Miljardeja maskeja ja lisää pakkausmuovia – Kuusi syytä, miksi korona käänsi muovin kulutuksen kasvuun

Koronapandemian myötä maailman meriin päättyy entistä enemmän muovijätettä.

muovijäte
Kuvassa on munkki, joka lajittelee kierrätettävää muovijätettä.
Thaimaalainen munkki lajitteli muovijätettä Samut Prakan provinssissa kesäkuun alussa. Buddhalainen Wat Chak Daengin luostari on tunnettu muovijätteen kierrättämisestä.Rungroj Yongrit / EPA

Sukeltaja vajoaa turkoosinsiniseen meriveteen Antibesin rannikolla Etelä-Ranskassa. Kalojen sijaan näköpiiriin ilmestyy muoviroskaa: vesipullojen lisäksi kasvomaskeja ja muovikäsineitä.

Pelkästään Ranska on tilannut koronaviruspandemian vuoksi kaksi miljardia kertakäyttöistä kasvosuojaa, muistuttaa Laurent Lombard Opération Mer Propre -kansalaisjärjestöstä.

– Meillä on pian riskinä se, että Välimeressä on enemmän maskeja kuin meduusoja, Lombard kirjoitti järjestön Facebook-sivulla. (siirryt toiseen palveluun)

Järjestö siivoaa merenpohjasta muovijätettä säännöllisesti.

Muovijätteen määrä varsinkin meressä on toki ollut ongelma jo kauan ennen pandemiaa. Esimerkiksi Välimereen päätyy muovia vauhdilla, joka vastaa 33 800 muovipulloa minuutissa, vertaa Maailman luonnonjärjestö WWF.

Infografiikka muovin määrästä merissä.
Harri Vähäkangas / Yle

Korona toi kuitenkin ihan uudenlaisia ongelmia muovin suhteen: maskeja, suojakäsineitä, käsidesipulloja, ruumissäkkejä, kertakäyttöruiskuja, lääkepulloja... Toisaalta myös kuluttajien tottumukset ovat muuttuneet jälleen muovia suosivaksi.

Listasimme kuusi kehitystä pandemian ajalta:

1. Maskit ja muut suojavälineet päätyvät luontoon

Kuvassa kerätään jätettä vedestä Thaimaassa.
Työmiehet puhdistivat Bangkokin kanavia kesäkuun alussa. Kanavista kerätään päivittäin kymmenisen tonnia jätettä. Noin kolmannes tästä on muovia.Narong Sangnak / EPA

Suojavälineitä on jo nyt päätynyt meriin kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Hongkongin edustalla Sokon saarella aktivistit löysivät satoja maskeja vain viikkoja sen jälkeen, kun ihmiset alkoivat käyttää niitä läheisessä Kiinassa.

– Emme ole huomanneet niin paljon maskeja aiemmin niin syrjäisessä paikassa, sanoi OceansAsia -järjestön Gary Stokes Deutsche Wellen mukaan. (siirryt toiseen palveluun)

Kasvomaskit on useimmiten valmistettu polypropyleenista, muistuttaa Côte d’Azur'n alueen ranskalaispoliitikko Éric Pauget.

– 450 vuoden elinkiertonsa vuoksi nämä maskit ovat ekologinen aikapommi, ja ne jättävät pysyviä ympäristövaikutuksia planeetallemme, Pauget kirjoitti kirjeessään presidentti Emmanuel Macronille The Guardiani (siirryt toiseen palveluun)n mukaan.

Henkilökohtaiset suojavälineet muodostavat ainutlaatuisen ongelman meriin.

– Suojavälineiden rakenne tekee niistä erityisen tuhoisan merien eläimistölle. Esimerkiksi hanskat, samoin kuin muovipussit, saattavat vaikuttaa meduusoilta tai muuntyyppiseltä ruualta merikilpikonnille. Maskien nauhat muodostavat sotkeutumisvaaran, sanoo Greenpeace USA:n meriohjelmajohtaja John Hocevar CNN:lle.

– Jos ne heitetään kadulle, kun alkaa sataa, hanskat ja maskit päätyvät ennen pitkää mereen, muistuttaa Kreikassa toimivan Archipelagos Institute of Marine Conservation -tutkimuslaitoksen meribiologi Anastasia Miliou.

Heikkojen jätejärjestelmien maassa maskit ja käsineet saattavat joka tapauksessa päätyä mereen, vaikka ne laitettaisiinkin roskiin.

Mereen joutuva muovi taas päätyy lopulta – ellei merieläimien vatsoihin – mikromuoviksi. Sen haittoja sekä ihmisille että eläimistölle vasta tutkitaan. Mikromuovi kerää jätevesijärjestelmän läpi kulkiessaan mukaansa bakteereja, jotka voivat sitten päätyä mikromuovin mukana ihmiskehoon.

2. Noutoruoka ja vesipullot

Kuvassa kokki Guillaume Arrago valmistelee noutoruoka-annoksia.
Noutoannosten suosio on kasvanut koronapandemian jyllätessä. Kertakäyttöiset muovipakkaukset helpottavat arkea mutta rasittavat luontoa.Sebastien Nogier / EPA

Koronaviruspandemia on pakottanut kymmenet miljoonat ihmiset pysymään kodeissaan eri puolilla maailmaa viikkojenkin ajan. Monet ovat tukeutuneet noutoruokaan, joka pakatataan kertakäyttöisiin muoviastioihin.

Esimerkiksi Thaimaassa kauppojen muovipussit kiellettiin tammikuussa. Suotuisa kehitys kuitenkin kääntyi koronan myötä: muovijätteen määrä nousi yli 30 prosenttia. Valtaosa tästä jätteestä oli peräisin ruokapakkauksista, kertakäyttövälineistä ja juomapulloista.

Pelkästään Bangkokissa (siirryt toiseen palveluun) kulutettiin huhtikuussa 62 prosenttia enemmän muovia kuin 12 kuukautta aikaisemmin.

Bangladeshissa (siirryt toiseen palveluun)puolestaan koronaviruksen ensimmäisen eristyskuukauden aikana tuotettiin lähes 16 000 tonnia vahingollista muovijätettä. Singaporessa (siirryt toiseen palveluun) kahdeksan viikon eristyksen aikana 5,7 miljoonaa asukasta tuottivat 1 470 tonnia muovijätettä pelkästään ruokapakkauksista.

3. Yksittäispakattujen ja kertakäyttötuotteiden paluu

Kuvassa on muovihanskat, jotka on hylätty kadulle Barcelonassa.
Tuttu näky ympäri maailman? Nämä kadulle hylätyt muovihanskat kuvattiin Barcelonassa toukokuun lopulla.Alejandro Garcia / EPA

Kaiken kaikkiaan tutkijat arvioivat (siirryt toiseen palveluun), että muovipakkausten ja -tuotteiden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti reilut viisi prosenttia tämän vuoden aikana koronaviruksen vuoksi.

Yhdysvalloissa tutkijat arvioivat, että kertakäyttöisen muovin kulutus on kasvanut koronaviruksen aikana 250–300 prosenttia. Tämä johtuu esimerkiksi yritysten päätöksistä ottaa kertakäyttöiset astiat uudelleen käyttöön. Muun muassa kahvilaketjujätti Starbucks kielsi (siirryt toiseen palveluun) kestokuppien käytön noutokahveissaan.

Myös pulloveden kulutus on noussut valtavasti eristysaikoina eri puolilla maailmaa.

Koronapandemiasta hyötyvä muoviteollisuus luonnollisesti lobbaa tuotteitaan. Kuluttajille pyritään luomaan mielikuvaa siitä, että kertakäyttötuotteet olisivat hygieenisempiä muovimateriaalinsa vuoksi.

Todellisuudessa muovi ei olekaan niin turvallinen kuin sen väitetään olevan: The New England Journal of Medicine (siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan koronavirus näyttäisi itse asiassa viihtyvän paremmin muovipinnalla. Tutkimuksen mukaan koronavirus eli muovissa 72 tunta eli reilusti pidempään kuin esimerkiksi pahvissa.

Myös pandemian aiheuttamat talousvaikutukset ovat saaneet monet hallitukset pyörtämään päätöksiään.

