Uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaaminen Suomen ja Venäjän välille uhkaa lykkääntyä koronan vuoksi – alueen kansanedustajat ovat eri mieltä

Vain kaksi Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista laittaisi Parikkalan rajanylityspaikan suunnitelmat jäihin.

Valtioiden rajat
Parikkalan raja-asema
Parikkalan rajanylityspaikka on tarkoitus avata kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024.Mikko Savolainen / Yle

Enemmistö kaakkoissuomalaisista kansanedustajista avaisi Parikkalan rajanylityspaikan kansainväliselle liikenteelle suunnitelmien mukaisesti, poikkeusoloista huolimatta.

Tämä käy ilmi Ylen kansanedustajille teettämästä kyselystä. Toukokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 12 alueen 17 kansanedustajasta. Vastanneista kymmenen puolsi alkuperäistä aikataulua.

Heidän mielestään koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana on erityisen tärkeää lisätä Kaakkois-Suomen elinvoimaisuutta.

Parikkalan rajanylityspaikka on tarkoitus avata kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Parikkalasta tulisi silloin neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ylityspaikka ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka.

Venäjällä rajanylityspaikan kansainvälistämistä on odotettu jo pitkään. Avaamisen on valmistauduttu muun muassa rakentamalla valtatie Syväoroon.

Suomen puolella ei olla vielä yhtä pitkällä.

Perussuomalaiset "laittaisivat jäitä hattuun"

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen uhkaa lykkääntyä. Toistaiseksi asiasta on vasta hallituksen periaatepäätös.

Seuraava askel on Suomen ja Venäjän noottien vaihto eli valtiot päättävät yhdessä rajanylityspaikan kansainvälistämisestä. Samalla sovitaan myös aikataulu.

Noottien vaihdon odotettiin tapahtuvan tämän kevään aikana. Etelä-Saimaan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen ulkoministeriö haluaa kuitenkin ensin hallitukselta rahoituspäätöksen.

Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmä vetosi toukokuun puolivälissä valtioneuvostoon vauhdittaakseen periaatepäätöksen toimeenpanemista.

Koronavirusepidemian takia valtion rahat ovat kuitenkin entistä tiukemmalla.

Karttagrafiikka Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoista.
Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella on tällä hetkellä kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa, joista pääsee kulkemaan autolla.Hilppa Hyrkäs / Yle

Useat Kaakkois-Suomen kansanedustajat haluavat pitää kiinni aikatauluista poikkeusoloista huolimatta.

Rajanylityspaikan kansainvälistämissuunnitelmien lykkäämistä kannattivat Ylen kyselyssä ainoastaan perussuomalaisten kansanedustajat Jani Mäkelä Lappeenrannasta ja Sheikki Laakso Kouvolasta.

Laakson mielestä koronaviruksen luomassa epävarmassa tilanteessa on luonnollista laittaa suunnitelmat hetkeksi jäihin.

Mäkelän mielestä taas on vaikea ymmärtää, mihin Parikkalan kansainvälistä rajanylityspaikkaa ylipäänsä tarvittaisiin. Nykyisilläkin asemilla tultaisiin hänen mukaansa toimeen.

– Meillä on rajanylitysasemat sekä Imatralla että Nuijamaalla, eikä kummallakaan ole riittäviä resursseja pitää passintarkastuspisteitä auki.

Elinvoimaa halutaan lisätä

Kymmenen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa juuri koronavirusepidemian takia kiinnittää huomiota Kaakkois-Suomen elinvoimaisuuteen.

– Koronavirus on opettanut meitä, ettemme voi nojata yhteen elinkeinoon. Rajan kehittäminen on kokonaisvaltaisesti osa strategiaa, jossa kehitetään monipuolisesti yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja lisätään työpaikkoja, sanoo imatralainen Niina Malm (sd.).

Hänen mukaansa Parikkalan rajanylitysaseman kansainvälistäminen on hyvin perusteltua myös valtion hiilineutraalisuustavoitteiden näkökulmasta.

– Juna on aina parempi kuin kumipyörät. Jos kansainvälinen rajanylityspaikka saataisiin auki, se palvelisi tämän alueen teollisuutta. Se jos mikä on ympäristöystävällistä, kun tiedämme mitä kaikkea sellusta voi tehdä, kiposta vaatteisiin.

Parikkalan raja-asema
Kansanedustajat perustelevat Parikkalan rajanylitysasman kansainvälistämistä muun muassa elinvoiman säilyttämisellä.Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrantalainen Jukka Kopra (kok.) perustelee aikataulussa pysymistä sillä, että Suomi nousee koronaviruksen aiheuttamasta suosta työllä.

– Elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta emme voi jättää kaikkia asioita tekemättäkään. Rajanylityspaikka lisää liikennettä, kaupankäyntiä ja kanssakäymistä. Niillä on suuri merkitys elinvoimalle.

Kopra toivookin, että hallituksen varoista kohdennettaisiin hankkeelle elvytyspaketti.

Lappeenrantalaisen Ari Torniaisen (kesk.) mukaan suunnitelmien lykkääntymisestä kärsisivät erityisesti Parikkalan ja Savonlinnan alueet, jotka ovat jo valmiiksi kärsineet poikkeusolojen aikana.

– Asian eteen tehty työ valuisi hukkaan.

Näin kansanedustajat vastasivat:

Kyllä:

Jani Mäkelä (ps.), Lappeenranta

Koronakriisi on toki vähentänyt rajanylityksiä niin, että sen aikana on itsestäänselvää ettei uusia rajanylityspaikkoja avata. Mutta yleensäkin Parikkalan rajanylityspaikalla olisi tarvetta vasta sitten, kun Nuijamaan ja Imatran kapasiteetti olisi aivan huipussaan, ja rajalle kohdistettaisiin rahaa riittävästi kaikkien asemien auki pitämiseen yhtä aikaa. Nyt sellaisia rahoja ei ole, ja tuskin tuleekaan.

Sheikki Laakso (ps.), Kouvola

Tässä tilanteessa, kun ei tiedetä kuinka kauan korona vaikuttaa ja millä tavalla etenkin Venäjällä, on täysin luontevaa laittaa jäitä hattuun vähäksi aikaa.

Ei:

Heli Järvinen (vihr.), Savonlinna

Ei perusteluja.

Ville Kaunisto (kok.), Kouvola

Koronakriisi ei saa olla syy lopettaa kilpailukykyinvestointeja etenkään vientiteollisuuteen. Samalla on tärkeää varmistaa, että jo toimivilla rajanylityspaikoilla on kapasiteetti tehokkaassa käytössä, tekniikka uusittuna ja henkilöstöresurssit kohdillaan.

Anneli Kiljunen (sd.), Lappeenranta

Nyt on tärkeää tehdä taloutta elvyttäviä toimenpiteitä, joilla tuetaan alueiden kasvua ja elinvoimaisuutta myös kriisin jälkeen. Parikkalan rajanylityspaikan merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Se on myös osa hallituksen päätöstä vahvistaa Itä-Suomen ja Savonlinnan alueen elinvoimaisuutta.

Jukka Kopra (kok.), Lappeenranta

Vaikka kriisi on vakava, elämän on jatkuttava ja suunnitelmat pyrittävä toteuttamaan. On tietenkin selvää, että Suomi joutuu kriisin talousvaikutuksien takia vielä tinkimään monista asioista, mutta elinvoimaa lisäävät hankkeet on ehdottomasti toteutettava.

Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinna

Hallitus on sitoutunut Parikkalan rajanylitysaikan kansainvälistymiseen budjettiriihessä syyskuussa 2019. Tämän jälkeen asiaan suhteen ei ole tehty mitään uusia päätöksiä. Hankkeen myönteiset taloudelliset vaikutukset tunnetaan hyvin. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen tulee olemaan tärkeä osa myös Suomen elvytyspolitiikkaa koronan aiheuttaman taloudellisen notkahduksen jälkeen.

Niina Malm (sd.), Imatra

Parikkalan rajan avaaminen on yksi hallituksen suunnitelma pitää itäinen Suomi elinvoimaisena. Paperi- ja selluteollisuuden materiaalitarpeeseen rajan avaaminen on todella tärkeää. Samoin Imatran rajanylityspaikan kokonaisvaltainen kehittäminen on osa kokonaisuutta, jossa panostetaan paikallisiin teollisuuslaitoksiin, mutta myös palvelusektoriin ja tätä kautta myös pieniin yrityksiin ja niiden elinmahdollisuuksiin.

Sirpa Paatero (sd.), Kotka

Ei perusteluja.

Ari Torniainen (kesk.), Lappeenranta

Asiassa on edettävä hallitusohjelman ja tehtyjen päätösten mukaisesti. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen tulee tehdä vuoteen 2024 mennessä. Korona-epidemia ja sen seuraukset vaikuttavat rajanylityspaikkojen toimintaan vielä pitkään.

Ano Turtiainen (ps.), Juva

Taantuman aikana on hyvä valmistella rajanylityspaikka kaikin puolin valmiiksi tulevaa noususuhdannetta ajatellen.

Paula Werning (sd.), Kouvola

Hallitus on päättänyt vahvistaa Itä-Suomen ja Savonlinnan alueen elinvoimaa ja Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen on keino. Hankkeen toteuttaminen auttaa osaltaan aluetta kasvun tielle tämän koronakriisin jälkeen.