Uusi voimalinja pilkkoo sukutilan lopullisesti – maanomistaja: "Ei ole sellaista rahaa, joka tämän menetyksen korvaisi"

Maanomistajat tuntevat olevansa voimattomia suurten rakennushankkeiden edessä, kun "yleinen etu" marssii omistusoikeuden yli.

sähkönsiirto
Helena Kreivi katselee voimalinjaa talonsa läheisyydessä Ylitorniolla.
Helena Kreivi seisoo suurin piirtein sillä paikalla, johon uutta voimalinjaa on suunniteltu. Olemassa oleva linja on noin 30 metrin päässä Kreivin talosta. Kyösti Vaara / Yle

Kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska kraftnät aikovat rakentaa Suomen ja Ruotsin välille uuden 400 kilovoltin voimalinjan. Sen alle on joutumassa muun muassa vanha sukutila, joka jäisi voimalinjarakentamisen jalkoihin jo toisen kerran.

Sisarukset Helena Kreivi ja Antero Juho ovat järkyttyneitä.

– Täytyy kyllä sanoa, että pienen ihmisen ääni ei kuulu. Ihmisarvokin joutuu tässä puntariin, onko sitä olemassakaan tämmösten jyräämisten edessä. Oma kotiympäristö ja elinympäristö ollaan tuhoamassa, mutta ei ihmisellä siinä enää oikein arvoa tunnu olevan, Helena Kreivi huokaa.

50 vuotta sitten tilalta parturoitiin jo väylä yhtä voimalinjaa varten, ja nyt sen viereen on tulossa toinen. Ensimmäinen voimalinja vei tilalta noin kahdeksan hehtaaria ja saman verran on leikkautumassa nytkin.

– On aivan kohtuutonta, että tässä tuhottaisiin se loppukin, Helena Kreivi puuskahtaa.

Kreivin ja Juhon talojen väliin on syntymässä toistasataa metriä leveä puuton maastokäytävä, jolle nousevat pylväät ja pingotetaan johdot. Nykyinen linja sijaitsee noin 30 metriä Kreivin kodista, uusi johto tulisi noin 40 metrin päähän Juhon talosta.

Helena Kreivi kotitiellään Ylitornion Vuennonkoskella.
Helena Kreivi ei hyväksy aikeita rakentaa toinenkin voimalinja kotitilalle. Taustalla Kreivin veljen talo, jonka viereen suunniteltu uusi linja nousisi.Kyösti Vaara / Yle

Uuden sähkösiirtoyhteyden projektipäällikkö Mika Penttilä Fingridistä ei yritäkään kieltää hankkeen ikäviä vaikutuksia maanomistajille.

– Kun näin isoa ja massiivista linjaa tehdään, haittoja ja vahinkoja aiheutuu, mutta ne kyllä sitten aina korvataan. Maanomistajan taloudellinen asema ei kyllä tämän hankkeen myötä tule muuttumaan. On selvä, ja ymmärrämme toki hyvin, että pahaa mieltä varmasti aiheutuu ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan näitä vaikutuksia minimoimaan.

Asukkaat, kunta ja maakuntaliitto kritisoivat linjausta

Valtakunnallinen ohje on, että uudet voimalinjat rakennettaisiin entisten yhteyteen. Ajatus on ehkä ympäristön kannalta perusteltu, mutta se johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa Vuennonkoskella nyt ollaan: samat tilat, perheet ja suvut kärsivät toistamiseen.

Helena Kreivi ja Antero Juho ovat voimalinjan ympäristövaikutusten arvioinnista antamissaan lausunnoissa jyrkästi tuominneet aikeet rakentaa uusi linja kotitontilleen. Samalla kannalla ovat olleet myös muut seudun asukkaat sekä kalastajat.

Myös Ylitornion kunta ja Lapin liitto suhtautuvat kielteisesti suunnitelmiin tuoda voimajohto keskelle asutusta.

