uutinen oli kuin märkä rätti ruotsalaisten kasvoille.
Kesälomaa odottaviin ihmisiin on iskenyt myös kovasti eri maiden päätökset kieltää ruotsalaisturistien pääseminen maahan. Eri ministerit ovat pitäneet ahkerasti tiedotustilaisuuksia kotimaiselle ja kansainväliselle medialle ja korostaneet, että tämä johtuu ulkomaiden väärästä käsityksestä koskien Ruotsin koronalinjaa.
Suuria vaikeuksia koronatestaamisessa
Muut Pohjoismaat testaavat aktiivisesti. Tanska on jopa luvannut, että kaikki halukkaat testataan.
Ruotsi testaa vähiten Pohjoismaista. Se on onnistunut tekemään noin 30 000 testiä viikossa.
Hallitus antoi jo pari kuukautta sitten toimeksiannon Kansanterveyslaitokselle nostaa testien tasoa sataantuhanteen viikossa. Hallitus lupasi maksaa kaikki kustannukset.
Kansanterveyslaitos antoi ohjeet testien käytännön toteuttamisesta alueille ja kunnille.
Alueet ovat viime viikot sanoneet, että niillä on suuria vaikeuksia järjestää testien vaatimaa logistiikkaa. Testi otetaan yhdessä paikassa, toimitetaan analysoitavaksi toiseen paikkaan ja tulos kirjataan erilliseen IT-järjestelmään. Tämän organisoiminen osoittautunut ongelmaksi.
Satatuhatta testiä on jäänyt vain haaveeksi, ja tällä viikolla kansanterveyslaitos veti tavoitteen pois.
Ruotsalaisten nousevalla kritiikillä on hyvä puoli. Se herättää toivoa siitä, että kriisitietoisuus leviää.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää: