Kasaritaide oli isoa, hintavaa ja rajoja rikkovaa – jopa pankista sai lainaa taidehankintoihin

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely kertoo taiteen vapautumisesta. Katso videot kahdesta 80-luvun tärkeästä teoksesta.

Hämeenlinnan taidemuseo
Mies kertoo taidenäyttelystä taidemuseossa.
Hämeenlinnan taidemuseon Kasari-näyttelyn kuraattori Timo Valjakka oli itsekin taiteilija 1980-luvulla, kunnes ryhtyi taidekriitikoksi ja kirjoittajaksi.Tiina Kokko / Yle

Timo Valjakka tietää, mistä puhuu, kun hän esittelee kuratoimaansa Kasari – taiteen 1980-luku -näyttelyä Hämeenlinnan taidemuseossa. Hän itse toimi taiteilijana kyseisellä vuosikymmenellä, kunnes siirtyi taidekriitikoksi ja kirjoittajaksi.

Taidemuseon Lohrmann-rakennuksen seinille nostettujen taideteosten takaa löytyvät taiteilijat ovat lähes järjestään Valjakan ystäviä.

Tällä kertaa näyttelyn kuraattori on itse sisäpiiriläinen, mikä tuo näyttelyyn omanlaisensa vivahteen.

Kun rajat ja karsinat kaatuivat

Mutta oliko kasari taiteessa mielenkiintoista aikaa? Hetken Valjakan esitelmöintiä kuunneltuaan vakuuttuu, että vuosikymmen ja sen ilmiöt vaikuttivat vahvasti myös taiteeseen.

Jos 1970-luvulla olivat vallalla vasemmistolaisuus, modernismi ja sääntöjen noudattaminen, 80-luku toi taiteeseen punkhenkeä. Tehtiin itse, omista lähtökohdista ja omasta perinteestä ammentaen, ei kopioitu muita ja uskallettiin rikkoa rajoja.

– Vuosikymmenten vaihde oli taiteelle suurta vapautumisen aikaa. Tuntui siltä, että kaikki rajat ja karsinat kaatuivat. Oli valtava usko tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin. Se oli suuri hetki Suomen taiteelle, Valjakka tietää.

Kasari oli Suomessa muutenkin vapautumisen vuosikymmen. Urho Kekkosen presidenttikaudesta siirryttiin Mauno Koiviston aikaan ja katseet kääntyivät länteen. Myös talous lähti nousuun.

Yksi 80-luvun taiteen ikoneista on Pauno Pohjolaisen teos Rauhanhäiritsijä vuodelta 1980. Valjakka esittelee teoksen seuraavassa videossa.

Naiset nousivat näkyvään rooliin

Taiteessa 80-luvun näkyvin suuntaus oli uusekspressionismi. Maalaukset olivat tunnevaltaisia ja laveasti toteutettuja. Teokset sisälsivät usein viittauksia taiteen historiaan, myytteihin ja populaarikulttuuriin.

Yhteydet etenkin Pohjoismaihin lisääntyivät ja naiset saivat näkyvän roolin. Kun puhutaan 80-luvusta, ei voi ohittaa Leena Luostarista, Marjatta Tapiolaa ja Marika Mäkelää. Seuraavaksi Timo Valjakka esittelee Luostarisen maalauksen Rannalla vuodelta 1982.

Nousukausi pisti vauhtia taidekauppaan. Gallerioita perustettiin. Taide myi hyvin ja teosten koot ja hinta nousivat. Taidetta ostivat niin yritykset kuin yksityisten kokoelmien omistajat.

Museoilla ei ollut varaa tuohon aikaan lähteä mukaan leikkiin. Suurikokoiset ja suosittujen taiteilijoiden teokset saattoivat hyvinkin maksaa 100 000 markan molemmin puolin.

– Nähtiin sellaistakin, että pankista sai lainaa taiteen ostamiseen, Timo Valjakka kertoo ajan hengestä.

Vilkas taidekeskustelu jäi 80-luvulle

Lama katkaisi talouden nousun. Osa taiteenostajista joutui myymään teoksiaan. Osa lahjoitti niitä taidemuseoille.

– Vaikka vuosikymmen nyt näyttää merkittävältä taitekohdalta, ei sitä sellaisena osannut ajatella itse 80-luvulla, Valjakka pohii. Mutta jotain hän tuosta ajasta kaipaa: nimittäin taiteesta keskustelemista.

– Taiteesta puhuttiin ja kirjoitettiin paljon. Taide-elämä oli hyvin vilkasta.

Hämeenlinna taidemuseon Kasari-näyttelyn teoksista suurin osa kuuluu Niemistö-kokoelmaan. Mukana on myös useita Vexi Salmen kokoelman teoksia. Näyttely on avoinna 11. huhtikuuta 2021 asti.