Ne huomauttavat lausunnoissaan muun muassa, että suunnitelmat lyövät korville velvoitetta säilyttää valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Voimalinja myös vie mahdollisuuksia lisätä rantarakentamista ja siten kasvattaa pienen kunnan elinvoimaa.

Antero Juho katselee terassilta Vuennonkosken kuohuja Ylitorniolla.
Antero Juho asuu aivan Tornionjoen ja Vuennonkosken rannalla. Kyösti Vaara / Yle

Alun perin Fingrid ja Svenska kraftnät tutkivat seitsemää mahdollista rajajoen ylityspaikkaa. Niistä viisi on karsiutunut pois.

YVA-menettelyssä ovat olleet mukana vain Vuennonkosken pohjoinen ja eteläinen vaihtoehto, jotka kumpikin sijaitsevat Kreivin ja Juhon mailla.

Ely: Hanke on Suomen kannalta tärkeä

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (siirryt toiseen palveluun) yhteysviranomainen Lapin ely-keskus on antanut YVA-selostuksesta perustellun päätelmän (siirryt toiseen palveluun). Siinä todetaan, että voimalinjasta koituisi maanomistajille ja asukkaille selkeää haittaa. Linja olisi myös osittain nykyisen kaavan vastainen.

Lopputulemaksi ely-keskus on kuitenkin kirjannut, ettei näkyvissä ole sellaisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi hanke ei olisi toteuttamiskelpoinen.

Uusi sähkönsiirtolinja kulkisi Pohjois-Pohjanmaalta Keminmaan, Tornion ja Ylitornion kautta Pohjois-Ruotsiin.
Uusi sähkönsiirtoyhteys toteutetaan kahdessa vaiheessa, ensin Pyhänselän ja Keminmaan sähköasemien välinen osuus ja sen jälkeen Keminmaasta Tornion kautta Ylitorniolle. Pohjois-Ruotsissa voimajohto jatkuu Messaureen Jokkmokin kunnassa.Yle

Helena Kreivi ja Antero Juho ovat pettyneitä ely-keskuksen antamaan perusteltuun päätelmään. Heidän mukaansa ely-keskus ei ole kuunnellut sen paremmin alueen maanomistajia, kylää, kalastajia kuin kuntaa tai maakunnan liittoakaan.

– Roskakoriin siellä on kai laitettu meidän lausunnot. Ei meitä ole oikeasti kuultu, moittii Helena Kreivi.

Ylitarkastaja Hannu Raasakan mukaan kaikki vastustavatkin näkemykset on perustellussa päätelmässä tuotu esiin.

– Ymmärrämme kyllä tosi hyvin maanomistajien huolen. Asioita kuitenkin kannattaa ja näin viranomaisena on pakkokin asettaa laajempaan mittakaavaan. Tämähän on Suomen kannalta erittäin tärkeä hanke, muotoilee Hannu Raasakka.

Päätelmässa ely-keskus pitää erityisen tärkeänä esimerkiksi johtolinjojen ja pylväiden sijoittelua sekä muita ratkaisuja, joilla alueelle aiheutuvia haittoja lievennetään.

Fingridin mukaan joen alittava kaapeli on mahdoton

Alun perin tutkittavana oli siis seitsemän mahdollista joen ylityspaikkaa, ja nyt jäljellä on enää Vuennonkoski. Eikö mikään muu paikka sitten tule kysymykseen? Fingridin mukaan ei.

Syitä on monenlaisia. Projektipäällikkö Mika Penttilän mukaan Tornionjokeen liittyy teknisiä rajoitteita, esimerkiksi ylitysleveys ja tulva-alttius. Ruotsin puolella on isoja suojelualueita ja toisaalta siellä Puolustusvoimien tarpeet asettavat rajoituksia. Asutustakaan ei ole tasaisesti molemmin puolin rajajokea.