Esimerkiksi Britanniassa (siirryt toiseen palveluun) on lykätty kertakäyttöisten muoviesineiden kieltoa huhtikuusta lokakuuhun. Lykkäyksellä on hallituksen mukaan varmistettu, että yrityksillä on tarpeeksi aikaa löytää vaihtoehtoisia materiaaleja esimerkiksi pilleille, sekoitustikuille ja vanupuikoille.

4. Lisää pakkausmuovia

Kuvassa toimitetaan Amazonin pakettia.
Jakeluauton kuljettaja lastasi toukokuussa paketteja Washingtonissa. Verkkokaupan suosio on kasvanut pandemia myötä.Michael Reynolds / EPA

Kaupat olivat kiinni ja ihmiset kodeissaan. Shoppailun nälkää tyydytettiin siis nettikaupoissa.

Esimerkiksi Amazon kertoi 65 prosentin (siirryt toiseen palveluun) kasvusta. Kiinassa yli 25 prosenttia tavaroista ostettiin verkosta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Kaikki nämä tavarat on kiedottu moninkertaiseen muoviin kuljetusta varten, jotta ne pysyisivät ehjinä rahdissa. Pakkausmuovia on myös käytännössä mahdotonta kierrättää sen sekalaisen laadun takia.

5. Muovipussien paluu

Kuvassa on muovisia tarvikkeita sairaalassa.
Muovia tarvitaan ostospussien lisäksi esimerkiksi pakkauksiin, joiden sisältö halutaan pitää steriilinä.Caroline Blumberg / EPA

Sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa kiellettiin asiakkaiden omien ostoskassien käyttö koronaviruksen pelossa. Yhdysvalloissa Mainessa ja New Jerseyssä siirrettiin aiottua muovipussikieltoa tuonnemmas. Kaliforniassa poistettiin jo käytössä ollut muovipussikielto.

Britanniassa myös lykättiin aikeita muuttaa muovipussit maksullisiksi online-tilauksien yhteydessä.

Myös esimerkiksi Intiassa useissa osavaltioissa on lykätty kertakäyttöisten muovipullojen ja muovipussien kieltoa vähittäismyynnissä.

Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri maailman koronan ajalta. Kaikkien lykkäysten ja kieltojen on sanottu olevan väliaikaisia, mutta miten kauan ne lopulta ovat voimassa, jää nähtäväksi.

Maailmanpankin ympäristöasioiden johtava ekonomi Grzegorz Peszko on kirjoittanut blogissaan (siirryt toiseen palveluun) siitä, kuinka kuluttajien psykologia ja käytös voi uudelleen muuttua muovipusseja suosivaksi uuden tottumuksen myötä. Samaan aikaan muoviteollisuus lobbaa tuotteitaan voimakkaasti, Peszko muistuttaa.

6. Öljyn hinnan lasku – kierrätys on kalliimpaa

Kuvassa on muoviroskia Italiassa.
Roomalainen roskapönttö on täynnä muovijätettä. Kertakäyttöiset kasvomaskit ja muovihanskat rasittavat luontoa.Giuseppe Lami / EPA

Pandemia on aiheuttanut dramaattisen pudotuksen jo ennestään alhaalla olleisiin öljyn hintoihin. Muun muassa lentomatkustus pysähtyi käytännössä täysin, mikä pudotti kysyntää.

Muovi on valmistettu öljystä, joten sen raaka-aine on nyt erityisen halpaa. Uusien tuotteiden valmistaminen on edullista – paljon edullisempaa kuin vanhan muovin kierrättäminen uusiokäyttöön. Niinpä kierrätysmuovi löytää yhä vähemmän ja vähemmän ostajia ja päätyy sen sijaan muuhun jätteeseen.

Voit keskustella aiheesta 31.7. klo 23 asti

Lue lisää:

Jäteongelmien kanssa painiskeleva Kiina kieltää muovipussien käytön suurkaupungeissaan

Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimpia, ja nyt selvitetään ensimmäistä kertaa niiden mikromuovimäärää – katso videolta, kuinka muovia kerätään

WHO rauhoittelee: Juomaveden mikromuovista ei tarvitse olla huolissaan – voiko koko ongelman nyt siis unohtaa?

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus