Muuttuuko muoti

Koko muotiteollisuus on murroksen kynnyksellä. Se voi lupailla myös hyvää.

Sofia Ilmosella piti olla tänä keväänä näytön paikka.

Hänen piti esitellä oma naistenvaatemallistonsa muiden Aalto-yliopiston opiskelijoiden rinnalla.

Vuosittaisesta näytöksestä on kasvanut kuin varkain Suomen ehkä odotetuin ja korkeatasoisin muotitapahtuma. Se kerää paikalle alan eturivin vaikuttajia, ja sitä hehkutetaan jopa muotiraamattu Voguen (siirryt toiseen palveluun) sivuilla.

Opiskelijoille näytös avaa monia ovia. Se on areena todistaa kykynsä ja herättää suurten talojen mielenkiinto.

Niin olisi saattanut käydä myös Ilmoselle.

Sitten tuli korona.

Maailmanlaajuinen koronapandemia on myllännyt taloutta monella tavalla. Yksi suurista kärsijöistä on ollut vaatebisnes.

Pelkästään Suomessa useampi kuin joka kolmas alan yrityksistä sanoo liikevaihdon romahtaneen alle puoleen normaaliin toukokuuhun verrattuna.

Joka kymmenes on vaarassa ajautua konkurssiin.

Alalle pian valmistuvaa opiskelijaa tilanne huolettaa.

Totta kai tämä kaikki luo epävarmuutta. Millaiset resurssit yrityksillä on palkata vasta valmistuneita suunnittelijoita? Yritän kuitenkin pitää yllä positiivista mieltä. Aina jotain löytyy.

Sofia Ilmonen

Toisaalta kriisi voi olla myös mahdollisuus. Niin sanoo muotoilun professori, muodin tutkimukseen erikoistunut Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.

Muotiteollisuutta on pitkään arvosteltu sen ympäristövaikutuksista.

Syynä on niin sanottu pikamuoti: isot talot tekevät heikkoa laatua nopeasti ja halvalla ja synnyttävät paljon hävikkiä. Pikamuodin on arvioitu saastuttavan enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.

Jotain on nyt kuitenkin tapahtumassa, ja siitä professori Niinimäki on iloinen.

Toukokuun puolivälissä joukko nimekkäitä muotivaikuttajia, muun muassa belgialainen huippusuunnittelija Dries van Noten, julkaisi avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun), joka yllätti suoruudellaan: ryhmä vaati muotibisnekseen monia merkittäviä muutoksia.

Esimerkiksi talvi- ja kesävaatteiden myynti haluttiin palauttaa niille kuukausille, joilla se on tavannut olla, ja alennusmyyntejä myöhäistää. Näin jätettä syntyisi vähemmän, mikä tekisi alasta kestävämmän.

Eikä ulostulo ole ainoa. Viikko sitten luksusmerkki Gucci ilmoitti hillitsevänsä nykyistä usean eri malliston vuositahtiaan.

Guccia pidetään yhtenä alan suunnannäyttäjistä, ja Vogue (siirryt toiseen palveluun) pitää mahdollisena, että muut seuraavat sen esimerkkiä.

Ulostulot kertovat, että koko muotiteollisuus on valtavan muutospaineen edessä, professori Kirsi Niinimäki sanoo.

Alalla eletään hänen mukaansa historiallisia hetkiä: ainakin siinä mielessä, että se itse nostaa eettisen pohdinnan ja ympäristöarvot näin voimakkaasti keskusteluun. Tähän saakka paine on tullut lähinnä ulkopuolisilta, kuten tutkijoilta.

Mutta muuttuuko mikään?

Digitaalisuus todennäköisesti lisääntyy, Niinimäki arvioi. Se taas vähentää lentomatkustamista. Jopa muotiviikkojen on puhuttu tulleen nykymuodossaan tiensä päähän. (siirryt toiseen palveluun)

Mahdollista on myös massatuotantoa pienempien täsmätuotantojen yleistyminen.

Se nimittäin näyttää professorin mielestä selvältä, että koronan mukanaan tuomasta kriisistä selviävät parhaiten pienet ja ketterät yritykset. Sellaiset, joilla on tiiviit suhteet asiakkaisiin ja tuotantoportaisiin.

Sofia Ilmonen on seurannut alan sisällä puhjennutta keskustelua mielenkiinnolla. Muutosta on toivottukin.

Kaikki tiedostavat, ettei muotiteollisuus voi jatkaa tällä tavalla. Sitä, miten se vaikuttaa meihin alalle valmistuviin, on hankala sanoa. Uskon, että muutos voi tuoda mukanaan uudenlaisia työmahdollisuuksia erilaisissa työtehtävissä.

Sofia Ilmonen

Ilmonen on työstänyt opinnäytemallistoaan syksystä asti. Maaliskuussa, kun koronatilanne roihahti Suomessa ja perui lopulta Aalto-yliopiston näytöksenkin, valmiina oli muutamia mallikappaleita.

Näissä kuvissa hän raottaa, mitä olisi ollut luvassa. Kaikkea hän ei kuitenkaan paljasta: tällä hetkellä näyttää siltä, että mallisto saa ensi-iltansa vuoden kuluttua toukokuussa, muiden esittelemättä jääneiden mallistojen tavoin.

Lopulliset vaatteet ovat aivan muuta kuin nämä valkoisesta puuvillakankaasta tehdyt prototyypit.

Yksi lähtökohdistani on ollut se, miten vaateteollisuudesta saataisiin kestävämpi. Vaatteiden palaset voi koota uudestaan ja uudestaan eri tavoin. Se vähentää tarvetta ostaa uutta.

Sofia Ilmonen

Ilmonen opiskelee Aalto-yliopistossa maisterilinjalla. Hän palasi Suomeen puolitoista vuotta sitten, asuttuaan Lontoossa liki kymmenen vuotta.

Siellä hän ehti työskennellä kaavoittajana ja ompelijana esimerkiksi sellaisille huippubrändeille kuin Alexander McQueen.

Nähdäänkö Ilmonen joskus vielä suunnittelijana McQueenin kaltaisessa talossa?

Hän ei osaa sanoa. Juuri nyt on hyvä olla taas Suomessa.

Tarkkailla täältä käsin, minne muotimaailma on menossa.

Tekijät

Toimittaja

Esa Koivuranta

Kuvaaja

Henrietta Hassinen

Julkaistu 31.5.