Näyttää siltä, että se mikä olisi Suomen puolella hyvä paikka, ei Ruotsille ole mahdollinen, ja toisin päin.

Esimerkiksi Ylitornion kunta on esittänyt kaapelointia joen alitse. Penttilän mukaan 400 kilovoltin yhteyskaapeli vaatisi todella massiiviset rakenteet ja kaapelipääteasemat. Lisäksi käyttövarmuus ja siirtokapasiteetti eivät hänen mukaansa olisi lähelläkään avojohdon tasoa. Kaapelointi olisi myös kallis ratkaisu. Lisäksi kaapelointirakenteilla olisi vaikutuksia ympäristöön.

– Näen kaapeloinnin mahdottomana ratkaisuna, Penttilä tiivistää.

Loppuuko leirintäalueen pito?

Helena Kreivin ja Antero Juhon suku on asustellut tällä paikalla "aina". Vanha kantatila on jaettu, ja sisarusten talot sijaitsevat lähekkäin, hyvinkin näköetäisyydellä toisistaan. Ne ovat oikeastaan samaa pihapiiriä.

Kosken rannalla toimii kesäisin Antero Juhon pyörittämä leirintäalue, johon löytävät erityisesti kalastusmatkailijat. Niin tänäkin kesänä; mökeissä on jo asukkaita.

Antero Juhon maille Ylitornion Vuennonkoskelle on tulossa toinenkin voimalinja Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtoa varten.
Antero Juho on huolissaan siitä, kuinka hän pystyy tekemään tarvittavia töitä ja pyörittämään leirintäaluettaan, jos pihapiiriin tulee toinenkin voimalinja. Kyösti Vaara / Yle

Loppuuko leirintäaluetoiminta, jos uusi voimalinja tulee?

– Pakko on yrittää jatkaa, mutta kyllä se linja kovasti rasittaa tilannetta. Jokirantaan tulee valtava aukko, siitä lähtee kaikki puusto pois, Antero Juho tuumii apeana.

Antero Juhon mukaan kahden voimalinjan vyöhyke hankaloittaisi tuntuvasti leirintäaluetoimintaa ja monenlaista muutakin työtä, jota maaseutuasukkaan ja -yrittäjän arkeen kuuluu. Linjan läheisyydessä on vielä kymmenien metrien varoalue monenlaisine kieltoineen ja rajoituksineen.

– Eihän sinne uskalla mennä, ei tiedä, mitä voi sattua.

Kotipaikkaa ei voi rahalla korvata

Jos hanke etenee, kuten nyt näyttää, aikanaan Helena Kreivin ja Antero Juhon maat pakkolunastetaan. Korvaukset määritellään lunastustoimituksessa ja asiantuntijoita on Maanmittauslaitoksesta ja kunnasta.

Lupauksiin siitä, että korvaukset kompensoisivat mahdolliset taloudelliset menetykset, Antero Juho suhtautuu epäillen.

– Olen kyllä epäuskoinen. Voi olla, että tulee hyvin pienet korvaukset, tuumii Antero Juho.

Sisar kokee menetyksen vielä voimakkaammin.

– Ei ole sellaista rahaa, joka tämän menetyksen korvaisi.

Jos veli aikookin yrittää jatkaa leirintäalueen pitoa, sisar pohtii jo muuttoa pois.

– Kyllä asuminen ja eläminen kävisi niin hankalaksi, lähes mahdottomaksi, että lähtö tulisi varmaan muualle.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Jättimäinen sähkölinja Ruotsiin Tornionjoen Vuennonkosken kohdalta – Kemijoella joudutaan purkamaan taloja

Suomen ja Ruotsin yhteinen voimalinjahanke etenee – Suomi maksaa ja saa haluamansa

Suomen ja Ruotsin väliseen sähkönsiirtoon tulee lisää kapasiteettia: Tornionjoen ylittävän voimajohdon ympäristövaikutukset arvioidaan